Barokkityylin nimell\u00e4 tunnettu satavuotinen taidehistoriallinen kausi, aikav\u00e4lill\u00e4\u00a01600-l. \u2013 1700-l. alkupuoli, osuu yksiin uskonnollisesti ja poliittisesti kiihkeiden aikojen kanssa, mik\u00e4 ei ole suinkaan sattumaa. Barokkityyli kehittyi n\u00e4ist\u00e4 taustoista.<\/p>\n
Euroopassa elettiin absolutismin ajaksi kutsuttua vahvan kuninkaanvallan kautta. Tuon ajan kruunup\u00e4\u00e4t olivat itsevaltaisia kuninkaita \u201dJumalan armosta\u201d. Keskiajan lopulta alkanut kuninkaiden vallan vahvistuminen saavutti huippunsa 1600- ja 1700-luvuilla. Samalla eurooppalaiset valtiot kehittyiv\u00e4t kohti nykyisenkaltaista valtiorakennettaan, yhdest\u00e4 keskuksesta k\u00e4sin hallituiksi kansallisvaltioiksi. Tavallisen kansan kannalta kuninkaanvallan vahvistuminen oli raskasta aikaa ankarine lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ineen, kiristyvine verotuksineen ja mittakaavaltaan yh\u00e4 suuremmiksi kehittyvine sotineen.<\/p>\n
Tuon ajan monissa sodissa olivat usein mukana uskonnolliset motiivit, ainakin tekosyin\u00e4. 1500-luvun alusta alkanut uskonpuhdistus \u2013 renessanssikulttuuriin liittyv\u00e4 ilmi\u00f6 sekin \u2013 oli rep\u00e4issyt L\u00e4nsi-Euroopan\u00a0 kahteen ideologiseen leiriin. Oli muodostunut katolinen Eurooppa sek\u00e4 protestanttinen Eurooppa. Aikakautta 1500-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 sata vuotta eteenp\u00e4in nimitet\u00e4\u00e4n uskonsotien kaudeksi. Barokkityyli heijastaa my\u00f6s noita uskonnollisesti kiihkeit\u00e4 aikoja.<\/p>\n
Barokkityyli kehittyi renessanssi-ilmaisun pohjalta liioitellen ja paisutellen. Nimitys tulee ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen muotoista helme\u00e4 tarkoittavasta sanasta ja viittaa k\u00e4sitykseen rappiokaudesta renessanssin j\u00e4lkeen. Ajateltiin, ett\u00e4 taideilmaisu oli renessanssissa saavuttanut t\u00e4ydellisyyden, mink\u00e4 j\u00e4lkeen renessanssi-ilmaisu oli hajonnut rujoksi ja ep\u00e4muodostuneeksi.<\/p>\n
Varhaisrenessanssi 1400-luvulla oli tavoitellut tasapainoa, harmoniaa, uskottavann\u00e4k\u00f6isen ilmaisun ja kohtuullisen mittakaavan keinoin. T\u00e4ysrenessanssi 1500-luvulla k\u00e4ytti jo laajempaa tunneasteikkoa. 1500-luvun lopun manierismissa ilmaisu sai yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kiihkeytt\u00e4. Draama-aines vain vahvistui siirrytt\u00e4ess\u00e4 barokkiin, mutta renessanssin ja barokin rajakohta on kuitenkin vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Barokkityylin moottorina oli ennen kaikkea katolinen kirkko, joka ryhdist\u00e4ytyi 1500-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen vastauskonpuhdistukseen, pyrkimyksen\u00e4\u00e4n ehk\u00e4ist\u00e4 uskonpuhdistuksen levi\u00e4mist\u00e4 ja parhaassa tapauksessa houkutella Lutherin ja muiden uskonpuhdistajien oppeihin hairahtuneet entiset katoliset kristityt takaisin \u00e4itikirkon helmoihin.<\/p>\n
Katolisen kirkon tukemassa ja rahoittamassa kirkollisessa barokissa onkin propagandistinen s\u00e4vy. Tunteisiin vetoavalla ilmaisutavalla ja mahtavalla mittakaavalla julistettiin kirkon mahtia. 1600-luvulla moni vanha kirkko sai uuden barokkityylisen julkisivun sek\u00e4 sisustuksen.<\/p>\n
Barokkiarkkitehtuurin kehitykseen eniten vaikuttanut arkkitehti oli renessanssimestari Andrea Palladio (1508\u20131580). Palladio suunnitteli kirkkoja, palatseja ja huviloita enimm\u00e4kseen Venetsian ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Palladio otti esikuvansa roomalaisesta antiikista ja korosti rakennuksissaan ennen kaikkea kauniita mittasuhteita ja symmetriaa, koristelun ollessa toisinaan huomattavan askeettista.<\/p>\n
