Kuten jo johdantoartikkelissa totesin, k\u00e4sitteell\u00e4 \u201dtaide\u201d voidaan tarkoittaa hyvinkin monenlaisia symbolisen ilmaisun muotoja. Samaa k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tutkittaessa ihmisten kaikkein varhaisimpia pyrkimyksi\u00e4 antaa hahmoa jollekin, joka ei ole fyysisesti olemassa t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.<\/p>\n
Miten hyvin tai huonosti esimerkiksi vanhat kulttikuvat soveltuvat m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4ksi taiteen k\u00e4sitteen avulla, siit\u00e4 ei ole varmaa k\u00e4sityst\u00e4, koska kuvat eiv\u00e4t paljasta selv\u00e4sti tarkoitustaan. Kirjoitettujen tekstien puuttuessa niiden teht\u00e4v\u00e4 ja symboliikka ovat arvailujen varassa. Edelleen: Noiden kuvien tuntemus perustuu siihen, mit\u00e4 on onnekkaasti sattunut aikoinaan s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n ja sittemmin l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n. Emme tied\u00e4, ovatko nuo kuvat tyypillisi\u00e4 vai poikkeuksellisia oman aikansa ajattelun ja kulttuurin ilmauksia.<\/p>\n
Jo ainakin kahden miljoonan vuoden ajan ovat ihmiset osanneet valmistaa yksinkertaisia ty\u00f6kaluja. Varhaiset esi-is\u00e4mme eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 el\u00e4neetk\u00e4\u00e4n suoraan ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti luonnosta \u2013 kuin alkuh\u00e4r\u00e4t savannilaitumella \u2013 vaan he alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontoa hyv\u00e4kseen apuv\u00e4lineiden avulla. Varhaisimmasta ihmisen valmistamasta karkeasta ty\u00f6kalusta alkoi \u201dkulttuurin\u201d kehitys, se kehitys, joka on lopulta johtanut atomipommiin, kuumatkoihin ja tietokoneisiin.<\/p>\n
Viime j\u00e4\u00e4kauden aikana, muutamia kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia sitten, mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n reunan etel\u00e4puolella, nykyisen Keski-Euroopan korkeudella, vallitsivat tundramaiset olosuhteet. Maisema oli puutonta ruohikkoa, jolla laidunsi runsaasti suurriistaa. Riistan runsaus houkutteli ihmisi\u00e4 levitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n Afrikasta ja Aasian etel\u00e4isemmist\u00e4 osista pohjoisemmas mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n reunan tuntumaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi etel\u00e4isest\u00e4 Euroopasta on l\u00f6ydetty runsaasti sek\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden aikana el\u00e4neiden ihmisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ett\u00e4 heid\u00e4n valmistamiaan esineit\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4kauden aikana ty\u00f6kalujen valikoima laajeni sek\u00e4 niiden valmistusmenetelm\u00e4t kehittyiv\u00e4t. Noilta vuosituhansilta ovat per\u00e4isin my\u00f6s varhaisimmat merkit ihmisen ajattelukyvyn laajenemisesta konkreettisten ilmi\u00f6iden todellisuudesta jonnekin kuviteltuun yliaistilliseen todellisuuteen.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4kaudenaikaisen l\u00f6yt\u00f6aineiston joukossa on sellaisia esineit\u00e4 ja ihmistoiminnan j\u00e4lki\u00e4, jotka ainakaan meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastamme arvioituna eiv\u00e4t ole ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 henkiinj\u00e4\u00e4misen kannalta, toisin kuin ovat kivikirveet ja mets\u00e4stysaseet. Aikalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niill\u00e4 on t\u00e4ytynyt kuitenkin olla t\u00e4rke\u00e4 merkitys. Muuten ei niihin uhrattu vaivann\u00e4k\u00f6 ole selitett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n varhaisimpina \u201dtaideteoksina\u201d. N\u00e4ill\u00e4 esineill\u00e4 on jokin ei-k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tai maaginen tarkoitus.<\/p>\n
