Mit\u00e4 tarkoittaa GIS, rajapinta tai ilmakuva? Katso Paikkatietosanastosta!<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Paikkatieto koostuu sijaintitiedosta eli miss\u00e4 jotakin sijaitsee ja ominaisuustiedosta eli mit\u00e4 jossakin sijaitsee. Sijaintitieto ilmoitetaan koordinaatteina, osoitteena, paikkakuntana tai muuna tunnettuna kohteena (esim. kaupunginkirjasto). Paikkatieto esitet\u00e4\u00e4n usein karttana, jonka sis\u00e4lt\u00f6 voi olla vektorimuodossa eli pistein\u00e4, viivoina tai alueina (polygoneina) tai rasterimuodossa eli pikselein\u00e4 kartalla. Tietoteknisesti paikkatietoa voidaan k\u00e4sitell\u00e4 paikkatieto-ohjelmistoilla. Katso vide<\/a>o paikkatiedosta!<\/p>\n Metatiedon m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yleisesti olevan \u201dtietoa tiedosta\u201d. Metatietojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on dokumentoida paikkatietoaineistojen, kuten karttojen, ominaisuudet ja helpottaa aineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Arkikielell\u00e4 voidaankin puhua yksinkertaisesti aineistojen kuvauksista tai lis\u00e4tiedoista. Lue lis\u00e4\u00e4 metatiedosta <\/a>tai\u00a0katso video<\/a>!<\/p>\n Paikkatietoaineisto koostuu useista paikkatietoelementeist\u00e4. Paikkatietoaineisto m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kohteiden ja rajojen maantieteellisen sijainnin Maan pinnalla. Esimerkiksi rakennetut kohteet, meret, j\u00e4rvet ja joet. Paikkatietoaineisto on usein tallennettu koordinaatteina ja topologiana.<\/p>\n Lisenssi- ja k\u00e4ytt\u00f6ehdot paikkatietoaineistoilla<\/a><\/p>\n Rasterimuotoinen paikkatietoaineisto on kuvamuotoista paikkatietoaineistoa. Aineisto koostuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 ja tasasuuruisista ruuduista, joita kutsutaan pikseleiksi. Pikseli on kuvan pienin yksikk\u00f6, joka kuvaa tietty\u00e4 aluetta maastossa. Pikselin kuvaama alue voi olla laajuudeltaan esimerkiksi 10 x 10 metri\u00e4, jolloin aineiston resoluutio eli erottelukyky on 10 metri\u00e4.<\/p>\n Vektorimuotoisessa paikkatietoaineistossa kohteet kuvataan pikseleiden sijaan pistein\u00e4, useampia pisteit\u00e4 yhdist\u00e4vin\u00e4 viivoina tai viivojen rajaamina alueina eli polygoneina. N\u00e4in muodostuvien vektoriobjektien kullekin pisteelle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n niiden koordinaatit.<\/p>\n Vektorimuotoinen paikkatietoaineisto ei rasteriaineiston tavoin ole kuvamuotoinen vaan pikemminkin taulukko, jonne kunkin paikkatietokohteen sijainti- ja ominaisuustiedot tallennetaan. Karttakuvaksi vektorimuotoinen paikkatietoaineisto visualisoidaan vasta paikkatieto-ohjelman avulla.<\/p>\n Kaukokartoitus eli kaukohavainnointi on kohteen ominaisuuksien mittaamista s\u00e4hk\u00f6magneettisten aaltojen avulla ilman fyysist\u00e4 kosketusta kohteeseen. Sek\u00e4 ilmakuvaus ett\u00e4 satelliittikuvaus ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ovat kaukokartoitusta. Kaukokartoituksessa mittalaitteiden instrumentit kulkevat yleens\u00e4 lentokoneen, helikopterin tai satelliitin mukana. Mittalaitteiden instrumentit havaitsevat maata yleens\u00e4 usealla eri aallonpituusalueella. Kaukokartoitus antaa mahdollisuudet valokuvaa monipuolisempaan kohteen tarkasteluun, koska havaintoja on tehty samanaikaisesti muillakin aallonpituusalueilla kuin ihmissilm\u00e4n erottamalla n\u00e4kyv\u00e4n valon alueella. Lue lis\u00e4\u00e4 kaukokartoituksesta<\/a>.<\/p>\n Ilmakuvat ovat lentokeneesta otettuja kuvia maastosta ja niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi historiallisten kohteiden tutkimiseen tai ymp\u00e4rist\u00f6muutosten analysointiin. Ilmakuvia on saatavilla mustavalkoisena, v\u00e4rikuvina ja v\u00e4ri-infrana. Ilmakuvia on Suomesta saatavilla alueesta riippuen 1930-luvulta l\u00e4htien. Jatkojalostamalla ilmakuvista mittatarkkoja kuvia kutsutaan ortoilmakuviksi.