Palladion mukaan on nimetty kokonainen tyylisuunta, palladianismi, ja h\u00e4nen tuotantonsa on toiminut esikuvana hyvinkin moni-ilmeisille tyylisuunnille, alkaen 1600-luvun barokista l\u00e4hes koristeettomaan uusklassismiin 1700-luvulla.<\/p>\n
Barokkiarkkitehdit eiv\u00e4t muutamin poikkeuksin nauti j\u00e4lkimaailman silmiss\u00e4 yht\u00e4 suurta arvostusta kuin mit\u00e4 nauttivat renessanssikollegat. Osittain syyn\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n jatkunut barokin aliarvostus ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4minen jonkinlaisena tyyli-ihanteensa hukanneena rappeutuneena renessanssina. Nimekk\u00e4imm\u00e4t barokkiarkkitehdit ilmestyiv\u00e4t taidehistorian lehdille verrattain my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta 1600-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, tyylisuunnan itsens\u00e4 ollessa jo kypsyyteens\u00e4 kehittynyt.<\/p>\n
Italialaisen barokin suurin nimi ja t\u00e4rkein vaikuttaja on Gian Lorenzo Bernini (1598\u20131680), jonka neroutta ei tuosta aiemmin mainitusta syyst\u00e4 johtuen haluttu pitkiin aikoihin tunnustaa. Berninin saavutuksia v\u00e4h\u00e4teltiin melkeinp\u00e4 puhtaasta kateudesta, koska Berninill\u00e4 oli hyv\u00e4 onni olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tilaisuudessa palvella useampaakin avok\u00e4tist\u00e4 mesenaattipaavia. Bernini oli paremminkin kuvanveist\u00e4j\u00e4 kuin arkkitehti. H\u00e4nen k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 n\u00e4kyy varsinkin Rooman Pietarinkirkossa.<\/p>\n
Uuden Pietarinkirkon rakennusty\u00f6t oli aloitettu vuonna 1506, mink\u00e4 vuoksi keskeiskirkon perusrakenne valtavine kupoleineen \u2013 joka on Michelangelon suunnittelema \u2013 heijastelee renessanssi-ihanteita. Yli satavuotisen rakennuskauden aikana suunnitelmat ehtiv\u00e4t muuttua moneen kertaan ja kirkon yleisilme muodostuikin barokkiseksi, varsinkin sis\u00e4tiloiltaan sek\u00e4 my\u00f6s julkisivultaan, joka on Carlo Madernon ty\u00f6t\u00e4 ja valmistui 1600-luvun alussa.<\/p>\n
Rakennuksesta, josta piti tulla renessanssin korkein saavutus ja kiveen veistetty ylistyslaulu katoliselle kirkolle \u2013 ja siin\u00e4 sivussa mahtavalle paavi Julius II:lle \u2013 tulikin katolisen kirkon hajaannuksen symboli ja vastauskonpuhdistuksen hengess\u00e4 luotu puolustusasenteen ilmaus.<\/p>\n
Historian ironiaa on siin\u00e4, ett\u00e4 Pietarinkirkko itse tuli vaikuttaneeksi katolisen kirkon hajaannukseen. J\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 kustannuksia katettiin laajamittaisella anekaupalla, mist\u00e4 katolisen kirkon uudistamista vaativat uskonpuhdistajat saivat hyv\u00e4n argumentin syytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kirkkoa pelastuksen kauppaamisesta rahaa vastaan. Kirkon vihkimisvuonna 1626 katolinen kristikunta oli jo lopullisesti hajalla ja Eurooppaa koetteli tuon ajan uskonsodista tuhoisin, 30-vuotinen sota.<\/p>\n
Berninin k\u00e4sialaa ovat Pietarinkirkon sis\u00e4tilojen suurisuuntaisimmat monumentit, keskuskupolin alla seisova j\u00e4ttim\u00e4inen pronssista valettu baldakiinikatos sek\u00e4 alttarirakennelma Cathedra Petri, symbolinen Pyh\u00e4n Pietarin tyhj\u00e4 valtaistuin.<\/p>\n
