<\/p>\n Katso Youtube -video<\/a> Helsingin yliopistossa toteutetusta kaukokartoitustutkimuksesta, josa droneilla kuvatusta aineistosta tuotetaan malleja maan pinnanmuodoista ja kasvillisuudesta. N\u00e4it\u00e4 eritt\u00e4in tarkkoja maisemamalleja voidaan tarkastella esimerkiksi virtuaalisessa todellisuudessa.<\/p>\n Erityyppisten maastokohteiden s\u00e4hk\u00f6iset, fysikaaliset, kemialliset ja geometriset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten ne heijastavat s\u00e4hk\u00f6magneettista s\u00e4teily\u00e4, esimerkiksi n\u00e4kyv\u00e4n valon aallonpituuksia ja infrapuna-aallonpituuksia. Kohteiden tunnettujen heijastusominaisuuksien avulla voidaan mitata my\u00f6s kohteiden muita ominaisuuksia.<\/p>\n Satelliiteissa tai lentokoneissa olevat instrumentit havaitsevat maata yleens\u00e4 usealla eri aallonpituusalueella eli kanavalla. Kanavien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja niiden aallonpituusalueet vaihtelevat eri instrumenttien v\u00e4lill\u00e4. Eri kanavat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuvattavan kohteen eri tavoin, jolloin tiettyj\u00e4 kanavia kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhdenlaisten ja toisia kanavia toisenlaisten kohteiden ja ilmi\u00f6iden tutkimiseen.<\/p>\n Kaukokartoituksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi kohteen heijastamaa tai l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6magneettista s\u00e4teily\u00e4. Yleisimmin mitataan jotain seuraavista:<\/p>\n Maastokohteita mittaavan instrumentin ja mitattavan kohteen v\u00e4lill\u00e4 s\u00e4teily kulkee ilmakeh\u00e4n l\u00e4pi, mik\u00e4 muuttaa s\u00e4teilyn ominaisuuksia kuten suuntaa, voimakkuutta tai spektrist\u00e4 jakaumaa.<\/p>\n Ilmakeh\u00e4n vaikutusta s\u00e4teilyyn pyrit\u00e4\u00e4n mallintamaan ja siit\u00e4 aiheutuvia virheit\u00e4 korjaamaan. Pilvet ovat optisten instrumenttien suurin murhe, koska ne est\u00e4v\u00e4t n\u00e4kyvyyden maanpinnalle. Ne pit\u00e4\u00e4 tunnistaa ja poistaa kuvista. Toiset aktiiviset kaukokartoitusinstrumentit, kuten tutkat, n\u00e4kev\u00e4t pilvien l\u00e4pi.<\/p>\n Instrumentit jaetaan aktiivisiin<\/em> ja passiivisiin<\/em> sen mukaisesti l\u00e4hett\u00e4\u00e4k\u00f6 instrumentti itse s\u00e4hk\u00f6magneettista s\u00e4teily\u00e4 vai ei. Aktiiviset instrumentit l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t s\u00e4teily\u00e4 itse ja mittaavat takaisin heijastuneen ja sironneen s\u00e4teilyn m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4llaisia ovat mm. mikroaalto- ja lasertutkat.<\/p>\n Passiiviset instrumentit mittaavat kohteesta heijastunutta tai sen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4teily\u00e4, kuten n\u00e4kyv\u00e4n valon, infrapunan ja termisen (l\u00e4mp\u00f6-) alueen s\u00e4teily\u00e4. T\u00e4llaisia ovat erilaiset kamerat, keilaimet, radiometrit ja spektrometrit.<\/p>\n <\/p>\n Passiivisen kaukokartoitusinstrumentin toimintaperiaate: 1) s\u00e4teilyn l\u00e4hde (aurinko) 2) maanpinnalta heijastunut s\u00e4teily 3) instrumentti joka vastaanottaa s\u00e4teilyn 4) datan vastaanotto ja prosessointi maassa<\/em><\/p>\n Aktiivisen kaukokartoitusinstrumentin toimintaperiaate: 1) s\u00e4teilyn l\u00e4hde (instrumentti) 2) maanpinnalta heijastunut s\u00e4teily 3) instrumentti my\u00f6s vastaanottaa s\u00e4teilyn 4) datan vastaanotto ja prosessointi maassa<\/em><\/p>\n Kuva pohjautuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n Arkarjun1 kuvaan (Wikimedia Commons), lisenssill\u00e4 CC-BY-SA-3.0 <\/em><\/p>\n Satelliittikuvien resoluutiolla tarkoitetaan useimmiten maastoerotuskyky\u00e4 (spatiaalinen erotuskyky) eli pienimm\u00e4n erottuvan kohteen kokoa. Erotuskyvyll\u00e4 voidaan tarkoittaa my\u00f6s spektraalista, radiometrist\u00e4 tai temporaalista erotuskyky\u00e4. Spektraalisella erotuskyvyll\u00e4 tarkoitetaan instrumentin kyky\u00e4 havaita eri aallonpituusalueita, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aallonpituusalueiden (kanavien) m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja leveys. Radiometrinen resoluutio taas tarkoittaa instrumentin kyky\u00e4 tallettaa maastokohteesta tullut s\u00e4teily eli kuinka hyvin s\u00e4teilyn intensiteetin erot erottuvat. Temporaalinen erotuskyky kertoo sen, kuinka usein satelliitti kuvaa samaa aluetta maanpinnalla.<\/p>\n Suvi Hatunen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/em><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 teksti perustuu Jenni Attilan (SYKE) ja Markus T\u00f6rm\u00e4n (SYKE) opetusmateriaaleihin<\/em><\/p>\n Sentinel-satelliittikuvien lataus- ja katselupalvelu:<\/p>\n https:\/\/apps.sentinel-hub.com\/eo-browser<\/a><\/p>\n Sentinel2 satelliittikuvapeittojen katselupalvelu (2016 & 2018):<\/p>\n https:\/\/s2maps.eu\/<\/a><\/p>\n SYKEn Tarkka-karttapalvelu satelliittikuvien ja SYKEn kaukokartoitustuotteiden katseluun:<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2019\/06\/gmaps-satelliittikuva-1024x616.jpg\")
Kaukokartoituksen toimintaperiaatteet<\/h3>\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2019\/06\/kk-1.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/karttanyt\/files\/2019\/06\/kk-2.jpg\")
<\/p>\n<\/h3>\n
Satelliittikuvien erotuskyky eli resoluutio<\/h3>\n
<\/h3>\n
Linkkej\u00e4 kaukokartoitustuotteisiin<\/h3>\n