<\/p>\n Satelliittikuva on satelliitin tai useampien satelliittien ottama ja v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuvaa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Verrattuna ilmakuviin satelliittikuvat ovat alueelliselta erotuskyvylt\u00e4\u00e4n huomattavasti ep\u00e4tarkempia, mutta toisaalta satelliittien avulla saadaan pienen ajan sis\u00e4ll\u00e4 kuvadataa\u00a0isommalta\u00a0alueelta. Satelliittikuvia voit tarkastella esimerkiksi Google Earth-palvelusta ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen TARKKA-palvelusta<\/a>, jossa on my\u00f6s reaaliaikaista satelliittikuvaa tarjolla. Lue lis\u00e4\u00e4 satelliittikuvauksesta kohdasta ”kaukokartoitus”.<\/p>\n Paikkatieto-ohjelma on tietotekninen ohjelma, jonka avulla voidaan k\u00e4sitell\u00e4, analysoida, tarkastella ja esitt\u00e4\u00e4 paikkatietoa sek\u00e4 luoda karttoja. Esimerkkej\u00e4 ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4pohjaisista paikkatieto-ohjelmistoista ovat esim. QGIS, ArcGIS ja MapInfo. Useita paikkatieto-ohjelmia on my\u00f6s selainpohjaisina, kuten kouluihin suunnattu PaikkaOppi, asiantuntijatasoinen Paikkatietoikkuna ja Google Earth.<\/p>\n Paikkatietosovellus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 tarkasti jotain tietty\u00e4 paikkatietopohjaista aihetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 tietoa, jonka tarkastelemiseen on tietty k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4. Paikkatietosovelluksia ovat esim. Mobiililaitteiden erilaiset paikkatietosovellukset kuten Google Maps.<\/p>\n GIS (Geographical Information System) tarkoittaa suomeksi paikkatietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Paikkatietoj\u00e4rjestelm\u00e4 koostuu yleisesti nelj\u00e4st\u00e4 osasta: laitteistosta, aineistosta, ohjelmistosta ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4n avulla voidaan analysoida, k\u00e4sitell\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 paikkatietoa kartan avulla.<\/p>\n Pehmo-GIS tai Participatory GIS tarkoittaa menetelm\u00e4\u00e4, jonka avulla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n esim. ymp\u00e4rist\u00f6n asukkaiden kokemuksellista tai osallistuvaa paikkatietoa esim. internetiss\u00e4. Osallistavia\/pehmo-GIS-menetelmi\u00e4 ovat esimerkiksi kunnan\/kaupungin asukkaiden tuottama tieto kunnan\/kaupungin tiest\u00f6n tai kevyenliikenteen kunnosta. Esimerkiksi Turun kaupungin palautepalveluun<\/a> kaupungin asukkaat voivat merkit\u00e4 kartalle kohteen, josta ovat tehneet huomioita. Huomiot tallennetaan viestikentt\u00e4\u00e4n, josta palvelun yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4t voivat sitten vied\u00e4 tietoa huoltoyksikk\u00f6\u00f6n. Paikkatietoa parhaimmillaan!<\/p>\n Karttapalvelulla tarkoitetaan yleisesti paikkatietopohjaista verkkopalvelua, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 karttoja tietylt\u00e4 alueelta. Palvelusta riippuen se voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 loitonnus- ja l\u00e4hennystoimintoja, karttaselitteen, mittakaavan ja useita erilaisia aineistoja palvelun tarkoituksesta riippuen. Suomessa karttapalveluja tarjoavat monipuolisesti eri toimijat, kuten esimerkiksi Maanmittauslaitos, SYKE, Mets\u00e4keskus. My\u00f6s l\u00e4hes jokaisella kunnalla tai kaupungilla on Suomessa oma reitinhakuun keskittynyt karttapalvelunsa. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 karttapalveluja ovat esimerkiksi reitinhakupalvelut Google Maps ja OpenStreetMapin karttapalvelu. Karttapalvelut voidaan k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan jakaa eri ryhmiin. Esimerkki t\u00e4llaisesta ja erilaisista palveluista alla<\/p>\n Reitti- ja opaskarttapalveluja<\/b><\/p>\n OpenStreetMap<\/a><\/p>\n Google Maps<\/a><\/p>\n Ammattilais- ja kansalaispalveluja<\/b><\/p>\n Paikkatietoikkuna<\/a><\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Elinymp\u00e4rist\u00f6n tietopalvelu Liiteri<\/a><\/p>\n Karttapaikka<\/a><\/p>\n Ilma- ja satelliittikuvia<\/b><\/p>\n Google Earth<\/a><\/p>\n Google Earth Engine<\/a><\/p>\n Historiallisia karttoja<\/b><\/p>\n Useilla kunnilla, esim. Helsingin karttapalvelussa<\/a> 1930-luvulta olevia aineistoja<\/p>\n Kansallisarkiston verkkopalvelu<\/a><\/p>\n Kartta-aineistolla tarkoitetaan maantieteelliseen sijaintiin perustuvaa aineistoa, joka on esitetty kartan muodossa. Nyky\u00e4\u00e4n useita kartta-aineistoja on saatavilla avoimena eli kansalaisten ilmaiseksi hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 olevina aineistoina. Esimerkiksi Maanmittauslaitos tarjoaa kattavan datakokoelman suomalaisia kartta- ja ilmakuva-aineistoja. My\u00f6s monet muut kansalliset palvelut ovat koonneet latauspalveluihinsa vapaasti hy\u00f6dynnett\u00e4vi\u00e4 kartta-aineistoja. Alla muutama esimerkki latauspalveluista.