{"id":55,"date":"2012-01-08T17:01:41","date_gmt":"2012-01-08T17:01:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/?p=55"},"modified":"2012-02-06T10:32:56","modified_gmt":"2012-02-06T10:32:56","slug":"7-renessanssi-1400-1500-luvut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/2012\/01\/08\/7-renessanssi-1400-1500-luvut\/","title":{"rendered":"7 RENESSANSSI 1400-1500-luvut"},"content":{"rendered":"

K\u00e4sitteell\u00e4 renessanssi ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n jonkin asian uudelleen syntymist\u00e4. Sana on kotoisin italian kielest\u00e4: rinascita<\/em> (nascita<\/em>, syntym\u00e4, etuliite ri<\/em>-, uudelleen, j\u00e4lleen). Sanan vakiinnutti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n italialainen taidemaalari ja taidehistorioitsija Giorgio Vasari (1511\u20131574).<\/p>\n

Renessanssi \u201disolla alkukirjaimella\u201d tarkoittaa Pohjois-Italiasta 1300-luvun lopulta l\u00e4htien liikkeelle l\u00e4htenytt\u00e4 kulttuurista murrosta, jonka vaikutuksesta keskiaikainen kulttuuri alkoi v\u00e4hitellen painua mailleen. Renessanssikulttuurin kaksi vuosisataa ovat t\u00e4rke\u00e4 taustavaikuttaja my\u00f6hemm\u00e4n \u201dmodernin\u201d Euroopan kehittymiselle.<\/p>\n

Katolisen kirkon ote melkein kaikesta henkisest\u00e4 kulttuurista oli ollut pitkin keskiaikaa suorastaan tukahduttava. Uskonnollinen maailmankuva muodosti maailmankuvan rajat. Keskiaikaisen sivistyneist\u00f6n j\u00e4senet kuuluivat l\u00e4hes poikkeuksetta kirkolliseen s\u00e4\u00e4tyyn. Mik\u00e4 tahansa ilmi\u00f6 selitettiin uskonnollisen maailmankuvan kautta, sopusointuun raamatun ja kirkon opetusten kanssa. Kirkko ei suvainnut kilpailevia maailmanselityksi\u00e4. Niinp\u00e4 nykyisenkaltaisen itsen\u00e4isen tieteellisen ajattelun, ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tieteellisiin n\u00e4kemyksiin pohjautuvien maailmanselitysten, olemassaolo oli mahdotonta.<\/p>\n

J\u00e4lkimaailman silmiss\u00e4 renessanssiaika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raikkaalta ja uudelta verrattuna keskiaikaan, joka nimityksen\u00e4 onkin renessanssiajan antama haukkumanimi. Eurooppalaiset ovat kauan h\u00e4venneet keskiaikaisia juuriaan, ja keskiajalle on kauan kielt\u00e4ydytty antamasta sille kuuluvaa arvoa eurooppalaisen kulttuurin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kehityskautena. T\u00e4m\u00e4 nuiva suhtautuminen Euroopan historian ensimm\u00e4iseen vuosituhanteen on renessanssiajoilta per\u00e4isin oleva ajatusluutuma.<\/p>\n

Renessanssi, vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin uudelta ja mullistavalta verrattuna keskiaikaan, oli sittenkin taaksep\u00e4in katsova kulttuuri. Se vain yhdisti vanhoja kulttuuripiirteit\u00e4 ihastuttavan luovalla tavalla. Mink\u00e4 \u201duudelleensyntymisest\u00e4\u201d oikein oli kysymys? Antiikin.<\/p>\n

Keskiajan halveksimisen lis\u00e4ksi antiikin ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4inen arvostus ja antiikin perinn\u00f6n merkityksen ylikorostaminen ovat renessanssiajattelun perua. Renessanssi-ihmiset katsoivat jatkavansa (varsinkin) kreikkalaisen ja (my\u00f6s) roomalaisen antiikin perint\u00f6\u00e4. Niinp\u00e4 ihmiskunnan historiassa n\u00e4htiin olleen kaksi huippukautta, antiikki ja oma aika. N\u00e4iden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4nyt tuhatvuotiskausi n\u00e4htiin barbarian ja taikauskon kautena, jonka kahleista oli jo syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\n

Kuitenkin renessanssikulttuuri ponnisti suoraan keskiaikaisilta perustoilta ja s\u00e4ilytti itsess\u00e4\u00e4n koko joukon keskiaikaisuutta. Sek\u00e4 antiikista ett\u00e4 keskiajasta poimittiin parhaat puolet, antiikista ilmaisutapa ja keskiaikaisesta kristillisest\u00e4 kulttuurista iso osa innoitusta ja aihevalikoimaa. Kuuluisimmat renessanssiajan taideteokset kuvaavatkin enimm\u00e4kseen kristillisi\u00e4 aiheita.<\/p>\n

Renessanssi-ilmaisulle oli tyypillist\u00e4 harmonian tavoittelu, sek\u00e4 kuvataiteessa ett\u00e4 rakentamisessa, n\u00e4in varsinkin niin sanotun varhaisrenessanssin aikana 1400-luvulla. Seuraava vuosisata n\u00e4ki jo vauhdikkaampaa ilmaisua sek\u00e4 liukuvan siirtym\u00e4n kohti barokkia.<\/p>\n