Pietarinkirkon aukiota reunustavat pylv\u00e4sk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ovat my\u00f6s Berninin ty\u00f6t\u00e4. Pylv\u00e4sk\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 on barokki-ilmaisulle tyypillist\u00e4 tunneper\u00e4ist\u00e4 dramatiikkaa. J\u00e4ttim\u00e4iset kaartuvat pylv\u00e4srakennelmat ik\u00e4\u00e4n kuin sulkevat aukiolla olevat ihmisjoukot syleilyyns\u00e4. Alun perin aukioon liittyi my\u00f6s niin sanottu \u201dbarokkinen yll\u00e4tys\u201d. Mutkittelevia keskiaikaisia kapeita katuja pitkin saapuvat ihmiset tulla putkahtivat yks kaks yll\u00e4tt\u00e4en valtavalle aukiolle, mik\u00e4 tehosti vaikutelmaa entisest\u00e4\u00e4n. 1930-luvulla aukion edess\u00e4 olleet keskiaikaiset korttelit revittiin\u00a0Mussolinin mahtik\u00e4skyst\u00e4 ja Tiberin rannasta aukiolle asti vedettiin kirkon keskiakselin suuntainen suora paraatikatu Via della Conciliazione. N\u00e4kym\u00e4n avaaminen toisaalta tehosti asetelman barokkisuutta, mutta heikensi itsens\u00e4 aukion vaikuttavuutta.<\/p>\n
Arvostetuimpia barokkirakentajia Italian ulkopuolella ovat ranskalaisen barokin mahtavimman saavutuksen, Versaillesin linnan, rakennust\u00f6it\u00e4 johtaneet Louis le Vau ja Jules Hardouin-Mansart sek\u00e4 puistoarkkitehti Andr\u00e9 Le N\u00f4tre, sek\u00e4 englantilainen, Lontoon St Paulin katedraalin suunnitellut Sir Christopher Wren. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Pietarin kaupungin palatseja rakentamassa loi komean uran italialainen Bartolomeo Rastrelli.<\/p>\n
Barokki-ilmaisussa heitettiin menem\u00e4\u00e4n renessanssille tyypillinen harmonian ja tasapainon tavoittelu. Sen sijaan pyrittiin mahdollisimman tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n kokonaisvaikutelmaan venytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mittasuhteet \u00e4\u00e4rimmilleen, sek\u00e4 leveys- ett\u00e4 korkeussuunnassa. Barokille onkin luonteenomaista teatraalinen kulissimaisuus ja mahtipontinen poseeraus. Barokkirakennukset ovat usein ylt\u00e4kyll\u00e4isen koristelun peitossa, mutta tyyli sai paljon variaatioita. Barokki voi toisessa \u00e4\u00e4rilaidassaan olla l\u00e4hes koristeetonta. Jonkun rakennusryhm\u00e4n barokkisuus saattaa ilmet\u00e4 vain sen symmetrisess\u00e4 sijoittelussa maisemaan, rakennusten kuutiomaisissa mittasuhteissa sek\u00e4 yksityiskohdissa, vaikkapa p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 koristavassa portaalissa sek\u00e4 sis\u00e4tilojen mahtipontisessa portaikossa ja ylikorkeissa huoneissa.<\/p>\n
Barokki leikitteli my\u00f6s kaarevilla muodoilla, esimerkiksi kaarevilla k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t sivurakennuksia p\u00e4\u00e4rakennukseen sek\u00e4 soikeilla ja py\u00f6reill\u00e4 huonetiloilla, jotka saattavat olla kupolin kruunaamia. Koristeaiheet pohjautuivat antiikin pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmien muotokieleen, mutta noita vanhoja aiheita saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvinkin rajulla tavalla. Pylv\u00e4sp\u00e4\u00e4tyaihe saattaa olla kahden kolmen kerroksen korkuinen. Se saattaa olla venytetty kaarelle tai vaikkapa aaltoilla. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 on, miten monenlaisia variaatioita on pystytty kehittelem\u00e4\u00e4n tuosta hyvin yksinkertaisesta teemasta.<\/p>\n
Vaikka alkujaan kirkollinen tyyli olikin, mahtipontisuutensa ja vaikuttavuutensa vuoksi barokkityyli soveltui my\u00f6s maallisten ruhtinaiden asemaa korostamaan. Euroopassa elettiin mahtimonarkkien aikaa. Loisteliaat palatsit olivat valtion edustusrakennuksia, joilla viestitettiin valtion ja hallitsijasuvun mahtia sek\u00e4 omille maanmiehille ett\u00e4 ulkomaisille vierailijoille. Suurimmillaan monta sataa metri\u00e4 leve\u00e4t palatsikokonaisuudet tuhansine huoneineen sijoitettiin my\u00f6s maisemaan mahdollisimman n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti, ja koko maisema teineen ja puistoineen rakennettiin palatsin ehdoilla ja palatsille alisteiseksi.<\/p>\n
