Rokokoon ylti\u00f6koristeellinen kevytmielisyys alkoi 1700-luvun loppupuolella syrj\u00e4yty\u00e4 vakavahenkisemm\u00e4n tyylisuunnan tielt\u00e4. Antiikin kulttuuri tuli uudelleen muotiin. Osasyyn\u00e4 oli Pompeijin l\u00f6ytyminen vuonna 1748. Kokonainen roomalainen maaseutukaupunki oli vuonna 79 tuhoutunut Vesuviuksen purkauksessa. Pompeijin \u2013 ja nelj\u00e4n muun kaupungin \u2013 el\u00e4m\u00e4nmeno oli pys\u00e4htynyt ja tullut taltioiduksi ihmisineen, esineineen ja taloineen tuhkakerroksen alle. N\u00e4in mahtavan alkuper\u00e4isaineiston l\u00f6ytyminen her\u00e4tti valtavan kiinnostuksen antiikin kulttuuria kohtaan.<\/p>\n
Sitten edellisen antiikista innoitusta saaneen tyylikauden \u2013 renessanssin \u2013 j\u00e4lkeen oli maailma ehtinyt muuttua paljon. Ottomaanien valtakunnan heikkenemisen seurauksena oli helpompaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s kreikkalaisen kulttuurin alkul\u00e4hteille Ateenaan ja muihin Kreikan kaupunkeihin. Oli siis paljon uutta alkuper\u00e4ismateriaalia, josta ottaa mallia. Vanhakin materiaali oli ehditty tutkia jo perin pohjin.<\/p>\n
Yksi syy antiikin ihanteiden uuteen her\u00e4\u00e4miseen oli valistusajattelu, 1700-luvulla her\u00e4nnyt \u00e4lymyst\u00f6n kulttuuriliike, joka painotti j\u00e4rjen merkityst\u00e4 ihmisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ominaisuutena ja voimavarana. Ihmisen oli mahdollista puuttua historian kulkuun. Paremman tieteen ja tiet\u00e4myksen avulla ihminen voi tehd\u00e4 maailman paremmaksi itselleen el\u00e4\u00e4 ja asua. J\u00e4rjen palvonta alkoi pian n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s taideilmaisussa.<\/p>\n
Barokin ja rokokoon koristeellisuus alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4, liiaksi tunneper\u00e4iselt\u00e4 sopiakseen j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n aikakauden puitteiksi. Antiikin puhtaat muodot vaikuttivat olevan paremmin j\u00e4rjen kanssa sopusoinnussa. Niinp\u00e4 ne otettiin j\u00e4lleen esikuvaksi, samoin renessanssi-ilmaisu. Pyrittiin takaisin l\u00e4nsimaisen kauneusk\u00e4sityksen juurille. Valistusaika oli tavallaan muutaman vuosikymmenen pituinen \u201dpikkurenessanssi\u201d.<\/p>\n
Kuvataiteessa uusklassismin ilmaisu menee kovin totiseksi. J\u00e4rki ja huumori eiv\u00e4t n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n mahdu saman ideologian sis\u00e4lle. Maalauksissa on usein ihannoiva s\u00e4vy, mist\u00e4 oikein hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat Ranskan vallankumouksen \u201dhovimaalari\u201d Jacques-Louis Davidin kuvat, esimerkiksi Napoleon uljaana sotasankarina, murhattu Marat kauniina vainajana ja Sokrates astumassa rohkeasti kuolemaan.<\/p>\n
Uusklassismin ylpe\u00e4 paatoksellisuus on toisenlaista kuin s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 uskonnollista kokemusta oleva barokkipaatos. Valistusajan ihminen on tietoinen omista voimavaroistaan, mik\u00e4 n\u00e4kyy maalausten mahtipontisissa poseerausasennoissa.<\/p>\n