Tieteellinen ajattelu alkoi my\u00f6s hiljalleen vapauttaa itse\u00e4\u00e4n uskonnollisen ajattelun kahleista. T\u00e4m\u00e4 oli pitk\u00e4 prosessi, jossa kirkko k\u00e4vi sitke\u00e4\u00e4 viivytystaistelua. Uusi kiinnostus luonnonilmi\u00f6it\u00e4 kohtaan n\u00e4kyy my\u00f6s kuvataiteiden renessanssi-ilmaisussa.<\/p>\n

Renessanssin vuosisatoina kehittyi my\u00f6s uusi ihmisk\u00e4sitys, jossa ihminen n\u00e4htiin ensisijaisesti ihmisyksil\u00f6n\u00e4 henkil\u00f6kohtaisine kykyineen ja lahjoineen, ei en\u00e4\u00e4 niink\u00e4\u00e4n jonkun ihmisryhm\u00e4n tai s\u00e4\u00e4dyn j\u00e4senen\u00e4, kuten keskiajalla. Renessanssin ajan kuvissa muuttuva ihmisk\u00e4sitys n\u00e4kyy heti kuvien hahmojen yksil\u00f6llisiss\u00e4 piirteiss\u00e4. Renessanssi olikin suurien ihmispersoonien aikaa. Arkkityyppinen k\u00e4sitys taiteilijanerosta kehittyi renessanssiaikana.<\/p>\n

L\u00e4hes jokainen nykyihminen tuntee nimelt\u00e4 jonkun renessanssimestarin, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Leonardo da Vincin (1452\u20131519), joka on j\u00e4\u00e4nyt historiaan oikeana renessanssi-ihmisen, yleisneron, perikuvana. Leonardo oli varmaankin monipuolisimmin lahjakkaita ihmisi\u00e4 mit\u00e4 kukaan koskaan. Leonardo oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 kuvataiteilija. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sfumaton<\/em>, valoh\u00e4mymaalauksen, kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Sfumato-maalauksessa ei ole \u00e4\u00e4riviivoja, vaan kuva koostuu toisiinsa liukuvasti sulautuvista v\u00e4rialueista.<\/p>\n

Renessanssi-ilmaisu taiteissa muodostui monenlaisista osatekij\u00f6ist\u00e4, joista merkitt\u00e4vimm\u00e4t olivat vanhojen antiikin sek\u00e4 keskiajan perinteiden uudelleen muokkaaminen ja yhteensulauttaminen. T\u00e4h\u00e4n sopii lis\u00e4t\u00e4 renessanssiaikana kehittyneet uudet ilmaisumahdollisuuksia parantaneet tekniikat, uudenlainen n\u00e4kemys ihmisest\u00e4 ihmisyksil\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 aiempaa hyv\u00e4ksytymm\u00e4ksi tulleet pyrkimykset toteuttaa maallisia tavoitteita.<\/p>\n

Renessanssikulttuurin kehto voidaan paikallistaa muutaman neli\u00f6kilometrin alueelle, 1400-luvun Firenzeen. Pohjois-Italia oli keskiajan mittaan hajonnut kesken\u00e4\u00e4n kilpailevaksi joukoksi pieni\u00e4 ja keskisuuria kaupunkivaltioita. Pohjois-Italia oli pitkin keskiaikaa Euroopan vauraimpia ja kaupungistuneimpia alueita, mihin osasyyn\u00e4 oli kaupallisesti suotuisa sijainti Manner-Euroopan ja V\u00e4limeren v\u00e4limaastossa.<\/p>\n

Firenze oli muodollisesti tasavalta, jossa monet mahtisuvut kiisteliv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n vallasta. Vauraan Medicien pankkiirisuvun j\u00e4senet hallitsivat Firenze\u00e4 pitkin 1400-lukua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksinvaltiaina, merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 Lorenzo de\u2019 Medici (1449\u20131492), \u201dIl Magnifico\u201d, \u201dSuurenmoinen\u201d.<\/p>\n

Medicien merkitys renessanssikulttuurin kehitykselle on huomattava, koska Medicit k\u00e4yttiv\u00e4t valtansa p\u00f6nkitt\u00e4miseen my\u00f6s taiteen keinoja. He palkkasivat arkkitehteja ja kuvantekij\u00f6it\u00e4 rakentamaan ja koristamaan palatsejaan sek\u00e4 Firenzen julkisia rakennuksia. Yleens\u00e4kin renessanssikulttuurin kohdalla on kohtuullista antaa kunnia my\u00f6s mesenaateille, taiteidensuosijoille. Kirkko, ruhtinashovit sek\u00e4 vauraat suurporvarit antoivat taiteilijoille ty\u00f6tilaisuuksia ja mahdollistivat siten noiden kuuluisien mestariteosten syntymisen.<\/p>\n

Renessanssiaikana kuvantekij\u00e4t ja arkkitehdit olivat pohjimmiltaan yh\u00e4 samalla tavoin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 kuin mit\u00e4 olivat olleet heid\u00e4n keskiaikaiset ammattikollegansa. Harvan keskiaikaisen mestarin nimi on s\u00e4ilynyt j\u00e4lkipolville. Keskiajalla ei ollut niink\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kuka kuvan oli tehnyt, vaan mit\u00e4 kuva esitti. Renessanssiaikana taitavaksi tunnetun mestarin nimi alkoi antaa ty\u00f6lle ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 arvoa.<\/p>\n

