{"id":1735,"date":"2021-12-02T17:58:27","date_gmt":"2021-12-02T15:58:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/?p=1735"},"modified":"2022-09-12T16:26:04","modified_gmt":"2022-09-12T13:26:04","slug":"ajatuksia-maantieteellisen-lukutaidon-kehittymisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/2021\/12\/02\/ajatuksia-maantieteellisen-lukutaidon-kehittymisesta\/","title":{"rendered":"Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>Asiantuntijoiden ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisest\u00e4 &#8211; koottu keskusteluista Maantieteen p\u00e4ivill\u00e4 2021.<\/strong><\/p>\n<p>CRITICAL-hankkeen tutkijamme pitiv\u00e4t Maantieteen p\u00e4ivill\u00e4 2021 oman session maantieteellisen lukutaidon kehittymisest\u00e4 aina alakoulusta lukioon. T\u00e4m\u00e4n vuoden Maantieteen p\u00e4ivien j\u00e4rjestelyvuorossa oli Oulun yliopisto ja koronapandemian takia p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin virtuaalitapahtumana.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus k\u00e4sittelee ty\u00f6pajaan osallistuneiden asiantuntijoiden ajatuksia. Postauksessa esitetyt taitotasot eiv\u00e4t ole kattava kuvaus maantieteellisen ajattelun kehittymisest\u00e4, vaan Maantieteen p\u00e4ivien 2021 sessiossamme esille nousseita ajatuksia. Voit k\u00e4yd\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s omia ajatuksiasi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4mme <a href=\"https:\/\/jamboard.google.com\/d\/1LdIklARcm_OmJszVhz43dep9-Hm8MHi2IFdypAH9ew8\/edit?usp=sharing\">Jamboard-alustaan.<\/a><\/p>\n<p>Ty\u00f6ryhm\u00e4n keskustelua pohjustivat Sanna M\u00e4en (maantieteen yliopistonlehtori, Turun yliopisto) alustus &#8221;<em>Maantieteen opettaja on lukutaidon opettaja&#8221;<\/em>, Markus Hilanderin (varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto) alustus &#8221;<em>Mit\u00e4 taitoja lapsi ja nuori tarvitsee p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen eteenp\u00e4in maantieteellisen lukutaidon osalta?&#8221;<\/em> ja Virpi Hirvensalon (tutkijatohtori, CRITICAL-hanke, Helsingin yliopisto) alustus &#8221;<em>Maantieteellisen lukutaidon kehittyminen alakoulusta lukioon&#8221;<\/em>.<\/p>\n<p>Session osallistujien ideoita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 aineistona kriittisen geomedian lukutaidon tikapuumallin kehitt\u00e4miseen. Muodostamme t\u00e4t\u00e4 mallia geomedian kriittisen lukutaidon tutkijatiimiss\u00e4 Helsingin yliopistossa. Tiimimme on osa kriittisen medialukutaidon kehityksen tukemiseen keskittyv\u00e4\u00e4 monialaista <a href=\"http:\/\/(https:\/\/educritical.fi\/)\">CRITICAL-hanketta<\/a>.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1736 size-large\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/geomediapuu-1024x768.png\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"768\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/geomediapuu.png 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/geomediapuu-300x225.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/p>\n<p>Alustusten j\u00e4lkeen ty\u00f6ryhm\u00e4n keskustelu jakautui nelj\u00e4\u00e4n osaan: maantieteellinen lukutaito 1.-2.-luokilla, 3.-6.-luokilla, 7.-9.-luokilla ja lukiossa. Keskustelussa tarkasteltiin lukutaitoa tiedon tuottamisena ja k\u00e4ytt\u00e4misen\u00e4. Taustalla keskustelussa k\u00e4ytettiin muun muassa Bloomin uudistettua taksonomiaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Aikaa\u00a0keskittymiselle\u00a0ja\u00a0oivalluksille<\/h3>\n<p>Sessiossa nousi maantieteen ydinsis\u00e4lt\u00f6jen lis\u00e4ksi esiin kolme asiaa, jotka koskivat kaikkia luokkatasoja:<\/p>\n<ol>\n<li>keskittymiskyvyn harjoittelun merkitys.<\/li>\n<li>maantieteellisten oivallusten tuottaminen opetuksessa.<\/li>\n<li>ajatukset kriittisyyden merkityksest\u00e4 maantieteellisen lukutaidon osalta.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja somen nopeatempoisuus n\u00e4kyy lasten ja nuorten oppimisessa niin, ett\u00e4 vaikka he tiet\u00e4v\u00e4t ja osaavat asioita paljon, keskittymiskyky\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 t\u00e4ytyy harjoitella viel\u00e4 lukiotasollakin.