<\/p>\n Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen latauspalvelu<\/a><\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen latauspalveluja<\/a><\/p>\n Mets\u00e4keskuksen paikkatietoaineistoja<\/a><\/p>\n Rajapintapalvelu on k\u00e4ytt\u00f6yhteys, jonka avulla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi ottaa yhteyden jonkin palvelun yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n palvelimelle ja saada n\u00e4in palvelun aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 jotain rajapintaratkaisua (WMS, OData, ESRI Rest) tukevaa sovellusta, kuten paikkatieto-ohjelmistoa. Paikkatietokent\u00e4ll\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n paljon paikkatietoaineistojen rajapintapalveluita, joita tarjoavat esim. SYKE, Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus<\/p>\n Joukkoistaminen on monissa eri asiayhteyksiss\u00e4 k\u00e4ytetty termi, jolla viitataan jonkin rajatun teht\u00e4v\u00e4n ratkaisumalliin, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n jonkin yhteis\u00f6n osaamista. Esimerkiksi asiantuntijaty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kansalaisten osaamista tiedonkeruussa. Er\u00e4s maantieteeseen liittyv\u00e4 esimerkki joukkoistamisesta on OpenStreetMap<\/a>-projekti (OSM). OSM on tavallisten ihmisten luoma maailmankartta. Palvelun k\u00e4ytt\u00f6 on t\u00e4ysin ilmaista avoimen lisenssin ansiosta. Ihmiset voivat osallistua palvelun sis\u00e4ll\u00f6ntuotantoon ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 dataa esim. GPS-laitteilla, ilmakuvilla ja muilla vapaasti k\u00e4ytett\u00e4vill\u00e4 aineistoilla. My\u00f6s erilaiset Mapathon-tapahtumat ovat esimerkki joukkoistamalla toteutetusta paikkatietopohjaisesta tiedonkeruusta.<\/p>\n Geomedia on suhteellisen uusi termi, joka voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 usealla tavalla. Geomedialla voidaan tarkoittaa karttoja, kuvia, videoita, tilastoja, karttapalveluita tai muuta tietoa, joka liittyy aihepiirilt\u00e4\u00e4n maantieteeseen. Termin k\u00e4ytt\u00f6 esimerkiksi opetussuunnitelmassa on melko tuore. Geomedian avulla oppilaita voidaan aktivoida osallistumaan ja mahdollistetaan n\u00e4in uudentyyppist\u00e4 oppimista, joka on oppilasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 ja yksil\u00f6llisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Geok\u00e4tk\u00f6ily (geocaching) on maailmanlaajuista kaikenik\u00e4isten aarteenetsint\u00e4\u00e4. Maastoon piilotettuja k\u00e4tk\u00f6j\u00e4 p\u00e4\u00e4see etsim\u00e4\u00e4n niin kaupunkialueella kuin vaikka kansallispuistossa. K\u00e4tk\u00f6jen sijaintien etsimiseen harrastajan pit\u00e4\u00e4 ensin rekister\u00f6ity\u00e4 maksuttomalle geocachnig.com -sivustolle. K\u00e4tk\u00f6n piilottaja k\u00e4tkee aarteen maastoon yleens\u00e4 vedenkest\u00e4v\u00e4\u00e4n pakkaukseen, jonka mukaan laitetaan ainakin lokikirja, k\u00e4tk\u00f6tiedote sek\u00e4 kyn\u00e4. K\u00e4tk\u00f6ilij\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sitten piilon sijainnin satelliittipaikantimella ja julkaisee koordinaatit geocatching-sivustolla sek\u00e4 piiloon liittyvi\u00e4 vihjeit\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet: Maanmittauslaitos, PaikkaOppi.fi, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, SYKE<\/p>\n <\/p>\nMetatieto<\/h3>\n
Paikkatietoaineisto<\/h3>\n
Rasteriaineisto<\/h3>\n
Vektoriaineisto<\/h3>\n
Kaukokartoitus<\/h3>\n
Ilmakuvat<\/h3>\n
Satelliittikuva<\/h3>\n
Paikkatieto-ohjelma\/ohjelmisto<\/h3>\n
Paikkatietosovellus<\/h3>\n
GIS<\/h3>\n
Pehmo-GIS<\/h3>\n
Karttapalvelu<\/h3>\n
Kartta-aineisto<\/h3>\n
Rajapintapalvelu<\/h3>\n
Joukkoistaminen<\/h3>\n
Geomedia<\/h3>\n
Geok\u00e4tk\u00f6ily<\/h3>\n