Renessanssitaiteilija ei ollut taiteilija sanan nykymerkityksess\u00e4 vaan l\u00e4hinn\u00e4 tilausk\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen, joka oli riippuvainen asiakkaiden tilauksista. Taloudellinen riippuvuussuhde tietysti kannusti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmaisua mahdollisimman tasokkaaksi. Mestarien v\u00e4lill\u00e4 oli my\u00f6s ankara kilpailu.<\/p>\n

Renessanssitaiteilijalla ei ollut viel\u00e4 uusimman ajan taiteilijan vapautta taiteilla taiteen vuoksi, toteuttaa vapaasti mielens\u00e4 visioita. Kun kuvantekij\u00e4lt\u00e4 tilattiin teos, asiakas saneli ja m\u00e4\u00e4ritteli my\u00f6s aiheen. Jos ty\u00f6n tilaaja oli vaikkapa kirkko ja aihe sit\u00e4 mukaa uskonnollinen, kuvaohjelman m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t asiantuntijat eli papiston edustajat; eih\u00e4n kuvantekij\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n teologi. Tilaajan antamien raamien puitteissa kuvantekij\u00e4ll\u00e4 oli kuitenkin runsaasti omaa ilmaisuvapautta, vapautta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuvan sommittelusta ja ilmaisun painotuksista ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 mahdollisuus piilottaa kuvaan my\u00f6s omia viestej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Moniin renessanssimaalauksiin liittyy henkil\u00f6nnimi tekij\u00e4nnimen\u00e4. Kuitenkin renessanssimestari oli useimmiten kokonainen ty\u00f6paja, bottega<\/em>, jota mestari johti liikeyrityksen tapaan. \u201dPutiikin\u201d tuotteet olivat tilauksesta toteutettuja, toisinaan hyvinkin suurisuuntaisia maalauskoristeluja luostareihin, kirkkoihin, hautakappeleihin sek\u00e4 mahtisukujen palatseihin.<\/p>\n

Mestari neuvotteli tilaukset sek\u00e4 sopi kuvaohjelmasta tilaajan kanssa. Mestari laati kuvan komposition ja maalasi itse kuvan keskeisimm\u00e4t henkil\u00f6t, esimerkiksi Jeesuksen ja Neitsyt Marian \u2013 usein my\u00f6s kuvan tilaajan. Mestari sijoitti kuvaan usein my\u00f6s itsens\u00e4. Bottegan apumestarit maalasivat sivuhenkil\u00f6t. Kehitystasonsa eri vaiheissa olevat oppipojat maalasivat taustoja ja sek\u00e4 sekoittelivat v\u00e4rej\u00e4. Pohjustusty\u00f6t olivat my\u00f6s heid\u00e4n huolenaan.<\/p>\n

Tuohon aikaan ei ollut olemassa valmiina saatavia v\u00e4rej\u00e4, vaan v\u00e4rit sekoitettiin itse eri v\u00e4riaineista. V\u00e4rit sek\u00e4 ty\u00f6menetelm\u00e4t olivat tarkkaan varjeltuja ammattisalaisuuksia, mist\u00e4 on ollut hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4lle tutkimukselle kuvien tunnistamisessa. Kaikki ty\u00f6t eiv\u00e4t ole suinkaan signeerattuja.<\/p>\n

Sis\u00e4isine hierarkioineen bottega muistutti siis pitk\u00e4lti keskiaikaista k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ispajaa. Bottegan henkil\u00f6kunnan lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 saattoi vaihdella tilausten mukaan. Oikein suurisuuntaista ty\u00f6t\u00e4 varten mestari palkkasi lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4. Oppipoikien ja kis\u00e4llien ammattitaito ja kuvantekemisen niksien tiet\u00e4mys koheni heid\u00e4n kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n ty\u00f6tilaisuuksien per\u00e4ss\u00e4 pajasta toiseen. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen kehitystaipaleen kulkivat useimmat tunnetut renessanssitaiteilijat, mestarin oppipojasta itse mestariksi. Samalla itse renessanssi-ilmaisun erilaiset vivahteet levisiv\u00e4t koko ammattikuntaan.<\/p>\n

Antiikin kuvantekemisen ihanteista omaksuttiin pyrkimys luonnonmukaisuuteen. Kuvan piti olla jotenkin uskottava ja mahdollinen, siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 kuvat usein esittiv\u00e4t ”yliluonnollista”, uskonnolliseen todellisuuteen liittyvi\u00e4 kohtauksia. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttaminen sai apua uusista innovaatioista, jotka mahdollistivat tarkan todellisuudenkuvauksen.<\/p>\n

Hitaasti kuivuvat \u00f6ljyv\u00e4rit keksittiin keskiajan lopulla. \u00d6ljyv\u00e4reill\u00e4 taitava maalari pystyy kuvaamaan mit\u00e4 tahansa materiaaleja, esimerkiksi eri kangaslaatuja, metallien ja lasin kiiltovaikutelmia, ihon hohdetta, hiuksia ja niin edelleen, kuten my\u00f6s mit\u00e4 tahansa valovaikutelmia. Loppujen lopuksi: mit\u00e4 kuvataiteilija ikin\u00e4 kuvaakin, viime k\u00e4dess\u00e4 h\u00e4n kuvaa valoa.<\/p>\n

