{"id":70,"date":"2012-01-16T20:38:06","date_gmt":"2012-01-16T20:38:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/?p=70"},"modified":"2012-02-07T09:07:26","modified_gmt":"2012-02-07T09:07:26","slug":"9-rokokoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/2012\/01\/16\/9-rokokoo\/","title":{"rendered":"9 ROKOKOO"},"content":{"rendered":"<p>Rokokootyyliksi kutsutaan Ranskassa 1700-luvun alkupuolella kehittynytt\u00e4 taidetyylisuuntaa, joka antaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n barokkiin n\u00e4hden huomattavasti kevyemm\u00e4n \u2013 ja kevytmielisemm\u00e4n \u2013 vaikutelman, ja josta Manner-Euroopassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein nimityst\u00e4 Ludvig XV:n tyyli. Ludvig XV (1710\u20131774) oli Ludvig XIV:n seuraaja Ranskan valtaistuimella ja h\u00e4nen pojanpojanpoikansa.<\/p>\n<p>Barokin mahtipontiseen teenn\u00e4isyyteen oli jo v\u00e4sytty. Aurinkokuninkaan valtakauden j\u00e4lkeen tulikin muotiin ep\u00e4muodollisempi seurapiirikulttuuri. Ilmapiirin muutos n\u00e4kyi kevytmielisemp\u00e4n\u00e4 ja n\u00e4enn\u00e4isesti pinnallisempana taideilmaisuna.<\/p>\n<p>Ludvig XV:ll\u00e4 oli yh\u00e4 kallis maku kuin suurella edelt\u00e4j\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mutta ei t\u00e4m\u00e4n valtiomieskykyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sama v\u00e4hemm\u00e4n lupaava ominaisuuksien yhdistelm\u00e4 vaivasi my\u00f6s h\u00e4nen seuraajiaan Ranskan vallankumoukseen asti. Rokokooilmaisu sopi vallan hyvin tuon ajan joutilaan aateliston seurapiiriel\u00e4m\u00e4n taustakulisseihin.<\/p>\n<p>Osatekij\u00e4 rokokoon kevytmielisess\u00e4 ja koristeellisessa ilmeess\u00e4 lienee se, ett\u00e4 rokokoon t\u00e4rke\u00e4 tyylinluoja oli Ludvig XV:n rakastajatar, Madame de Pompadour, ei-aatelista syntyper\u00e4\u00e4 oleva pankkiirintyt\u00e4r Jeanne-Antoinette Poisson, m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ja \u00e4lyk\u00e4s nainen. Aatelisto halveksi tuota kuninkaan suosioon hankkiutunutta alhaissyntyist\u00e4 pyrkyri\u00e4, joten h\u00e4nell\u00e4 lienee ollut kaksin verroin n\u00e4ytt\u00e4misen tahtoa ja tarvetta lunastaa paikkansa hovijuonittelijoiden joukossa ja mieluummin yl\u00e4puolella. Madame de Pompadourin suosimat taiteilijat ja arkkitehdit vaikuttivat paljon ranskalaisen rokokoon kehitykseen.<\/p>\n<p>Rokokoo-nimitys on johdettu simpukankuorimaisilla ornamenteilla koristettua luolaa tarkoittavasta sanasta. T\u00e4llainen romanttinen keinotekoinen luolarakennelma oli suosittu yksityiskohta tuon ajan puistoarkkitehtuurissa. Simpukankuoren muodoista johdettu ep\u00e4symmetrinen ornamentiikka oli rokokoolle tyypillist\u00e4 kautta linjan ja samalla sitten keskiajan ensimm\u00e4isi\u00e4 yrityksi\u00e4 vapautua symmetrian vaatimuksen kahleista.<\/p>\n<p>Verrattuna barokin aikaan vedettiin nyttemmin v\u00e4hemm\u00e4n mahtipontista linjaa, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi rakennustaiteessa. Tosin rokokoo ei j\u00e4tt\u00e4nyt niin vahvaa j\u00e4lke\u00e4 arkkitehtuuriin kuin edelt\u00e4v\u00e4 barokki ja rokokookautta seurannut uusklassismi. Rokokoo oli muodissa vain muutaman vuosikymmenen ajan. Kermakakkumaisuutensa ja aistillisuutensa vuoksi rokokoo ei ollut omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskonnollisia mielikuvia eik\u00e4 siten istunut oikein luontevasti kirkkorakentamiseen. Jonkun verran sit\u00e4 kuitenkin sovellettiin kirkoissakin.