Ranskan \u201dAurinkokuningas\u201d Ludvig XIV on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkimaailman silmiss\u00e4 varsinaiseksi yksinvaltaisen monarkin henkil\u00f6itym\u00e4ksi. Ludvig XIV on ymm\u00e4rretty usein v\u00e4\u00e4rin. Tapa, jolla h\u00e4n teki itsest\u00e4\u00e4n kaiken keskipisteen ja palvonnan kohteen, ei suinkaan ollut kohtuuttomuuksiin paisunutta itserakkautta, vaan pitk\u00e4lti ovelaa sis\u00e4politiikkaa. Kilpaillessaan kuninkaan suosiosta \u2013 ett\u00e4 Aurinkokuninkaan loistosta lankeaisi edes pieni s\u00e4de minunkin p\u00e4\u00e4lleni \u2013 ranskalainen aatelisto ei ehtinyt juonitella kesken\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Ludvig XIV ker\u00e4si aateliston j\u00e4senet maaseutulinnoistaan ymp\u00e4rilleen tavoittelemaan h\u00e4nen suosiotaan ja samalla tehokkaamman silm\u00e4ll\u00e4pidon alle. Monituhatp\u00e4ist\u00e4 hoviv\u00e4ke\u00e4 varten tarvittiin riitt\u00e4v\u00e4n suuret tilat, jotka samalla ilmaisisivat Ranskan mahtia valtiona.<\/p>\n
Ludvig XIV ryhtyi laajennuttamaan Pariisin lounaispuolella sijaitsevaa is\u00e4ns\u00e4 Ludvig XIII:n rakennuttamaa pient\u00e4 Versailles\u2019n mets\u00e4styslinnaa. Yli kaksi vuosikymment\u00e4 kest\u00e4neiden rakennust\u00f6iden \u2013 jopa 36 000 ty\u00f6miest\u00e4 oli yhtaikaa ty\u00f6ss\u00e4 itse palatsin ja puiston kimpussa \u2013 tuloksena syntyi valtava palatsikompleksi, jossa on 2300 huonetta, julkisivun pituuden ollessa puolen kilometrin luokkaa. Ei tarvitse ihmetell\u00e4, jos jopa Euroopan voimakkaimman ja varakkaimman valtion Ranskan talous meni huonoon kuntoon tuon j\u00e4ttim\u00e4isen hankkeen seurauksena.<\/p>\n
Alkuper\u00e4inen mets\u00e4styslinna sijaitsee rakennuksen keskell\u00e4 ja samalla koko palatsialueen geometrisessa keskipisteess\u00e4. Sinne oli sijoitettu Ranskan yksinvallan keskipiste, kuninkaan paraatimakuuhuone, johon palatsisiipien, sivurakennusten ja puistok\u00e4yt\u00e4vien sek\u00e4 palatsiin johtavien katujen linjat kohdistuivat.<\/p>\n
Sis\u00e4tilat oli tietysti rakennettu samaan suurisuuntaiseen tyyliin ja sisustettu ranskalaisen k\u00e4sity\u00f6taidon edustavimmilla tuotteilla, joiden pysyv\u00e4n\u00e4 edustusn\u00e4yttelyn\u00e4 palatsi samalla toimi. Palatsin kuuluisin huone on Peilisali, joka on toiminut monien dramaattisten poliittisten tapahtumien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Ranskan h\u00e4vitty\u00e4 sodan yhdistynytt\u00e4 Saksaa vastaan 1871 Saksan toinen keisarikunta julistettiin perustetuksi Versailles\u2019n Peilisalissa, mik\u00e4 oli saksalaisilta tahallinen loukkaus ranskalaisia kohtaan. Ranska p\u00e4\u00e4si kostamaan vuonna 1919, kun pahoin n\u00f6yryytetty Saksa pantiin allekirjoittamaan ensimm\u00e4isen maailmansodan rauhansopimus miss\u00e4p\u00e4 muualla kuin tuossa samassa salissa.<\/p>\n
Kokonaisuuteen kuului puistoalueita kaikkiaan l\u00e4hes 9 000 hehtaaria, josta suurin osa oli mets\u00e4styspuistoa. Palatsin takajulkisivun edess\u00e4 levitt\u00e4ytyy symmetriseen geometriseen muotoon istutettu \u201dpieni puisto\u201d, jolla sill\u00e4kin on pinta-alaa 600 hehtaaria. Luontokin on alistettu tottelemaan kuningasta. Puut on leikattu kartion ja pallon muotoon, joissa n\u00e4kyy ajalle tyypillinen kiinnostus matematiikkaan. Kun vapaasti kasvaneista puista poistetaan yksityiskohdat, j\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4ljelle yksinkertaiset geometriset perusmuodot.<\/p>\n