Toinen t\u00e4rke\u00e4 innovaatio oli optiikan lakeja noudattava keskeisperspektiivi, jolla saatiin aikaan syvyysilluusio tasolle, kolmiulotteinen tilavaikutelma. Optiikan ilmi\u00f6it\u00e4 tutkittiin muutenkin innokkaasti tuohon aikaan, joten perspektiivioppi on yksi renessanssin luonnontieteen l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. Italialainen renessanssikulttuurille luonteenomainen monitoiminero Leon Battista Alberti selosti menetelm\u00e4n teoksessaan Della Pittura<\/em> (1435). Monen kollegansa ohella Alberti pohti my\u00f6s arkkitehtuurin teoriaa sek\u00e4 korosti taiteiden pohjautuvan j\u00e4rkeen ja tieteeseen.<\/p>\n

Ihmisruumiin anatomiaa tutkittiin my\u00f6s ahkerasti. Ihmisvartalo kaikkine asentoineen on tavattoman vaikea kuvattava. Kuitenkin joka kuvassa olivat p\u00e4\u00e4osassa nimenomaan ihmishahmot. Anatomiantuntemus oli siksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pelkk\u00e4 el\u00e4v\u00e4n mallin asentojen j\u00e4ljittely ei viel\u00e4 riit\u00e4. Pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s nahan ja lihan alle n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, miten nivelet ja lihakset oikein sijaitsevat ja toimivat. Siin\u00e4 vain oli vaikeutensa. Kirkko ei suvainnut ihmisruumiin paloittelua tutkimusmieless\u00e4, koska ruumiin pit\u00e4\u00e4 s\u00e4ily\u00e4 kokonaisena viimeist\u00e4 tuomiota varten. Moni kirkollisia auktoriteetteja pelk\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kuvantekij\u00e4 hiippaili \u00f6iseen aikaan hautausmailla ruumisvarkaissa.<\/p>\n

Albertin ja h\u00e4nen hengenheimolaistensa pyrkimyksiss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 taiteentekemisen \u201dtieteellist\u00e4mist\u00e4\u201d ja sit\u00e4 mukaa statuksen nostamista. Kuvantekij\u00e4t pyrkiv\u00e4t ylemm\u00e4s yhteiskunnassa, pois k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten s\u00e4\u00e4dyst\u00e4 ja samalle tasolle yhteiskunnan mahtihenkil\u00f6iden kanssa. Taiteilijat neuvottelivat ja seurustelivat piispojen, apottien ja aatelisruhtinaiden kanssa sek\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t heid\u00e4n pitop\u00f6ydiss\u00e4\u00e4n. He olivat my\u00f6s yllin kyllin tietoisia omasta erityislaadustaan, luovasta neroudesta, joka oikeastaan nosti heid\u00e4t heid\u00e4n asiakkaidensa yl\u00e4puolelle, vaikkakin maallisessa arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4 he olivat alempana.<\/p>\n

Kuvataiteessa tyypillisi\u00e4 teemoja olivat yh\u00e4 raamatulliset aiheet. Kirkko oli yh\u00e4 merkitt\u00e4vin taiteen tilaaja. Vaikka renessanssiaika olikin keskiaikaan verrattuna suhteessa maallistuneempaa ja eli enemm\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, kristillinen maailmankuva oli yh\u00e4 oleellinen osa eurooppalaista itseymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n

Yksi suosikkiaihe oli Marian ilmestys, kun enkeli ilmestyi Neitsyt Marialle ja ilmoitti h\u00e4nen synnytt\u00e4v\u00e4n Vapahtajan. Yleens\u00e4kin Neitsyt Marian palvonta oli katolisessa kristinuskossa yksi t\u00e4rke\u00e4 osakultti. Madonna-teema, eli Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi oli toinen suosikkiaihe.<\/p>\n

Edelleen suosittuja olivat Jeesuksen kaste (Uudessa testamentissa annetaan t\u00e4rke\u00e4 merkitys sille seikalle, ett\u00e4 Jeesus sai kasteen juuri Johannes Kastajalta, jonka selitet\u00e4\u00e4n olleen profeetta ja Jeesuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4), Jeesuksen yl\u00f6snousemus sek\u00e4 lopulta viimeinen tuomio. Kaikkien peruss\u00e4vy on optimistinen, verrattuna my\u00f6h\u00e4iskeskiajan s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kuoleman kulttiin mustansurman j\u00e4lkeen. My\u00f6s viimeinen tuomio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 optimistisen pohja-ajatuksen: oikeat uskovaisethan p\u00e4\u00e4sev\u00e4t silloin paratiisiin.<\/p>\n