Osa n\u00e4ist\u00e4 uudenlaisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 sijaitsee kiinte\u00e4sti paikoillaan, kuten kalliopiirrokset sek\u00e4 kivirakennelmat. Tuon ajan ihmiset viettiv\u00e4t kiertelev\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaeltaen paikasta toiseen kasvukauden sek\u00e4 riistan liikkeiden mukaan. Luolat, kalliosein\u00e4t ja kivikasat eiv\u00e4t kuitenkaan liiku minnek\u00e4\u00e4n, joten n\u00e4ille paikoille on palattu mets\u00e4stys- ja keruuretkien j\u00e4lkeen, jopa tuhansien vuosien ajan.<\/p>\n
Toiset ovat liikuteltavia ja mukana kuljetettavia, kuten pienoispatsaat. Kiertelev\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan olosuhteissa ei raahattu mukana mit\u00e4\u00e4n turhaa, joten t\u00e4rke\u00e4 merkitys n\u00e4ill\u00e4kin on t\u00e4ytynyt olla.<\/p>\n
Vanhimmalle l\u00f6yt\u00f6ryhm\u00e4lle, jonka esineet viittaavat jonkinlaiseen kulttiel\u00e4m\u00e4\u00e4n, on tutkimus antanut nimityksen venusveistokset – roomalaisen rakkaudenjumalattaren mukaan, mik\u00e4 on ep\u00e4varman s\u00e4vyinen viittaus n\u00e4iden esineiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen. T\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 kuvia l\u00f6ytyy laajalta alueelta Afrikasta Kiinaan asti. Runsain l\u00f6yt\u00f6alue sijaitsee Euroopassa ja ulottuu Etel\u00e4-Ranskasta Tonavan alueen kautta Etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n
Vanhin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tunnettu venusveistos on l\u00f6ydetty Hohle Felsin luolasta Lounais-Saksasta. Se on ajoitettu noin 35\u00a0000 vuoden takaisiin aikoihin. T\u00e4m\u00e4 esine on my\u00f6s vanhimpia taide-esineeksi luokiteltavissa olevia ihmisen aikaansaannoksia. Ihmisen kyky symboliseen ajatteluun ulottuu siis ainakin noin kauas menneisyyteen.<\/p>\n
Venusveistokset ovat pienikokoisia naishahmoja, yleens\u00e4 alle kahdenkymmenen senttimetrin korkuisia. Siisp\u00e4 ne ovat olleet helppoja kuljettaa mukana. Materiaali on yleens\u00e4 kive\u00e4, poltettua savea tai mammutinluuta.<\/p>\n
Hahmot ovat liioitellun uhkeita. Rinnat, vatsa ja pakarat esitet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in runsasmuotoisina. Muut ruumiinosat ovat v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 huomiolla. P\u00e4\u00e4 saattaa olla vain viitteellinen pikku pallo tai se voi jopa puuttua kokonaan. Joskus hahmon p\u00e4\u00e4h\u00e4n on kuvattu taidokas tukkalaite. Itsens\u00e4 koristaminen on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n ikivanha tapa. Kuuluisin t\u00e4llainen pienoispatsas on nimelt\u00e4\u00e4n Willendorfin venus, It\u00e4vallassa sijaitsevan l\u00f6yt\u00f6paikan mukaan.<\/p>\n
Naishahmojen ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4inen py\u00f6reys viittaa paitsi ravinnon riitt\u00e4vyyden ihanteeseen my\u00f6s hedelm\u00e4llisyyteen. Osan venuskuvista on tulkittu esitt\u00e4v\u00e4n raskaana olevaa naista. Ehk\u00e4 kyse on hedelm\u00e4llisyyskultista. J\u00e4lkikasvun turvaaminen oli t\u00e4rke\u00e4 asia ihmisryhm\u00e4n selviytymisen kannalta. Lapset olivat yhteis\u00f6n j\u00e4senten tulevaisuuden turva ja korkean lapsikuolleisuuden vuoksi lapsista oli aina puutetta. Korostetut naiselliset tuntomerkit pist\u00e4v\u00e4t aavistelemaan, ett\u00e4 kyse saattoi olla my\u00f6s erotiikasta, ainakin osittain.<\/p>\n