<\/p>\n<p>Vastik\u00e4\u00e4n barokin kaudella oli rakennettu suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t palatseja sek\u00e4 kartanorakennuksia. Ne olivat viel\u00e4 uusia, joten rakennustarvetta oli v\u00e4hemm\u00e4n, mutta niiden saleja sek\u00e4 salonkeja uudistettiin muodinmukaisiksi. Rokokoo onkin ennen kaikkea sisustustyyli.<\/p>\n<p>Rokokoorakennukset ovat mittakaavaltaan pienempi\u00e4 barokkipalatseihin verrattuna, mutta aateliskulttuurin ilmauksia kun olivat, eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n m\u00f6kkej\u00e4 olleet. Romanttinen \u201dpaluu luontoon\u201d oli p\u00e4iv\u00e4n sana. Muodikasta oli rakennuttaa mukavia muutaman kymmenen huoneen huvilinnoja maaseudulle. Preussin kuninkaan Fredrik Suuren Sans Souci on oiva esimerkki, yksikerroksinen, kuninkaallinen mittakaava huomioon ottaen varsin vaatimaton vet\u00e4ytymispaikka raskaista hallitsijan teht\u00e4vist\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n rentouttavia lomap\u00e4ivi\u00e4 valitun seurapiirin kanssa.<\/p>\n<p>Barokille tunnusomaiset symmetriset muotopuutarhat j\u00e4iv\u00e4t muodista ja noiden vieh\u00e4tt\u00e4vien pikku huvilinnojen ymp\u00e4rille rakennettiin n\u00e4enn\u00e4isen vapaamuotoisia \u201denglantilaisia\u201d puistoja, joiden kumpuilevassa maisemassa puut saivat kasvaa vapaasti. Tuo \u201dvapaamuotoisuus\u201d oli kuitenkin huolellisen suunnittelun ja usein suuren ty\u00f6n ja raskaan yll\u00e4pidon tulosta. Puistoissa kiemurteli hyvin haravoituja hiekkak\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 johtamassa kauneimmille n\u00e4k\u00f6alapaikoille. Tekolampia yhdist\u00e4vien purojen yli oli rakennettu vieh\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 siltoja. Puiston uumenissa oli huvipaviljonkeja, tekoluolia sek\u00e4 mets\u00e4stystorneja.<\/p>\n<p>Kepe\u00e4 seurustelukulttuuri tarvitsi ymp\u00e4rilleen sopivan kepe\u00e4t puitteet. Sisustuksessa suosittiin vaaleita v\u00e4rej\u00e4 ja runsaita kultauksia. Sein\u00e4t peitettiin kasvimuotoja j\u00e4ljittelev\u00e4ll\u00e4 kaarevamuotoisella ornamentiikalla. Antiikin muotokielest\u00e4 muistuttavat pylv\u00e4\u00e4t olivat hetken pois muodista, ja mik\u00e4li niit\u00e4 k\u00e4ytettiin, nekin usein peitettiin rokokookuorrutuksella. Koriste-esineet, kuten taulujen ja peilien kehykset sek\u00e4 kynttil\u00e4lampetit olivat usein ep\u00e4symmetrisi\u00e4.<\/p>\n<p>Rokokoo toi tullessaan mukavat pehmustetut huonekaluryhm\u00e4t. Nykyisi\u00e4 olohuoneita hallitseva sohva on ennen kaikkea rokokoon innovaatio. Kevyit\u00e4 huonekaluja oli helppo siirt\u00e4\u00e4 paikasta toiseen. Rokokoohuonekaluissa on hyvin tunnusomainen antiloopinjalkamuoto, varsinkin tuolien etujaloissa. Sama muoto esiintyy usein my\u00f6s lipastojen pulleassa hahmossa. <em>Chinoiserie<\/em> \u2013 \u201dkiinalaisuus\u201d \u2013 oli muodikasta my\u00f6s, mik\u00e4 n\u00e4kyy posliiniesinein\u00e4 sek\u00e4 puistojen lohik\u00e4\u00e4rmeornamentiikalla koristeltuina kaarevakattoisina huvimajoina. Katariina Suuri rakennutti Pietarin l\u00e4helle Tsarskoje Selon palatsialueelle kokonaisen &#8221;kiinalaisen kyl\u00e4n&#8221;.