Puisto ja palatsialue oli muurein ymp\u00e4r\u00f6ity hoviv\u00e4en yksityisyyden turvaamiseksi, mutta varsinaisia linnoituslaitteita ei ollut. T\u00e4m\u00e4kin julisti kuninkaan mahtia. H\u00e4nen valtansa oli niin vahva, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi luottaa pelkk\u00e4\u00e4n armeijaan turvallisuutensa takaajana.<\/p>\n
Pitk\u00e4lti juuri Versailles\u2019n vuoksi barokkia kutsutaan Manner-Euroopassa usein Ludvig XIV:n tyyliksi, vaikka h\u00e4n ei suinkaan tyylin keksij\u00e4 ollut. Versailles\u2019n palatsista ja puistosta kehkeytyi edustusrakentamisen ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n saavutus, jota j\u00e4ljiteltiin palatsi- ja kartanorakennuksissa ymp\u00e4ri Euroopan, mutta sent\u00e4\u00e4n paljon pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa. Ranskalaisuus nousi siin\u00e4 samalla italialaisen kulttuurin ohi aateliskulttuurin esikuvaksi. Ludvig XIV:n ajoista l\u00e4htien Pariisi m\u00e4\u00e4r\u00e4si muodin.<\/p>\n
Kuvanveistossa tavoiteltiin rajua liikett\u00e4 ja intohimoa sek\u00e4 tunteisiin vetoavaa ilmaisua. Barokkikuvanveiston hienoimpia esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy Gian Lorenzo Berninin tuotannosta. H\u00e4nen Proserpinan raiskaus \u2013veistoksensa aihe on roomalainen toisinto kreikkalaisesta vuodenaikamyytist\u00e4, jossa manalanjumala Hades (roomalaisittain Pluto) ry\u00f6st\u00e4\u00e4 Persefoneen manalaan. Proserpina pyristelee kiivaasti vastaan. Pluto puristaa naista tiukasti, niin ett\u00e4 h\u00e4nen sormensa uppoavat syv\u00e4lle Proserpinan vartaloon.<\/p>\n
Berninin \u00c1vilan Pyh\u00e4n Teresan hurmiossa oikein tiivistyy barokin luonne uskonnollisena ja teatraalisena tyylisuuntana. Roomassa sijaitsevassa pieness\u00e4 Santa Maria della Vittoria \u2013kirkossa sijaitseva marmoriveistosryhm\u00e4 kuvaa uskonnollisen ekstaasin kokemusta, jossa tuntuu olevan enemm\u00e4n orgastista kuin uskonnollista s\u00e4vy\u00e4. Barokki leikittelee kaikenlaisilla efekteill\u00e4. Niinp\u00e4 teos hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luonnonvaloa, joka lankeaa veistoksen p\u00e4\u00e4lle ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevasta ikkunasta, yhdistyneen\u00e4 kullanv\u00e4risiin veistettyihin s\u00e4teisiin. Amormainen veike\u00e4sti hymyilev\u00e4 enkeli valmistautuu sinkoamaan keih\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Teresan syd\u00e4meen. Vaatteet Teresan yll\u00e4 hulmuavat kuin myrskyss\u00e4. Paljas jalka n\u00e4kyy kaavun alta. Veistosryhm\u00e4 on kardinaali Scipio Cornaron hautalaite. P\u00e4\u00e4veistoksen molemmin puolin istuu Cornaro-suvun j\u00e4seni\u00e4 kahdessa parvekkeen n\u00e4k\u00f6isess\u00e4 rakennelmassa seuraamassa ja kommentoimassa Teresan ekstaasia kuin jotakin teatterin\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Maalaustaiteessakin oli vallalla samankaltainen dramaattinen ilmaisutapa kuin rakentamisessa ja kuvanveistossa. Tosin maalaustaiteen sektorilla barokki sai runsaasti variaatioita, johtuen osittain taiteilijoiden erilaisista pyrkimyksist\u00e4 ja persoonallisuuksista kuin my\u00f6s hiljalleen monipuolistuvasta asiakaskunnasta.<\/p>\n
Barokkimaalauksissa on usein jyrkk\u00e4 mustaan, keltaiseen ja punaiseen painottuva v\u00e4riasteikko, y\u00f6n ja keinovalon s\u00e4vyt. Kuva on usein maalattu mustalle pohjalle. Hahmot ja taustat on poimittu esiin ik\u00e4\u00e4n kuin kuvan ulkopuolella olevan suuren nuotion valaisemina. Sommittelu korostaa rajua liikett\u00e4. Kuvan henkil\u00f6t saattavat olla sijoitetut jollakin tapaa geometriseen piilorunkoon, vaikkapa vinoneli\u00f6\u00f6n. Rajua toimintaa korostaa taustalla myllert\u00e4v\u00e4 komea luonnonilmi\u00f6, vaikkapa myrsky\u00e4v\u00e4 meri taivaalla rynnist\u00e4vine tummareunaisine myrskypilvineen.<\/p>\n