Verrattuna rokokoohon v\u00e4riasteikko on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 perusv\u00e4rej\u00e4, ja kuvissa on ter\u00e4v\u00e4 keskip\u00e4iv\u00e4n valo. Huolellinen siveltimenk\u00e4ytt\u00f6 antaa kuviin melkein valokuvamaisen vaikutelman. Koska j\u00e4rki on kerran kunniassa, ensimm\u00e4isen\u00e4 \u201dj\u00e4rjen\u201d aikakautena pidettyyn antiikkiin viitataan mielell\u00e4\u00e4n. Aiheita on lainattu antiikista, joko todellisia ihmisi\u00e4 tai kohtauksia antiikin mytologiasta. Kuvien taustoissa \u2013 vaikka kuva esitt\u00e4isikin aikalaistapahtumia \u2013 on usein viittauksia antiikin rakentamistapaan, mik\u00e4 on luontevaa sin\u00e4ns\u00e4; onhan antiikin ihanteista kotoisin oleva muotokieli muodissa my\u00f6s arkkitehtuurin alueella.<\/p>\n
Kuvanveiston saralla uusklassismi ei oikeastaan esitt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n oleellisen uutta. Veistoksissa on samankaltaista ihannoivaa s\u00e4vy\u00e4 kuin on maalauksissakin, mutta viel\u00e4 vahvemmin antiikin ilmaisua j\u00e4ljittelev\u00e4ll\u00e4 tavalla. Lopputuloksena on melkoisen henget\u00f6nt\u00e4 vanhan toistoa. Veistosten hohtavanvalkoinen marmori on oikeastaan uusklassisten veistosten ilmaisuvoimaisin osa. Tuo viattomuuden v\u00e4ri kertoo pyrkimyksest\u00e4 ilmaisun puhtauteen ja \u201dj\u00e4rkevyyteen\u201d barokin ja rokokoon tunneper\u00e4isyyden j\u00e4lkeen. Osittain oli my\u00f6s kysymys antiikin veistosten v\u00e4\u00e4rintulkitsemisesta. Tuohon aikaan luultiin antiikin veistosten olleen marmorinvalkoisia. Monet veistokset oli kuitenkin alkujaan maalattu luonnollisiin v\u00e4reihin. Vanhoja antiikin veistoksia jopa turmeltiin poistamalla v\u00e4rien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4lt\u00e4, koska luultiin niiden olleen j\u00e4lkeenp\u00e4in maalattuja.<\/p>\n
Uusklassisella ilmaisutavalla kuvanveistossa oli kuitenkin melkoinen merkitys, koska tuo sama klassisoiva henki s\u00e4ilyi veistotaiteessa kauan, aina 1900-luvun puolelle asti. Antiikin ilmaisua j\u00e4ljittelev\u00e4 ylev\u00e4 ja ihannoiva esitystapa soveltui varsinkin ikuistettaessa kansallisia suurhenkil\u00f6it\u00e4 julkisiksi muistomerkeiksi. N\u00e4it\u00e4 pystytettiin runsaasti 1800-luvulla.<\/p>\n
Vaikuttavimmat, kest\u00e4vimm\u00e4t ja j\u00e4ljitellyimm\u00e4t tuloksensa uusklassismi sai aikaan rakennustaiteessa. Rakennustaiteessa on my\u00f6hemmin erotettavissa useampiakin \u201duus-uusklassismeja\u201d, aina 1900-luvun ensimm\u00e4iselle puoliskolle asti.<\/p>\n
Valistusajan \u201dj\u00e4rke\u00e4\u201d painottavat ihanteet n\u00e4kyv\u00e4t selkeimmin juuri 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskon rakennustaiteessa. Rakennukset puhdistuivat liiasta koristekuorrutuksesta ja alta paljastui mik\u00e4p\u00e4 muu kuin tasapainoisia antiikin mittasuhteita tavoitteleva perushahmo, joka oli otettu tavoitteeksi renessanssin vuosisatoina. Se oli vain ollut parisataa vuotta peittyneen\u00e4 barokki- ja rokokoo-ornamentiikan alle.<\/p>\n