<\/p>\n<p>Toinen koko maantieteen opetusta koskeva seikka on maantieteellisten oivallusten tuottaminen oppijoille. Koska oppijoilla on erilaisia taustoja ja kiinnostuksenkohteita, my\u00f6s oivallusten sytykkeiden olisi hyv\u00e4 liitty\u00e4 nuorten el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskeviin erilaisiin aihepiireihin.<\/p>\n<p>Session yhten\u00e4 punaisena lankana oli antaa ajatuksia kriittisen geomedian lukutaidon tikapuumallin kehitt\u00e4miselle. Sen takia kriittisyys ja kriittinen lukutaito puhuttivat ty\u00f6ryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4. N\u00e4htiin, ett\u00e4 kriittist\u00e4 lukutaitoa on mahdollista opettaa jo pienest\u00e4 pit\u00e4en, kunhan esimerkit ovat ik\u00e4tason mukaisia.<\/p>\n<p>Kriittisyyden k\u00e4sitett\u00e4 pohdittiin ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Kriittisyyden ajateltiin olevan yht\u00e4 lailla:<\/p>\n<ul>\n<li>oikeanlaisen tiedon erottamista v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tiedosta.<\/li>\n<li>yhteiskuntakriittisyyten\u00e4.<\/li>\n<li>k\u00e4site, joka saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 negatiivisiakin vivahteita.<\/li>\n<\/ul>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kriittisen ajattelun lis\u00e4ksi tarvitaan my\u00f6s ratkaisuhalukkuutta ja halua n\u00e4hd\u00e4 hyv\u00e4. Maantieteen yhteydess\u00e4 kriittisyys voi olla esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4n huonon kartan huonot puolet, mutta my\u00f6s sen hyv\u00e4t ominaisuudet.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1737 size-large\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/bloomintaksonomiakuva-724x1024.png\" alt=\"\" width=\"724\" height=\"1024\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/bloomintaksonomiakuva-724x1024.png 724w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/bloomintaksonomiakuva-212x300.png 212w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2021\/12\/bloomintaksonomiakuva.png 1414w\" sizes=\"auto, (max-width: 724px) 100vw, 724px\" \/><\/p>\n<h3>1.-2. -luokilla olennaista on kartan idean sis\u00e4ist\u00e4minen ja kartan perusasioiden harjoittelu<\/h3>\n<p>Bloomin taksonomiassa oppiminen alkaa opettelemalla muistamaan asioita, esimerkiksi ilmansuuntien nimi\u00e4 ja mittayksik\u00f6it\u00e4, jotta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 et\u00e4isyyden mittaamisen, mittakaavan ja kartan idea. Kartan idean hahmottaminen vaatii kuitenkin my\u00f6s lintuperspektiivin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, jossa tarvitaan aikuisen tukea, harjoittelua ja omaa oivallusta.<\/p>\n<p>Paikkaan sidottujen valokuvien k\u00e4ytt\u00f6 helpottaa kartan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Kartan lukemista voi harjoitella vertaamalla erilaisia kuvia ja karttoja alueista: pihasta otettua ilmakuvaa, viistokuvaa, jonkun paikkatietopalvelun karttaa, suunnistuskarttaa tai peruskarttaa.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isill\u00e4 luokilla kartan idean hahmottamista voidaan tukea my\u00f6s esimerkiksi pienoismallien avulla. Oppilaat voivat rakentaa yhdess\u00e4 pienoismalleja tutuista alueista, tarkastella niit\u00e4 lintuperspektiivist\u00e4 ja sitten piirt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 karttoja. Karttoja voidaan piirt\u00e4\u00e4 vaikkapa koulun pihasta tai luokkahuoneesta. Lintuperspektiivin ymm\u00e4rt\u00e4minen ja haltuunottaminen vaatii paljon aikuisen tukea ja harjoitusta.<\/p>\n<p>Kartan idea hahmottuu alakoululaiselle ja my\u00f6hemmin karttakuva ja aluetuntemus kehittyv\u00e4t parheiten aloittamalla pienest\u00e4 ja l\u00e4hell\u00e4 olevasta (tai tutuimmasta) alueesta ja laajentamalla sitten yh\u00e4 suurempiin ja kaukaisempiin alueellisten. Ensin oppilas voi piirt\u00e4\u00e4 kartan esimerkiksi omasta tai luokkahuoneesta ja edet\u00e4 sitten pihaan, kotiseutuun, Suomeen ja lopulta maailmaan.<\/p>\n<p>Maantieteellisen tiedon k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 voidaan ensimm\u00e4isill\u00e4 luokilla opetella et\u00e4isyyksien konkretisoimisella. Oppilaat voivat esimerkiksi laskea, kuinka monta omaa askelta mahtuu metriin. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 mahdollisuus yhdist\u00e4\u00e4 maantieteen opetusta matematiikkaan.