Renessanssin ajoista l\u00e4htien perspektiivi-ilmi\u00f6 lakeineen oli ehtinyt tulla niin tutuksi, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jo suorastaan ylimielisesti. Perspektiivill\u00e4 leikitell\u00e4\u00e4n ja sen avulla rakennellaan kaikenlaisia silm\u00e4\u00e4 pett\u00e4vi\u00e4 efektej\u00e4. Huonetilojen laakakattoon saatetaan maalata valekupoli, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan aidolta tietyst\u00e4 lattian pisteest\u00e4 tarkasteltuna. Kirkkojen ja palatsisalien kattoihin maalataan koko katon peitt\u00e4vi\u00e4 illusionistisia maalauksia, joissa katto tuntuu avautuvan taivaaksi. Kuvassa olevat ihmiset leijailevat ilmassa ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kokevan yl\u00f6snousemuksen aivan kirjaimellisesti. Peilikuvien kanssa operoidaan my\u00f6s. Kuuluisa esimerkki on Diego Velasquez\u2019n Las Meninas, Hovinaiset, joka pist\u00e4\u00e4 katsojan ymm\u00e4lleen. Onko kyseess\u00e4 kuva, peilikuvan kuva vai per\u00e4ti peilikuvan kuvan peilikuva?<\/p>\n
Keskiajan tuottamat kuvat olivat olleet enimm\u00e4kseen uskonnollisia, samoin renessanssin kuvista suurin osa. Barokin aikana aihevalikoima laajeni. Oli muodostunut uusia taideyleis\u00f6j\u00e4: kirkon lis\u00e4ksi my\u00f6s aatelispiirit sek\u00e4 porvariston varakkain kerros olivat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti taiteilijoiden asiakkaina.<\/p>\n
Barokin aikana kirkko oli tietysti yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuvien tilaaja. Taiteethan olivat t\u00e4rke\u00e4 vastauskonpuhdistuksen propagandav\u00e4line. Renessanssiajalta tutut kristilliset teemat olivat yh\u00e4 yleisi\u00e4 aiheita, mutta barokki-ilmaisulle tyypilliseen tapaan dramaattisemmin kuvattuina. Uskonnolliset kuvat soveltuivat toki my\u00f6s aatelisten sek\u00e4 porvarien makuun. Olivathan he kunnon kristittyj\u00e4.<\/p>\n
Aateliskulttuuriin liittyi omat kuvatyyppins\u00e4. Aateliskulttuurissa suku \u2013 ja sukuun liittyv\u00e4t maineikkaat tarinat \u2013 ovat t\u00e4rke\u00e4 osa. Suvun j\u00e4seni\u00e4 ikuistettiin muotokuviksi. Kuljeksivia muotokuvamaalareita kiersi kartanosta toiseen. Suurimmalla osalla n\u00e4ist\u00e4 kuvista ei ole erityisemp\u00e4\u00e4 taiteellista arvoa, mutta yksityiskohdissaan nekin voivat olla eloisia ajankuvauksia.<\/p>\n
Ruhtinashovit tilasivat edustusmuotokuvia, joissa vaikkapa kuningas esitettiin t\u00e4ydess\u00e4 loistossaan, arvonsa mukaisesti kalliisti vaatetettuna, vallan symbolit kuvassa mukana \u2013 k\u00e4rp\u00e4nnahkaviitta, kruunu, valtikka, vaakunasymbolit, taustana palatsi-interi\u00f6\u00f6ri ja esimerkiksi roomalainen oikeudenjumalatar Justitia patsaana muistuttamassa, kuka on t\u00e4ss\u00e4 valtakunnassa ylin laki. Edustusmuotokuvia k\u00e4ytettiin usein diplomaattisina lahjoina naapurivaltioiden ruhtinashuoneille.<\/p>\n
Ruhtinashovien kesken tehdyt naimakaupat olivat nekin diplomaattisia hankkeita, joissa tulevien puolisoiden mielipiteit\u00e4 ei juuri kyselty. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaksi kuninkaallista sukua\u00a0avioliiton kautta kesken\u00e4\u00e4n sukulaisiksi pyrittiin parantamaan my\u00f6s valtakuntien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Nuoripari saattoi n\u00e4hd\u00e4 toisensa ensimm\u00e4isen kerran vasta tuomiokirkon alttarilla. Avioliittoneuvottelut oli k\u00e4yty l\u00e4hettil\u00e4iden v\u00e4lityksell\u00e4, ja niit\u00e4 varten tarvittiin prinsessasta edustava muotokuva.<\/p>\n