Rakennusten ulkomuoto yksinkertaistuu toisinaan askeettisuuteen asti. Rakennusten vaikuttavuus perustuu ikkunapintojen ja sein\u00e4pintojen tarkkaan harkittuihin keskin\u00e4isiin mittasuhteisiin sek\u00e4 tasav\u00e4listen ikkuna-aukkojen julkisivulle antamaan rytmiin \u2013 ja rakenne on tietysti ankaran symmetrinen. Kulttuurisidos antiikkiin ilmaistaan yksityiskohdissa, kuten kerroksia jakavassa kevyess\u00e4 listoituksessa, ikkunoiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevilla lukkokivikoristeilla sek\u00e4 pitk\u00e4n julkisivun keskell\u00e4 olevalla matalalla p\u00e4\u00e4tykolmiolla. Rakennusten yleisin v\u00e4ri on keltainen, koristeiden ollessa valkoisia.<\/p>\n
Ruotsin valtakunnassa \u2013 johon Suomi viel\u00e4 kuuluu \u2013 uusklassismin varhaisvaihe tunnetaan kustavilaisen tyylin nimell\u00e4. Ruotsin kuningas Kustaa III toi tyylin valtakuntaansa Italian-matkansa innoittamana.<\/p>\n
Uusklassismi vaikutti vahvasti suomalaiseenkin rakennuskantaan, varakkaiden porvarien kaupunkitaloihin sek\u00e4 maaseudun kartanorakennuksiin. N\u00e4iden kivirakennuksille ominainen muotokieli antoi vaikutteita my\u00f6s puurakentamiseen, esimerkiksi vaakasuora vuorilaudoitus hirsisein\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 valkoiset nurkkalaudat kuten my\u00f6s uusklassista l\u00e4henev\u00e4 kattokulma.<\/p>\n
Yleens\u00e4 uusklassiset \u2013 meill\u00e4 siis kustavilaiset \u2013 rakennukset ovat mittakaavaltaan varsin maltillisia. Komein ja suurisuuntaisin uusklassinen rakennushanke Suomessa oli kokonaisen korttelin kokoinen Turun Akatemian uusi rakennus, jonka tarina on poliittisestikin mielenkiintoinen.<\/p>\n
Itse Ruotsin kuningas muurasi uuden akatemiarakennuksen peruskiven vuonna 1802. Seitsem\u00e4n vuotta my\u00f6hemmin Suomi joutui vaihtamaan is\u00e4nt\u00e4\u00e4. Valmistuessaan vuonna 1815 rakennuksen kotimaata kutsuttiinkin jo Suomen suuriruhtinaskunnaksi, joten: mink\u00e4 kuningas aloitti sen keisari viimeisteli.<\/p>\n
Akatemiatalon keskell\u00e4 oleva Akatemiasali oli aikanaan Suomen hienoin sali-interi\u00f6\u00f6ri ja on yh\u00e4 Suomen arvokkaimpia huonetiloja. Rakennus k\u00e4rsi pahoja vaurioita Turun palossa. Kunnostuksen yhteydess\u00e4 siihen lis\u00e4ttiin kolmas kerros, jonka alempien kerroksien ikkunoihin verrattuna pienemm\u00e4t ikkuna-aukot turmelivat osan alkuper\u00e4isen rakennuksen vaikuttavuudesta.<\/p>\n
Uusklassismin my\u00f6h\u00e4isvaiheessa ilmenee samankaltainen siirtym\u00e4 kohti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 dramatiikkaa ja mahtipontisuutta kuin mit\u00e4 olemme n\u00e4hneet jo pari kertaa aikaisemminkin \u2013 siirtym\u00e4ss\u00e4 klassisesta antiikista hellenistiseen antiikkiin sek\u00e4 my\u00f6h\u00e4isrenessanssista barokkiin. Uusklassismin my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 vaihetta nimitet\u00e4\u00e4n empiretyyliksi, tai \u201dkeisarityyliksi\u201d Napoleonin mukaan, koska tuo Ranskan vallankumouksen tilanteessa valtaan noussut \u201dEuroopan rauhanh\u00e4iritsij\u00e4\u201d omaksui sen hovityylikseen.<\/p>\n