Kuvien esitt\u00e4m\u00e4t kohtaukset on sijoitettu aikalaisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, kuten oli tehty keskiajallakin. Kuvissa ei siis ole tavoiteltu historiallista uskottavuutta. Uskonnollinen ihme saattoi tuon ajan ihmisten ajatuksissa ja mielikuvissa tapahtua koska ja miss\u00e4 tahansa. Niinp\u00e4 esimerkiksi Fra Angelicon 1400-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 maalaaman Marian ilmestyksen taustana on renessanssiarkkitehtuurista tuttuja korinttilaistyylisi\u00e4 pylv\u00e4it\u00e4 sek\u00e4 py\u00f6r\u00f6kaariholveja. Tunnusomaista on my\u00f6s pyrkimys uskottavaan perspektiivivaikutelmaan.<\/p>\n

Ty\u00f6n tilaaja on toisinaan kuvassa mukana, l\u00e4hell\u00e4 keskushahmoja, usein profiilikuvassa ja rukousasennossa. Taiteilija on saattanut sijoittaa kuvaan my\u00f6s itsens\u00e4, v\u00e4h\u00e4n vaivihkaa ja sivummalle. Piilotetun taiteilijan hahmon tunnistaa toisinaan uhmakkaan ter\u00e4v\u00e4st\u00e4 katseesta, joka suuntautuu kuvasta ulos kohti katsojaa, ainoana kuvan henkil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Keskiaikaiseen kristinuskoon liittyi voimakas hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4linen j\u00e4nnite, jossa kirkko esiintyi taistelijana \u201dPerkeleen valtakuntaa\u201d vastaan. Hyv\u00e4n voitto pahasta oli t\u00e4rke\u00e4 teema kuvataiteessa ja se sai herk\u00e4sti my\u00f6s poliittisia s\u00e4vyj\u00e4. Pohjois-Italian pikkuvaltiot kuuluivat muodollisesti Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan alaisuuteen vaikka olivatkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes itsen\u00e4isi\u00e4. Saksalais-roomalaisten keisarien pyrkimykset lujittaa otettaan hajanaisesta valtakunnastaan her\u00e4ttiv\u00e4t vastarintaa. Vastarintahenke\u00e4 ilmaisemaan l\u00f6ytyi sopivia vertauskuvia uskonnollisesta kulttuurista.<\/p>\n

Hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lisen taistelun teemaan hyvin sopiva Daavid ja Goljat oli kuvanveiston yksi suosikkiaihe. Kuuluisin t\u00e4t\u00e4 teemaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 veistos on Michelangelon Daavid, jossa Goljat on l\u00e4sn\u00e4 vain viitteellisesti, kaikkien tunteman tarinan toisena osapuolena. Daavid symbolisoi pient\u00e4 ja vapaata Firenze\u00e4. Iso ja paha Goljat edusti saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Vastaavia j\u00e4nnitepareja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 aiheita olivat Pyh\u00e4 Yrj\u00e4n\u00e4 surmaamassa lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 sek\u00e4 Vanhan testamentin apokryfikirjoista per\u00e4isin oleva Judit surmaa Holoferneen -teema.<\/p>\n

Renessanssin vuosisatoina lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kuva-aineistossa my\u00f6s enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n maalliset aiheet, joissa kristillist\u00e4 symboliikkaa ei ole lainkaan tai se on enemm\u00e4n taustalla. N\u00e4iss\u00e4 kuvissa esiintyy toisinaan suoraan antiikin tarustosta lainattuja aiheita. Antiikin ihannoinnista kertova alastomuuden kuvaaminen oli my\u00f6s uutta \u2013 toisinaan jopa kristillisiss\u00e4 aiheissa, mik\u00e4 oli ennenkuulumatonta. (Neitsyt Maria sent\u00e4\u00e4n esiintyy aina vaatetettuna.)\u00a0 Osittain kysymys saattoi olla my\u00f6s erotiikalla leikittelyst\u00e4, mihin inhimillisi\u00e4 intohimoja tulvillaan oleva antiikin tarusto tarjosi runsaasti sopivia aiheita.<\/p>\n

Mahtavat renessanssiruhtinaat kuvauttivat mielell\u00e4\u00e4n itsens\u00e4, joko jotenkin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa l\u00e4sn\u00e4 oleviksi tilaamissaan useampia henkil\u00f6hahmoja (maallisia ja \/ tai uskonnollisia) sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 kuvissa tai p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 muotokuvassa. Renessanssin muotokuvien voidaan olettaa antavan mallistaan n\u00e4k\u00f6isen kuvan, toisin kuin keskiaikaiset kuvat, siksi t\u00e4ynn\u00e4 persoonallisuutta nuo kuvat ovat. Kuvissa heijastuu renessanssikulttuurille tyypillinen itsetietoinen ihmisk\u00e4sitys.<\/p>\n

Nuo kuvat ovat erinomaisia ajankuvia, aikana satoja vuosia ennen kameran keksimist\u00e4. Niiden avulla j\u00e4lkimaailma pystyy saamaan k\u00e4sityksen esimerkiksi tuon ajan vaatemuodista, huoneiden sisustuksista sek\u00e4 sivistysihanteista.<\/p>\n