Yleens\u00e4 naishahmot ovat liikuteltavia. Mielenkiintoinen poikkeus on Dorgognessa Lounais-Ranskassa kallioon 20\u00a0000 vuotta sitten veistetty reliefi, kohokuva, jolle on annettu nimi Lausselin venus. Kuvan naishahmo on selv\u00e4sti raskaana. Naisella on sarvi k\u00e4dess\u00e4. Sarvi on kenties el\u00e4m\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4vien voimien vertauskuva. Kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia sitten on jo kaiketi huomattu, ett\u00e4 el\u00e4imill\u00e4 sarvien kasvu liittyy sukupuoliseen sykliin. Sarvessa on 13 uurretta, mik\u00e4 vastaa kolmeatoista kuukautiskiertoa vuoden aikana. Nainen katsoo k\u00e4dess\u00e4\u00e4n olevaa sarvea ja pitelee toisella k\u00e4dell\u00e4 vatsaansa.<\/p>\n
Tutkimus n\u00e4kee venusveistoksien mahdollisesti edustavan jonkinlaista varhaista hedelm\u00e4llisyyden jumalatarta, joka sittemmin kehittyy my\u00f6hempien aikojen korkeakulttuurien monijumalaisissa uskonnoissa yleisiksi \u00e4itijumalattariksi. T\u00e4llaisia olivat mm. Kybele L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Isis Egyptiss\u00e4 sek\u00e4 kreikkalainen avioliiton, hedelm\u00e4llisyyden ja synnytyksen jumalatar Hera.<\/p>\n
Toinen t\u00e4rke\u00e4 symbolisen ajattelun kyvyst\u00e4 kertova l\u00f6yt\u00f6ryhm\u00e4 ovat kalliokuvat. Ne \u2013 ainakin s\u00e4ilyneet \u2013 ovat nuorempaa perua kuin pienoisveistokset. Poikkeuksellisen hienoja kalliokuvia on l\u00f6ydetty syvist\u00e4 kalkkikiviluolista Etel\u00e4-Ranskassa ja Pohjois-Espanjassa. Lounais-Ranskassa sijaitseva Lascaux\u2019n luola sek\u00e4 Espanjan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitseva Altamira ovat kuuluisimmat.<\/p>\n
Molempien maalaukset ovat per\u00e4isin ajalta noin 18\u00a0000 \u2013 14\u00a0000 vuotta sitten. Syv\u00e4lle pimeisiin luoliin on maalattu satoja naturalistisia el\u00e4inhahmoja. Kuvat ovat parhaimmillaan eritt\u00e4in taitavasti tehtyj\u00e4. Suorastaan nerokkaan v\u00e4h\u00e4isin vedoin ja niukin \u00e4\u00e4riviivoin sek\u00e4 yleens\u00e4kin s\u00e4\u00e4steli\u00e4in keinoin on tavoitettu lajia my\u00f6ten tunnistettava el\u00e4inhahmo. Kallion omia kaarevia muotoja on k\u00e4ytetty hyv\u00e4ksi tehostamaan voimakkaan el\u00e4inhahmon vaikutelmaa. On saavutettu jopa liikkeen vaikutelma ja l\u00e4sn\u00e4olon tuntu. El\u00e4inlauma tuntuu toisinaan suorastaan rynnist\u00e4v\u00e4n kohti ja polkevan katsojan kohta jalkoihinsa.<\/p>\n
Nuo kuvat kertovat vahvasta aiheentuntemuksesta ja hyv\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6muistista, koska ne on t\u00e4ytynyt maalata muistinvaraisesti. Ei kannattane olettaa, ett\u00e4 mammutinraato olisi raahattu malliksi pime\u00e4n luolan uumeniin. Kuvat on tehty kituliaassa keinovalossa, usein hankalassa asennossa. Uusia kuvia on moneen kertaan maalattu vanhojen p\u00e4\u00e4lle. Luolaa on siis k\u00e4ytetty tuhansia vuosia samaan tarkoitukseen. Aiheet ovat el\u00e4inmaailmasta, enimm\u00e4kseen komeita, suuria ja sit\u00e4 mukaa voimakkaita ja vaarallisia riistael\u00e4imi\u00e4, kuten mammutti, visentti, villasarvikuono, alkuh\u00e4rk\u00e4 sek\u00e4 villihevonen. Ihmiselle haitallisia sek\u00e4 huonosti ravinnoksi soveltuvia petoel\u00e4imi\u00e4 esiintyy kuvissa harvoin.<\/p>\n
Kuvien el\u00e4imet olivat t\u00e4rkeit\u00e4 ravinnonl\u00e4hteit\u00e4, joten niiden tekemisen motiivi saattaa liitty\u00e4 riistaonnea turvaaviin uskonnollisiin menoihin. Toisinaan kuvissa on nuolta muistuttavia merkkej\u00e4, jotka on tulkittu mets\u00e4stysmagiaksi. Kalliossa on my\u00f6s iskuj\u00e4lki\u00e4, aivan kuin el\u00e4inhahmoja olisi heitetty keih\u00e4ill\u00e4 tai ammuttu nuolilla. Kyseess\u00e4 saattaa olla rituaalinen el\u00e4imen surmaaminen niin, ett\u00e4 se todellisessa maailmassa antautuisi suosiollisemmin kaadettavaksi.<\/p>\n