Taidekokoelmien ker\u00e4\u00e4minen kuului my\u00f6s aateliskulttuuriin, osana mahtavien sukujen arvovallan p\u00f6nkitt\u00e4mist\u00e4 sekin. Palatsien ja kartanoiden gallerioiden seinille hankittiin korkeaan hintaan renessanssimestarien t\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 aikalaistekij\u00f6iden tasokkaimpia t\u00f6it\u00e4 ja totta kai suvun t\u00e4rkeit\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 esittelev\u00e4 muotokuvakokoelma. Mahtavimmat yksityiskokoelmat – niin suuret, ett\u00e4 niit\u00e4 varten rakennettiin kokonaisia omia palatsirakennuksia – ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t hallitsijasukujen haltuun, Ranskan ja Espanjan kuninkaille sek\u00e4 It\u00e4vallan ja Ven\u00e4j\u00e4n keisareille. Ranskan vallankumouksen j\u00e4lkeen n\u00e4it\u00e4 kokoelmia alettiin avata yleis\u00f6lle ja my\u00f6hemmin ne kehittyiv\u00e4t maailman johtaviksi taidemuseoiksi.<\/p>\n
Varsinkin Hollannissa varakas porvaristo oli my\u00f6s taiteilijoiden asiakkaana. 1600-luku oli vastaitsen\u00e4istyneen Hollannin kulta-aikaa sen hallitessa muutaman kymmenen vuoden ajan kauppareittej\u00e4 maailman merill\u00e4. Hollantilaiset olivat vasta p\u00e4\u00e4sseet eroon Habsburg-sukuisista ylihallitsijoistaan, joten he eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n huolineet seinilleen keisarien kuvia. Hollannissa kehittyikin oma barokin haaransa, jonka kuviin oli aiheet poimittu porvarillisen el\u00e4m\u00e4npiirin l\u00e4helt\u00e4. Rembrandt Harmenszoon van Rijn oli hollantilaisista barokkimaalareista suurin, ja h\u00e4nen ryhm\u00e4muotokuvansa \u2013 jonkun ammattikunnan j\u00e4senet tilaamat \u2013 ovat hyvin tunnettu esimerkki porvarillisesta barokista.<\/p>\n
Merellinen ja laakea Hollanti inspiroi maisemamaalareita. Hollantilaisessa barokkikauden maisemakuvassa on tunnusomaisesti avarantuntuinen n\u00e4kym\u00e4, matalalle sijoitettu horisontti ja sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kostean ilmanalan s\u00e4vy. Dramaattista pilvitaivasta on noin kaksi kolmasosaa. Pilvet on huolellisesti kuvattu, jopa niin, ett\u00e4 ilmastotieteilij\u00e4t ovat l\u00f6yt\u00e4neet noista kuvista tukea hypoteeseilleen 1600-luvun kylm\u00e4st\u00e4 ilmastovaiheesta, ns. \u201dpikkuj\u00e4\u00e4kaudesta\u201d.<\/p>\n
Niin sanottu laatukuva on my\u00f6s barokkiajan mukanaan tuoma uusi kuvatyyppi. Laatukuvalla tarkoitetaan arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 tilannetta, tavallisia ihmisi\u00e4 askareissaan. Kuvat antavat vaikutelman herttaisen turmeltumattomasta, yksinkertaisesta mutta vauraasta maalaisel\u00e4m\u00e4st\u00e4, vailla puutetta ja huolta. Taiteilija tarkastelee aihettaan ulkoa ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, vailla mit\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntoa noiden ihmisten todellisuudessa kovia el\u00e4m\u00e4n olosuhteita kohtaan. Tuonnempana 1800-luvulla kuviin alkaa ilmesty\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntakriittist\u00e4 s\u00e4vy\u00e4.<\/p>\n