Vain kaikkein rikkaimmilla henkil\u00f6ill\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4sti varallisuutta ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 kuvantekij\u00f6it\u00e4. Muotokuvien henkil\u00f6t ovatkin poikkeuksetta mahti-ihmisi\u00e4, rikkaita ruhtinaita, suurkauppiaita, kardinaaleja ja paaveja. He poseeraavat kuvissa t\u00e4ydess\u00e4 juhlapukuloistossaan, kalliit vaatteet p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ylpein\u00e4 arvostaan ja asemastaan tietoisina. Miesten pukeutuminen korostaa maskuliinisuutta. Ylen m\u00e4\u00e4rin korostetut hartiat, koristehaarniska sek\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4inen kalukukkaro antavat vaikutelmaa sotaisesta ja viriilist\u00e4 toiminnan miehest\u00e4.<\/p>\n

Kuvissa on usein propagandistista s\u00e4vy\u00e4. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 esitet\u00e4\u00e4n lukeneena ja sivistyneen\u00e4 ihmisen\u00e4, joka on hyvin perill\u00e4 oman aikansa korkeamman ajattelun uusimmista saavutuksista, mist\u00e4 kertovat ymp\u00e4rille ripotellut sivistysharrastuksista kertovat esineet, kuten kirjat, karttapallot sek\u00e4 taivaanmekaniikkaa kuvaavat kosmisen j\u00e4rjestyksen mallit.<\/p>\n

Taiteilijoiden noussut itsearvostus n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 taiteilijat maalaavat itsest\u00e4\u00e4n omakuvia. Aiemmin mainitsin taiteilijoiden mielell\u00e4\u00e4n sijoittavan itsens\u00e4 mukaan kuvien ihmisryhmiin, ik\u00e4\u00e4n kuin signeerauksena. Varsinainen taiteilijan omakuva aiheena on jo aika l\u00e4hell\u00e4 \u201dnykyaikaisen\u201d taiteilijan ajatusmaailmaa. Sellaistahan tuskin kukaan taiteilijalta tilasi, vaan omakuvan maalaaminen oli taiteilijan omasta aloitteestaan tekem\u00e4 tutkielma omasta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Omakuvassa ei ole kyse mist\u00e4\u00e4n ylipaisuneesta taiteilijan \u201degosta\u201d (toki on sekin mahdollista), vaan kuvantekij\u00e4 pikemminkin tutkii kuvan avulla itse\u00e4\u00e4n ja omaa suhdettaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan sek\u00e4 pohtii omaa rooliaan ihmisen\u00e4, taiteilijana, \u201dn\u00e4kij\u00e4n\u00e4\u201d. Nykykielell\u00e4 puhuttaisiin varmaankin identiteetin etsimisest\u00e4.<\/p>\n

Renessanssikulttuuri ei suinkaan syntynyt hetkess\u00e4, vaikka Firenzen Medicien hovi 1400-luvulla olikin t\u00e4rke\u00e4 renessanssikulttuurin edist\u00e4j\u00e4. Eri taiteenlajien alueella renessanssiajattelu murtautui esiin eriaikaisesti.<\/p>\n

Renessanssikulttuurin her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ollut uudenlainen ihmiskeskeinen ajattelutapa, humanismi, oli l\u00e4htenyt kehittym\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen 1300-luvun alusta l\u00e4htien ja se oli saanut ensimm\u00e4iset ilmauksensa kirjallisuudessa. Varhaisimpien renessanssiteosten joukossa oli Dante Alighierin (1265\u20131321) Jumalainen n\u00e4ytelm\u00e4. Kertomus kristityn kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 vaelluksesta on aihealueeltaan viel\u00e4 vahvasti kiinni keskiaikaisessa maailmankuvassa, mutta kansankielen k\u00e4ytt\u00e4minen, teoksen poliittiset ulottuvuudet sek\u00e4 tarinaan sijoitetut antiikin henkil\u00f6t ovat jo ilmauksia uudenlaisesta ajattelutavasta.<\/p>\n

Samoihin aikoihin n\u00e4kyiv\u00e4t jo kuvataiteessakin ensimm\u00e4iset renessanssiajattelun merkit. Giotto di Bondone (1267\u20131337) maalasi padovalaisen Scrovegni-suvun hautakappeliin freskokoristelun, joiden henkil\u00f6hahmoissa \u2013 varsinkin freskossa Juudaksen suudelma \u2013 oli uudenlaista yksil\u00f6llist\u00e4 raikkautta verrattuna keskiaikaisten kuvien yleisp\u00e4tev\u00e4mpiin ja persoonattomampiin hahmoihin.<\/p>\n

My\u00f6hemmin, ehditty\u00e4mme 1800-luvulle, tulemme huomaamaan, miten uusien ilmaisutapojen kokeilukent\u00e4ksi helpoiten muodostuvat juuri maalaukset. Maalattu kuva on joustava v\u00e4line ja se tarjoaa taiteilijalle enemm\u00e4n omaa toimintavapautta kuin tarkkaa etuk\u00e4teissuunnittelua edellytt\u00e4v\u00e4t veistos sek\u00e4 rakennus. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4iset ovat my\u00f6s helposti valtavan kalliita hankkeita, mink\u00e4 vuoksi kuvanveist\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 arkkitehti ovat vahvemmin ty\u00f6n kustantajan tahdon vankeina.<\/p>\n

Giottolta vaikutteita saanut ilmaisutapa yleistyi hiljalleen italialaisten kuvantekij\u00f6iden keskuudessa pitkin 1300-lukua. Vasta satakunta vuotta my\u00f6hemmin renessanssi-ilmaisu alkoi selv\u00e4sti n\u00e4ky\u00e4 veistoksissa ja rakennuksissa.<\/p>\n