Varsinaisia asuinpaikkoja luolat tuskin ovat olleet, koska asumisen merkkej\u00e4 ei l\u00f6yt\u00f6aineistossa ole. Nuo syv\u00e4t luolat olisivat olleet ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 asuinpaikoiksi. Luolissa on enimm\u00e4kseen kuvien tekemiseen liittyv\u00e4\u00e4 esineist\u00f6\u00e4, rasvalamppuja, siveltimi\u00e4 ja puhallusputkia. Kuitenkin luolilla on t\u00e4ytynyt olla t\u00e4rke\u00e4 merkitys, koska ne ovat olleet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tuhansia vuosia.<\/p>\n
Ihmisi\u00e4 esiintyy kalliokuvissa harvoin. Sein\u00e4ss\u00e4 saattaa olla k\u00e4denkuva. Kuvantekij\u00e4 on painanut k\u00e4mmenens\u00e4 kalliosein\u00e4\u00e4 vasten ja puhaltanut v\u00e4riainetta p\u00e4\u00e4lle, jolloin kallioon on j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4denmuotoinen kohta ilman v\u00e4ri\u00e4. Se tuo mieleen ajatusyhteyden my\u00f6hempien aikojen kuvien tyypillisest\u00e4 tekij\u00e4n signeerauksesta ja on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 todiste el\u00e4v\u00e4n ihmisen olemassaolosta tuolla paikalla joskus kauan sitten tuon kuvan tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
El\u00e4imet on kuvattu toisinaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkasti. Ihmiset sen sijaan on kuvattu yleens\u00e4 ylimalkaisesti viitteellisin\u00e4 tikku-ukkoina, jotenkin mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tuntuisina otuksina, verrattuna komeisiin el\u00e4imiin. Toisinaan yksi hahmo vaikuttaa muita t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. H\u00e4net on saatettu kuvata muita suurempaan kokoon ja h\u00e4nell\u00e4 on p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n shamaaninsarvia muistuttavat ulokkeet. Ihmishahmojen sukupuoli on yleens\u00e4 selv\u00e4sti merkitty. Miehen ja naisen v\u00e4lill\u00e4 tehtiin tarkka ero.<\/p>\n
Avoimen taivaan alla oleviin kallioihin maalattuja ja kaiverrettuja kuvia l\u00f6ytyy joka puolelta, miss\u00e4 nykyihmisten varhaiset esi-is\u00e4t ovat ravinnon per\u00e4ss\u00e4 liikkuneet. N\u00e4it\u00e4 kuvia on l\u00f6ydetty my\u00f6s Suomesta yli sadasta paikasta. Suuret riistael\u00e4imet, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen kaikkea hirvi, ovat yleisi\u00e4 n\u00e4iss\u00e4kin kuvissa.<\/p>\n
Raja k\u00e4ytt\u00f6- ja taide-esineen v\u00e4lill\u00e4 ei ole selv\u00e4sti merkitt\u00e4viss\u00e4. Ty\u00f6kalut, aseet sek\u00e4 korut \u2013 joilla vaatetuksen koossapit\u00e4jin\u00e4 voi olla my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tarkoitus \u2013 l\u00e4hestyv\u00e4t parhaimmillaan taide-esineit\u00e4. Kirves puree puuta, kunhan siin\u00e4 on ter\u00e4v\u00e4 reuna. Tarkkaan harkittu muoto ja huolellinen pintak\u00e4sittely voivat kuitenkin saada j\u00e4lkimaailman arvioimaan sit\u00e4 my\u00f6s taide-esineen\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4kautisen l\u00f6yt\u00f6aineiston arkiset k\u00e4ytt\u00f6esineetkin tasokkaimmillaan ilmaisevat tekij\u00e4ns\u00e4 erinomaista muodontajua. Ne kertovat my\u00f6s ainakin ajoittaisesta vauraudesta, ravinnon riitt\u00e4vyydest\u00e4. Kauniiden esineiden ty\u00f6st\u00e4minen vaatii runsaasti aikaa, jota ei ole, jos koko ajan t\u00e4ytyy kulkea ravinnonhaussa. Kauneimmat esineet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti erikoistuneiden ammatti-ihmisten ty\u00f6t\u00e4. Kiven muotoilu on vaativaa sek\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 erikoistietoa eri kivilajeista, kuten niiden lohkeamis- ja hiottavuusominaisuuksista.<\/p>\n