Edelleen uusi kuvatyyppi: Stilleben eli asetelma, jossa saattaa olla huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, vaikka \u00e4kki\u00e4 katsottuna kuvassa on vain kokoelma sekalaisia esineit\u00e4. Asetelman pys\u00e4htynyt tunnelma pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsojan hetkeksi, miettim\u00e4\u00e4n omaa katoavaisuuttaan. Kuvan esineisiin onkin ladattu muistutuksia el\u00e4m\u00e4n hauraudesta, teemoja, joita kutsutaan nimell\u00e4 Vanitas<\/em>, \u201dTurhuus\u201d ja Memento Mori<\/em>, \u201dMuista kuolevaisuutesi\u201d.<\/p>\n P\u00f6yd\u00e4nkulmalla oleva p\u00e4\u00e4kallo on tietysti selvimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 oleva viittaus siihen, mik\u00e4 ihmist\u00e4 joskus odottaa. Semmoinen tuskin kuuluu joka kodin sisustusesineisiin, mutta aivan viattomankin n\u00e4k\u00f6iset esineet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t samankaltaisia viestej\u00e4. Tiimalasi kertoo ajan kulumisesta \u2013 ja jos se on nurin, on aika jo kulunut loppuun. Kello tikitt\u00e4\u00e4 samanlaista viesti\u00e4, samoin puoliksi palanut kynttil\u00e4. El\u00e4m\u00e4 on hauras, niin kertoo kuihtuva kukkanen hauraassa lasimaljakossa. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 voi olla ateriant\u00e4hteet, repaleinen kirja, tuhkakupissa piippu, josta l\u00e4htee ohut savukiehkura ja niin edelleen.<\/p>\n Barokin kausi oli pitk\u00e4, hyvinkin sata vuotta ja pitempikin, esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, jossa Pietarin kaupungin rakennusty\u00f6t pitiv\u00e4t barokkia muodissa kauas 1700-luvulle asti. Barokki my\u00f6s levisi laajemmalle kuin renessanssikulttuuri, jopa Euroopan ulkopuolelle Espanjan ja Portugalin siirtomaavallan vaikutuksesta. Latinalaisen Amerikan vanhoista kaupungeista l\u00f6ytyy yh\u00e4 \u201dsiirtomaatyylisi\u00e4\u201d kaupunkikeskuksia kirkkoineen, joiden rakennukset muistuttavat eurooppalaista barokkityyli\u00e4.<\/p>\n Ruotsi eli suurvalta-aikaansa barokin valtakaudella. Kolmikymmenvuotisessa sodassa sotiessaan ruotsalaiset aateliset sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t olivat my\u00f6s paikan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4hneet komeita mannereurooppalaisia aatelisel\u00e4m\u00e4n kulisseja. Suuruutensa hurmassa Ruotsikin omaksui barokkivaikutteita. Ruotsin maaseudulla on runsaasti barokkityyliin rakennettuja pikku linnoja ja kartanoita. Tukholman kuninkaanlinna on komein esimerkki ruotsalaisesta barokista.<\/p>\n Ruotsin suurvaltakaudella Suomi oli lapsipuolen asemaan j\u00e4\u00e4nyt valtakunnan it\u00e4osa, veronkeruu- sek\u00e4 sotamiesten rekrytointialue. T\u00e4k\u00e4l\u00e4isill\u00e4 t\u00e4rkeill\u00e4 aatelissuvuilla oli usein p\u00e4\u00e4tiluksensa em\u00e4-Ruotsin puolella, l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 vallan keskusta. L\u00e4\u00e4nitysten haltijat eiv\u00e4t varustaneet takamaalla Suomessa sijaitsevia\u00a0 kartanoitaan edustavin rakennuksin kuin aivan harvoissa tapauksissa. Ainoat suomalaiset todelliset barokkikartanot ovat Askaisten Louhisaari – tunnettu marsalkka Mannerheimin syntym\u00e4kotina – sek\u00e4 Pernajassa sijaitseva Suur-Sarvilahti.<\/p>\n Barokkia ei en\u00e4\u00e4 pidet\u00e4 renessanssin rappiona. J\u00e4lkimaailman n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioituna barokki kaikessa dramaattisuudessaan ja teenn\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n heijastaa oikein osuvasti oman aikansa uskonnollisia sek\u00e4 poliittisia intohimoja.<\/p>\n Barokkityyli pysyi kauan muodissa osittain Ranskan vaikutuksesta. Ludvig XIV:n hallituskautta kesti vuosikymmeni\u00e4. Barokkikulttuuri vaikutti my\u00f6s ihmisiin. Tuon ajan paremman v\u00e4en tapakulttuuri oli hyvin koukeroista ja muodollisuuksiin sidottua teenn\u00e4ist\u00e4 poseeraamista komeissa kulisseissa. Kun Ludvig XIV kuoli vuonna 1715, alkoi tyyli keventy\u00e4, sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 taiteessa.<\/p>\n