Mittakaava suureni j\u00e4lleen. Rakennusten rungot piteniv\u00e4t. Rakennuksien keskiosaa hallitsee usein massiivinen kreikkalaisen temppelin mieleen tuova pylv\u00e4sp\u00e4\u00e4tyaihe, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikamoisen p\u00e4\u00e4lle liimatulta, ellei sen mittasuhteita ole huolellisesti sovitettu sopimaan rakennuksen kokonaishahmoon. Pylv\u00e4sp\u00e4\u00e4ty voi olla ulkoneva, varustettuna julkisivusta erilleen muuratuilla pylv\u00e4ill\u00e4, tai viitteellisempi pylv\u00e4sp\u00e4\u00e4ty\u00e4 muistuttava reliefim\u00e4inen koristelu keskell\u00e4 julkisivua. Turun Vanhan suurtorin laidalta l\u00f6ytyy aivan vierekk\u00e4in hyv\u00e4t esimerkit molemmista, \u00c5bo Akademin p\u00e4\u00e4rakennuksena nykyisin palveleva Trappin talo sek\u00e4 Uudenmaankadun toisella puolen oleva Hjeltin talo, joka edustaa Suomessa harvinaista niin sanottua pietarilaista empiretyyli\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 empireen tulee: Suomi oli Euroopan syrj\u00e4seutua, joten t\u00e4h\u00e4n asti Suomella ei ole ollut paljoakaan tarjottavana maailman edustavimpien rakennusten valikoimaan, mutta nyt on.<\/p>\n
Preussilainen arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778\u20131840) sai unelmateht\u00e4v\u00e4n, kun Suomen suuriruhtinaskunnan p\u00e4\u00e4kaupunki siirrettiin keisarillisella mahtik\u00e4skyll\u00e4 Turusta Helsinkiin. Tuo unelias pikkukaupunki piti tietysti rakentaa keisarikunnan arvolle sopivaan komeaan tyyliin. Engelin suunnittelemat Helsingin Senaatintoria ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t rakennukset muodostavat maailman edustavimpiin kuuluvan empirekokonaisuuden, jossa kaikki palvelee samaa kokonaissuunnitelmaa.<\/p>\n
Senaatintorilla on yhdell\u00e4 silm\u00e4yksell\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valtiota yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa: esivalta, sivistys ja kirkko. Senaatintalo, nykyinen Valtioneuvoston linna korinttilaisine pylv\u00e4sp\u00e4\u00e4tyineen ja Pantheon-koristekupoleineen seisoo torin l\u00e4nsisivulla.<\/p>\n
Senaatintaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 \u2013 kuin esivallan valvovan silm\u00e4n alla \u2013 on yliopiston p\u00e4\u00e4rakennus, joka on perusmittasuhteiltaan samanlainen, mutta aavistuksen verran kevyemmin sek\u00e4 yksinkertaisemmin koristeltu. Sen pylv\u00e4sp\u00e4\u00e4tykoristelu on joonialaista tyyli\u00e4, mik\u00e4 viittaa sivistysel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Korkealla korokkeellaan on ylimp\u00e4n\u00e4 Helsingin tuomiokirkko, joka tosin ei ole aivan alkuper\u00e4isess\u00e4 Engelin hahmossa, joka oli nykyist\u00e4 kirkkoa koruttomampi. Kirkkoon tehtiin muutoksia Engelin kuoleman j\u00e4lkeen. Tuomiokirkon nelj\u00e4 pikkutornia, joilla oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarkoituksensa, kun heikoksi osoittautunut runko tarvitsi lis\u00e4tukea, antavat kirkkorakennukselle ripauksen ven\u00e4l\u00e4isbysanttilaista s\u00e4vy\u00e4 ja saavat sen muistuttamaan Pietarissa sijaitsevaa Iisakinkirkkoa. P\u00e4\u00e4tykolmioiden apostolien patsaat ovat my\u00f6s my\u00f6hempi lis\u00e4ys.<\/p>\n
Alunperin t\u00e4m\u00e4n monumentaaliaukion vaikuttavuutta t\u00e4ydensi viel\u00e4 tuomiokirkon edess\u00e4 seisova matala p\u00e4\u00e4vartiorakennus pylv\u00e4ikk\u00f6ineen, mutta se purettiin pois jo vuonna 1839. P\u00e4\u00e4vartion paikalle rakennettiin tuomiokirkolta laskeutuva korkea ja leve\u00e4 portaikko, joka yhdist\u00e4\u00e4 tuomiokirkon itse toriaukioon.<\/p>\n