Mik\u00e4 on ollut kivisep\u00e4n motiivi h\u00e4nen valmistaessaan taidokkaan kiviesineen? Esteettinen mielihyv\u00e4 ei ole pois laskuista, tyydytt\u00e4v\u00e4 kokemus taidosta saada aikaan jotakin silm\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kaupank\u00e4ynti? Hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen esine on kenties tehnyt paremmin kauppansa hy\u00f6dykkeit\u00e4 vaihdettaessa. Ovatko esineet uhrilahjoja? Hienosti viimeistellyiss\u00e4 esineiss\u00e4 ei usein ole k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lki\u00e4. Niit\u00e4 on saatettu esimerkiksi uhrata l\u00e4hteeseen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnonhenget tyytyv\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n
Esihistoriallisessa arkeologisessa aineistossa kalliokuvat ja pienoisveistokset ovat selvimmin symbolista ajattelua ja maagisia pyrkimyksi\u00e4 vaikuttaa ihmisen el\u00e4misen mahdollisuuksia s\u00e4\u00e4televiin voimiin heijastelevat l\u00f6yt\u00f6ryhm\u00e4t.<\/p>\n
N\u00e4iden lis\u00e4ksi aivan kivikauden lopulla ja pronssikauden alussa alkaa esiinty\u00e4 my\u00f6s kivirakennelmia, toisinaan vaikuttavan kokoisi ja valtavalla vaivalla rakennettuja. Mahtimiesten haudoiksi laaditut kivir\u00f6ykki\u00f6t ovat yksi esimerkki, taivaanilmi\u00f6iden palvontaan liittyviksi tulkitut kivikeh\u00e4t, kivirivit ja syv\u00e4t kuiluhaudat toinen. Molemmat liittyv\u00e4t ennen kaikkea maanviljelyskulttuuriin sek\u00e4 sen mukanaan tuomaan paikallaan pysyv\u00e4\u00e4n asumismuotoon.<\/p>\n
N\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 haudoilla paitsi kunnioitettiin merkitt\u00e4vi\u00e4 vainajia, my\u00f6s merkittiin n\u00e4kyviin tietyn maa-alueen kuuluminen tietylle ihmisjoukolle. Hautojen varustaminen runsailla hauta-antimilla sek\u00e4 vainajien hautaaminen juhla-asussa aseineen kertovat k\u00e4sityksest\u00e4, jonka mukaan ihminen jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 maallisen ruumiin kuoltua jossakin toisessa todellisuudessa ja on viel\u00e4 kuolemansakin j\u00e4lkeen jollakin tavalla yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4sen. Suomalaiset pronssikautiset hiidenkiukaiden nimell\u00e4 tunnetut hautar\u00f6ykki\u00f6t ovat hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 kulttuuri-ilmi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Kaikki esihistorialliset kivirakennelmat eiv\u00e4t ole kuitenkaan hautoja, ainakaan ensisijaisesti. Maanviljely aikaansai tarpeen seurata entist\u00e4 tarkemmin vuodenkiertoa, koska sadon onnistuminen riippuu kylv\u00f6n oikeasta ajoituksesta. Monissa kivirakennelmissa, joista Etel\u00e4-Englannissa sijaitseva Stonehenge on hyvin tunnettu esimerkki, toistuu tarkka sijoittaminen maastoon. Rakennelmassa on peruslinja, joka on tarkasti suunnattu vuodenkierron johonkin kulminaatiokohtaan, usein talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen auringonnousuun. P\u00e4iv\u00e4 on silloin lyhyimmill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Esi-isiemme edetess\u00e4 sukupolvi toisensa per\u00e4\u00e4n kivikauden nuorimman vaiheen l\u00e4pi kohti maanviljelytaitoa, metallikulttuuria sek\u00e4 valtioiksi j\u00e4rjestyneit\u00e4 korkeakulttuureja symboliikalle \u2013 sek\u00e4 uskonnolliselle ett\u00e4 maalliselle \u2013 tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Taiteeksi luokiteltavat pyrkimykset saavat yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4n roolin menneisyyden aineistossa.<\/p>\n