Rakennustaiteessa renessanssille tunnusomaiset antiikista saadut vaikutteet tulivat n\u00e4kyviin 1400-luvun alussa, Filippo Brunelleschin teoksissa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 varsinaisena renessanssirakennuksena pidet\u00e4\u00e4n Brunelleschin Firenzeen 1410-luvulla rakentamaa l\u00f6yt\u00f6lastenkotia Spedale degli Innocenti, jonka on pit\u00e4nyt aikalaisten silmiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 per\u00e4ti uudenaikaiselta. Rakennus on huomattavan yksinkertainen. Sen julkisivua hallitsevat antiikin muotokielest\u00e4 poimitut yksityiskohdat, py\u00f6r\u00f6holvattu loggia pylv\u00e4ineen, vaakasuorat listoitukset, p\u00e4\u00e4tykolmiokoristeet ikkunoiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 koristemedaljongit.<\/p>\n

Firenzen tuomiokirkon kupoli oli Brunelleschin p\u00e4\u00e4ty\u00f6. Kirkko sin\u00e4ns\u00e4 on romaanista tyyli\u00e4 edustava suuri basilika. Brunelleschin kupoli oli ensimm\u00e4inen suuri kupolirakennelma sitten antiikin ja se kruunaa yh\u00e4 Firenzen kaupunkin\u00e4kym\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kupolista tuli suosittu rakenne-elementti renessanssikirkkoihin ja my\u00f6hemmin my\u00f6s barokkirakennuksiin. Kupolin my\u00f6t\u00e4 kirkon sis\u00e4osien painotus muuttui. Keskiaikainen pitk\u00e4nomainen kirkkorakennus korosti arvoeroa kirkollisen ja maallisen s\u00e4\u00e4dyn v\u00e4lill\u00e4. Taivaankantta symbolisoiva kupoli kaartuu suojelevasti kirkkokansan yl\u00e4puolella ja korostaa kuorin asemesta kirkon keskiosaa.<\/p>\n

Renessanssikulttuuri oli ennen kaikkea kaupunkikulttuuria. Rikkaat ja kunnianhimoiset kesken\u00e4\u00e4n kilpailevat suvut rakennuttivat ylellisi\u00e4 kaupunkipalatseja mahtinsa osoitukseksi ja my\u00f6s mahtinsa fyysiseksi tueksi. Tyypillinen firenzel\u00e4istyylinen renessanssipalatsi on kadulle p\u00e4in suljettu kuutiomainen iso kivirakennus, riitt\u00e4v\u00e4n luja talo toimiakseen tarpeen tullen my\u00f6s suojalinnana. Sukujen v\u00e4linen kilpailu saattoi toisinaan ylty\u00e4 jopa v\u00e4kivallan asteelle. Massiivisten muurien antamaa torjuvaa vaikutelmaa on kevennetty antiikista poimituin koriste-elementein, erottamalla kerrokset toisistaan listoituksella sek\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in kevenev\u00e4ll\u00e4 rustiikkapinnalla.<\/p>\n

Ikkuna-akselien muodostama rytmik\u00e4s ja symmetrinen sein\u00e4pinta oli t\u00e4rke\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6elementti. Renessanssin mukana l\u00e4nsimaiseen arkkitehtuuri-ihanteeseen pesiytyikin vuosisadoiksi symmetrian vaatimus. Ep\u00e4symmetrist\u00e4 rakennusta pidettiin 1800-luvulle asti jotenkin rujona ja sairaana.<\/p>\n

1500-luvun alussa italialaisen renessanssin keskus siirtyi Firenzest\u00e4 Roomaan, kun katolinen kirkko innostui renessanssi-ilmaisusta ja antoi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valtavat taloudelliset resurssinsa. T\u00e4h\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n oli monta syyt\u00e4. Useampikin kunnianhimoinen paavi k\u00e4ynnisti suuria rakennushankkeita sek\u00e4 tilasi rakennusten sis\u00e4tiloihin suurisuuntaisia maalauskoristeluja. Moni kirkkoruhtinas rakennutti Roomaan my\u00f6s upean sukupalatsin. Muuan yksitt\u00e4inen syy oli my\u00f6s keisari Kaarle V:n joukkojen vuonna 1527 toimeenpanema Sacco di Roma<\/em>, Rooman ry\u00f6st\u00f6, jonka j\u00e4lkeen kaupungissa oli paljon j\u00e4lleenrakennettavaa.<\/p>\n

1500-luvulla renessanssi-ilmaisu sai uutta s\u00e4vy\u00e4. 1400-luvulla oli tavoiteltu harmoniaa. 1500-luvun ilmaisu oli tunnekyll\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Pyrittiin vaikuttavampiin tehoihin. Tapahtui samankaltainen tyylisiirtym\u00e4 kuin oli aikoinaan tapahtunut siirrytt\u00e4ess\u00e4 helleenisest\u00e4 klassisesta antiikista hellenistiseen antiikkiin. Kun harmonian tavoittelun tie on kuljettu loppuun, t\u00e4ytyy alkaa etsi\u00e4 uutta tiet\u00e4, kohti vahvempia tunnetiloja. Muuten kuva on vaarassa harmonisoitua kuoliaaksi.<\/p>\n