Samaan kokonaisuuteen liittyy my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n sivummalla yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen vieress\u00e4 sijaitseva yliopiston kirjasto, jota pidet\u00e4\u00e4n Engelin t\u00f6ist\u00e4 tasokkaimpiin ja omaper\u00e4isimpiin kuuluvana. Yliopiston kirjasto on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten moninaisia sovelluksia pystyt\u00e4\u00e4n aikaansaamaan perinteisest\u00e4 pylv\u00e4s-palkisto\u2013aiheesta.<\/p>\n
Turussakin Engelin k\u00e4denj\u00e4lki n\u00e4kyy vahvasti. Engel olisi halunnut takaisin Berliiniin, mutta miehen arvo ymm\u00e4rrettiin Ven\u00e4j\u00e4n keisaria my\u00f6ten, ja h\u00e4net saatiin j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen Yleisten rakennusten intendentinkonttorin johtajana melkoisen muhkein palkkaeduin. Engel valvoi ja johti virkatuoliltaan k\u00e4sin koko Suomen julkista rakentamista viidentoista vuoden ajan. Osittain t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Engelin k\u00e4denj\u00e4lki Suomessa on vahva, my\u00f6s Turussa.<\/p>\n
Engelin peruja Turussa on Turun palon j\u00e4lkeinen asemakaava leveine ja suorine katuineen. Turun palo vuonna 1827 oli pohjoismaiden tuhoisin kaupunkipalo kautta aikojen. Taidehistorian kannalta surullista on, ett\u00e4 palossa tuhoutui suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 taidehistoriallisesti arvokasta aineistoa, rakennuksia sisustuksineen. Turku oli edellisten vuosisatojen Ruotsin-ajan t\u00e4rkein keskus ja tuolloin viel\u00e4 Suomen suurin kaupunki, joten tuho kohtasi arvokkainta ja edustavinta osaa suomalaisesta s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isvarallisuudesta.<\/p>\n
Turun uusi eli nykyinen ruutuasemakaava on Engelin ty\u00f6t\u00e4, ja siin\u00e4 otettiin oppia tapahtuneesta. Kadut tehtiin paloturvallisuussyist\u00e4 leveiksi \u2013 niin leveiksi, ett\u00e4 jopa nykyinen autoliikenne melkein kaksisataa vuotta my\u00f6hemmin mahtuu hyvin kulkemaan. Samalla valitettavasti tuhottiin Turun vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 keskiaikainen katuverkosto Tuomiokirkon ymp\u00e4rilt\u00e4.<\/p>\n
Engelin suunnittelemia rakennuksia on Turussa useitakin. Vartiovuorenm\u00e4en t\u00e4htitorni on jo ajalta ennen Turun paloa. Kauppatorin laidan ortodoksinen kirkko on my\u00f6s Engelin ty\u00f6t\u00e4, samoin Ruotsalaisen teatterin julkisivu. Engelin piirustusten mukaan korjattiin my\u00f6s aiemmin mainittu Akatemiatalo, jossa nyky\u00e4\u00e4n toimii Turun hovioikeus.<\/p>\n
Suomen kansalliskirkossa, Turun tuomiokirkossa n\u00e4kyy my\u00f6s Engelin k\u00e4denj\u00e4lki. Ennen Turun paloa tuomiokirkon tornin kruununa oli renessanssityylinen kellotapuli, aika lailla samankaltainen kuin Naantalin kirkossa. Palon j\u00e4lkeen tuomiokirkko sai nykyisen torninhuippunsa, joka kirkon yleishahmoon sopivasti edustaa uusgotiikkaa, joka sin\u00e4ns\u00e4 oli uusklassismin arkkitehdille Engelille vieraampi tyylilaji.<\/p>\n
Alah\u00e4rm\u00e4l\u00e4iset tosin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Turun tuomiokirkon torninhuippu on kopioitu heid\u00e4n kirkkonsa kellotapulista. Yhdenn\u00e4k\u00f6isyys onkin melkoinen. Senkin suunnitelmat ovat per\u00e4isin Engelin johtamasta intendentinvirastosta.<\/p>\n