<\/p>\n<p>My\u00f6s turvataitojen opettelu alkaa jo alakoulussa, ja oman sijainnin merkityst\u00e4 turvallisuuden kannalta kannattaa k\u00e4sitell\u00e4 kahdellakin tavalla: huomioimalla<\/p>\n<ol>\n<li>ett\u00e4 omaa sijaintia jakamalla voi vahingossa luovuttaa tietojaan v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin.<\/li>\n<li>ett\u00e4 h\u00e4t\u00e4tilanteessa taito kertoa oma sijainti voi pelastaa hengen.<\/li>\n<\/ol>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>3.-6. -luokilla sovelletaan perusk\u00e4sitteit\u00e4 ja tulkitaan kuvia<\/h3>\n<p>Kartan perusk\u00e4sitteiden harjoittelu jatkuu 3.-6.-luokilla. Bloomin taksonomiassa muistamisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen lis\u00e4ksi aletaan harjoitella opitun tiedon soveltamista esimerkiksi tunnistamalla maantieteellisi\u00e4 asioita\/ilmi\u00f6it\u00e4 oppikirjan kuvista tai muusta kuvamateriaalista. Ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n opettelemalla jana- ja suhdelukumittakaavat. Tutustutaan maailmankarttaan.<\/p>\n<p>Tietokone otetaan avuksi maantieteellisen tiedon k\u00e4ytt\u00e4miseen. Et\u00e4isyyksi\u00e4 voidaan ottaa haltuun helppojen karttapalveluiden, kuten PaikkaOpin tai Maanmittauslaitoksen Karttapaikan avulla. Niiss\u00e4 voidaan arvioida ja mitata vaikkapa et\u00e4isyyksi\u00e4 koululta l\u00e4hikauppaan tai Suomen leveytt\u00e4.<\/p>\n<p>Maantieteellist\u00e4 lukutaitoa monipuolistetaan harjoittelemalla esimerkiksi oppikirjojen kuvien tulkintaa maantieteellisten k\u00e4sitteiden, kuten ilmansuuntien ja alueellisen kontekstin, avulla. Karttojen lukutaito on peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tarkoittamaa monilukutaitoa. Se on my\u00f6s osa kansalaistaitoja: osallistuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 taitoja.<\/p>\n<p>Maantieteellisen tiedon tuottaminen alakoulussa voi olla esimerkiksi oman paikkatiedon tuottamista sijoittamalla pistekohteina tuttuja paikkoja kartalle. My\u00f6s diagrammien piirt\u00e4mist\u00e4 aletaan harjoitella t\u00e4ll\u00e4 ik\u00e4tasolla; ensin k\u00e4sin, jotta diagrammin idea hahmottuu, ja my\u00f6hemmin mahdollisesti digitaalisesti (toki helpotettuna).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>7.-9. -luokilla kriittinen ajattelu kehittyy<\/h3>\n<p>Bloomin taksonomiassa muistamisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen ohella harjoitellaan soveltamaan ja arvioimaan tietoa. Yl\u00e4koulussa aloitetaan analyyttisen ajattelun harjoittelu. Opetuksessa on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 niin analyyttista kuin maantieteellist\u00e4 ajattelua yleens\u00e4 harjoitellaan my\u00f6s koulun ulkopuolella, kotona, harrastuksissa ja kaveripiiriss\u00e4.<\/p>\n<p>Koulun ulkopuolella tapahtuva harjoittelu liittyy hyvin moniin erilaisiin aiheisiin, jotka ovat kullekin oppijalle l\u00e4heisi\u00e4, kuten matkustamiseen, suunnistusharrastukseen tai soosiaalisessa mediassamen esiin tuleviin teemoihin, kuten esimerkiksi jonkun alueen tai kulttuurin piirteit\u00e4 tai jopa luonnonilmi\u00f6it\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t meemit.<\/p>\n<p>Maantieteellisen ajattelun kehittymiseen tarvitaankin oivallusten tuottamista n\u00e4ist\u00e4 eri aihepiireist\u00e4. Er\u00e4\u00e4ksi opetuksen v\u00e4lineeksi maantieteellisten oivallusten tuottamiselle mainittiin meemit.<\/p>\n<p>Yl\u00e4kouluik\u00e4iset nuoret ovat otollisessa i\u00e4ss\u00e4 tiedon arvioimisen ja kriittisen ajattelun harjoittelemiseen. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tuotiin esille er\u00e4\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ihmisoikeuskasvatuksen kytkeminen kriittiseen ajattelun opiskeluun.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Lukiossa opitaan kokonaisuuksien hahmottamista esimerkiksi oikean el\u00e4m\u00e4n tapauksien avulla<\/h3>\n<p>Lukiotasolla maantieteellisen lukutaidon kehitt\u00e4misess\u00e4 n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4ksi analyyttinen ja systemaattinen ty\u00f6skentely, loogisen p\u00e4\u00e4ttelyn harjoittelu, eri ilmi\u00f6iden v\u00e4listen suhteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Bloomin taksonomiassa aiempien tasojen ohella analysoimisen merkitys vahvistuu ja lis\u00e4ksi tietoa arvioidaan ja luodaan uutta.