<\/p>\n<p>Kuvataiteessa koettiin auringonnousu. Barokin dramaattiset ja uhkaavat y\u00f6n ja tulen s\u00e4vyt saivat v\u00e4isty\u00e4 hele\u00e4n kev\u00e4isen aamup\u00e4iv\u00e4nvalon tielt\u00e4. V\u00e4riasteikko keveni pastellis\u00e4vyjen suuntaan, kuten rokokoosisustuksissakin. Kuvissa on usein haaveellinen s\u00e4vy ja viittauksia ihmisen salatun viettiel\u00e4m\u00e4n alueelle.<\/p>\n<p>Barokkikuvissa on toisinaan runsaasti paljasta pintaa. Silti niiss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n varsinaista eroottista latausta. Aateliskulttuurille oli luonteenomaista paljon sallivampi sukupuolimoraali verrattuna muihin s\u00e4\u00e4tyihin, mink\u00e4 ilmauksena rokokooajan kuvissa on toisinaan vahvakin eroottinen j\u00e4nnite, joka syntyy vihjailusta. Kuva ei kerro kaikkea, mutta vihjaa, ett\u00e4 kuvan esitt\u00e4m\u00e4n tilanteen ulkopuolella on joko juuri tapahtunut tai pikapuoliin tapahtuu jotakin tuohon tilanteeseen liittyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kuvat antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jotakin olevan tekeill\u00e4 kuvan henkil\u00f6hahmojen v\u00e4lill\u00e4. Voi olla kyseess\u00e4 vaikkapa tilanne juuri ennen salaista kohtaamista tai salaisen kohtaamisen j\u00e4lkeen. Yksityiskohdat vihjaavat, ett\u00e4 kuvasta on juuri poistunut tuntematon henkil\u00f6. Nuori nainen istuu yksin p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on kahdelle ihmiselle katetun aterian t\u00e4hteet.<\/p>\n<p>Suomessa nykyp\u00e4iviin asti s\u00e4ilyneet rokokoorakennukset on muutaman k\u00e4den sormilla laskettavissa. Edustavia esimerkkej\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4isest\u00e4 vaatimattoman mittakaavan rokokoorakentamisesta ovat kauppias Sederholmin talo, Senaatintorin laidalla s\u00e4ilynyt muisto vanhasta Helsingist\u00e4 ennen Engeli\u00e4, sek\u00e4 Pukkilan kartano Piikki\u00f6ss\u00e4. Rokokooajalta per\u00e4isin olevia huonekaluja on my\u00f6s jonkin verran s\u00e4ilynyt, samoin muotokuvamaalauksia.<\/p>\n<p>Rokokoo alkoi menn\u00e4 muodista pois 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Renessanssin ajoista l\u00e4htien koristeellisuus oli kaiken aikaa lis\u00e4\u00e4ntynyt. Nyt se alkaa vaihteeksi v\u00e4henty\u00e4, kun tyyli-ihanteissa palataan l\u00e4hemm\u00e4s antiikin kreikkalaisia juuria.<\/p>\n<p>Seuraava artikkeli: <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/2012\/01\/20\/10-uusklassismi\/\">10 UUSKLASSISMI<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rokokootyyliksi kutsutaan Ranskassa 1700-luvun alkupuolella kehittynytt\u00e4 taidetyylisuuntaa, joka antaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n barokkiin n\u00e4hden huomattavasti kevyemm\u00e4n \u2013 ja kevytmielisemm\u00e4n \u2013 vaikutelman, ja josta Manner-Euroopassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein nimityst\u00e4 Ludvig XV:n tyyli. Ludvig XV (1710\u20131774) oli Ludvig XIV:n seuraaja Ranskan valtaistuimella ja h\u00e4nen pojanpojanpoikansa. Barokin mahtipontiseen teenn\u00e4isyyteen oli jo v\u00e4sytty. Aurinkokuninkaan valtakauden j\u00e4lkeen tulikin muotiin ep\u00e4muodollisempi seurapiirikulttuuri. Ilmapiirin muutos [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5759],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-9-rokokoo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":164,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions\/164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}