<\/p>\n<p>Maantieteellisen tiedon tuottaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen voi liitty\u00e4 esimerkiksi kaavoitusprosessin opettamiseen osallistuen siihen yhten\u00e4 monista osapuolista. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tuotiin esille esimerkiksi asemakaavoituksen lukutaidon sek\u00e4\/ kommentointitaidon opettamisen haasteellisuus. Pohdittiin my\u00f6s sit\u00e4, miten vaikuttamisprojektit voisi toteuttaa koulukontekstista onnistuneesti niin, ett\u00e4 niill\u00e4 on yhteys reaalitodellisuuteen.<\/p>\n<p>Maantieteellisen tiedon k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 tiedon arvioimisen harjoittelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. On olennnaista osata arvioida karttojen avulla v\u00e4litetty\u00e4 tietoa ja sit\u00e4, ett\u00e4 kartta on vain yksi esitys kartan esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 alueesta, ja esimerkiksi projektioilla ja teemakartan datan luokittelulla voidaan vaikuttaa karttaa lukeviin henkil\u00f6ihin. Karttaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n<p>Olennaiseksi n\u00e4htiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aineiston (esimerkiksi kartan) tuottamiseen liittyv\u00e4t vaiheet ja prosessin eri vaiheiden vaikutuksen lopputulokseen. (Esimerkiksi huonosta datasta syntyy usein huono kartta).<\/p>\n<p>Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tuotiin esille monialaisuuden vahvistaminen lukiokoulutuksessa. Eri oppiaineiden taitojen yhdist\u00e4minen tuo paljon mahdollisuuksia tiedon tulkitsemisen ja luomisen tueksi.<\/p>\n<p><em>Kirjoittajat: Virpi Hirvensalo, Tua\u00a0Nyl\u00e9n\u00a0&amp; Petteri\u00a0Muukkonen\u00a0<\/em><\/p>\n<p><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}\"><em>Kirjoittajat toimivat tutkijoina Helsingin yliopistossa ja he ovat mukana oppilaiden kriittist\u00e4 lukutaitoa ja medialukutaitoa tutkivassa <a href=\"https:\/\/educritical.fi\/fi\/\">CRITICAL-hankkeessa<\/a>, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Muukkosen ty\u00f6t\u00e4 on tukenut my\u00f6s Opettajien akatemia, Helsingin yliopisto.<\/em><\/span><\/p>\n<p><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Asiantuntijoiden ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisest\u00e4 &#8211; koottu keskusteluista Maantieteen p\u00e4ivill\u00e4 2021. CRITICAL-hankkeen tutkijamme pitiv\u00e4t Maantieteen p\u00e4ivill\u00e4 2021 oman session maantieteellisen lukutaidon kehittymisest\u00e4 aina alakoulusta lukioon. T\u00e4m\u00e4n vuoden Maantieteen p\u00e4ivien j\u00e4rjestelyvuorossa oli Oulun yliopisto ja koronapandemian takia p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin virtuaalitapahtumana. T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus k\u00e4sittelee ty\u00f6pajaan osallistuneiden asiantuntijoiden ajatuksia. Postauksessa esitetyt taitotasot eiv\u00e4t ole kattava kuvaus maantieteellisen ajattelun &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/2021\/12\/02\/ajatuksia-maantieteellisen-lukutaidon-kehittymisesta\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisest\u00e4&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2958,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[235193],"tags":[235492,134390,235486,235495,235494,235493],"class_list":["post-1735","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-bloggaukset","tag-bmol","tag-geomedia","tag-geomedialukutaito","tag-kriittinenlukeminen","tag-strateginentutkimus","tag-syyspaivat","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1735","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2958"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1735"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1735\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1868,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1735\/revisions\/1868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1735"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1735"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1735"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}