T\u00e4rkein yksitt\u00e4inen renessanssin Roomaan tuonut rakennushanke oli uusi Pietarinkirkko, joka on pohjimmiltaan renessanssirakennus. Satavuotinen rakennuskausi ja my\u00f6hemm\u00e4t lis\u00e4ykset antoivat sille kuitenkin my\u00f6s barokkikirkon s\u00e4vy\u00e4.<\/p>\n

Renessanssimestareista kertyy monisatap\u00e4inen luettelo, yksist\u00e4\u00e4n Italiassa. Kestih\u00e4n tuota kulttuurikautta sent\u00e4\u00e4n pari vuosisataa. Michelangelo Buonarrotia (1475\u20131564) pitiv\u00e4t jo h\u00e4nen aikalaisensa renessanssin \u2013 ja saman tien kaikkien aikojen \u2013 suurimpana taiteilijana. Michelangelon tuotannon \u2013 joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 veistoksia, maalauksia ett\u00e4 rakennuksia \u2013 laajuudelle ja tasokkuudelle ei l\u00f6ydy vastinetta.<\/p>\n

Michelangelon riitt\u00e4isi tekem\u00e4\u00e4n kuolemattomaksi yksist\u00e4\u00e4n Sikstuksen kappelin freskokoristelu, joka on vaikuttava jo pelkk\u00e4n\u00e4 ty\u00f6suorituksena, koska Michelangelo maalasi kaiken itse. Michelangelo maalasi kattofreskot vuosina 1508\u20131512. Kattofreskossa on yli 300 ihmishahmoa. Kuvaohjelma oli Michelangelon itsens\u00e4 laatima ja v\u00e4hemm\u00e4n tavanomainen, koska h\u00e4n poimi aiheet ensimm\u00e4isest\u00e4 Mooseksen kirjasta, alkaen luomiskertomuksesta ja p\u00e4\u00e4ttyen vedenpaisumuksen j\u00e4lkeiseen Nooan juopumukseen.<\/p>\n

My\u00f6hemmin Michelangelo palasi viel\u00e4 Sikstuksen kappeliin, vuosiksi 1535\u201341, maalaamaan alttarisein\u00e4n Viimeist\u00e4 tuomiota, jossa on l\u00e4hes 400 ihmishahmoa, keskushenkil\u00f6n\u00e4 Jeesus jakamassa ihmisi\u00e4 pelastukseen ja kadotukseen meneviin. Antiikin ilmaisutavan vaikutteet ovat ilmeiset. Jeesus on kuvattu kreikkalaisen jumalolennon tapaan lihaksikkaana ja voimakkaana. Hahmot on enimm\u00e4kseen kuvattu antiikin tapaan alastomina, mik\u00e4 her\u00e4tti tuolloin pahennusta. Freskon alaosan n\u00e4kym\u00e4t kadotukseen tuomituista ovat suoraa lainaa antiikin tarustosta manalaan johtavaa Styks-virtaa ja lautturi Kharonia my\u00f6ten.<\/p>\n

Pohjois-Italia oli eurooppalaisen kulttuurin ihannoitu keskus 1400-luvulla. Niinp\u00e4 renessanssikulttuuria pyrittiin j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n muualla Euroopassa. Renessanssikulttuuri levisikin 1400-luvun mittaan Euroopan vauraimmille seuduille, ja se pesiytyi osaksi ruhtinashovien ja vauraimpien porvareiden el\u00e4m\u00e4ntapaa. Alankomaiden Flanderista tuli t\u00e4rke\u00e4 renessanssikulttuurin keskus Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa. Levitess\u00e4\u00e4n uusille alueille renessanssikulttuuri sai my\u00f6s paikallisia s\u00e4vyj\u00e4.<\/p>\n

Suomi oli Euroopan k\u00f6yh\u00e4\u00e4 takamaata, joten renessanssikulttuuri j\u00e4tti t\u00e4nne hyvin v\u00e4h\u00e4n suoria j\u00e4lki\u00e4 – renessanssin vaikutteet tulivat t\u00e4nne vasta my\u00f6hemmin ja silloinkin mutkien kautta. L\u00e4hinn\u00e4 mannereurooppalaista renessanssia oli Juhana Herttuan komea hoviel\u00e4m\u00e4 Turun linnassa, jonka keskiaikainen hahmo sai t\u00e4ydennysrakentamisen vuoksi renessanssilinnan ilmett\u00e4. Keskiaikaisen p\u00e4\u00e4linnan ylin kerros on muuta p\u00e4\u00e4linnaa my\u00f6hemmin, 1500-luvulla, rakennettu juhlakerros ja edustaa isoine ikkunoineen sek\u00e4 laakakattoineen renessanssin ihanteita, kuten my\u00f6s linnanpihalta suoraan juhlakerrokseen johtavat mukavakulkuiset portaat. Siuntiossa sijaitsevassa Sjundbyn kartanolinnassa on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 renessanssin vaikutusta.<\/p>\n

Renessanssikulttuuri ottaessaan antiikin ihanteet uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vakiinnutti samalla n\u00e4m\u00e4 ihanteet taiteentekemist\u00e4 monta sataa vuotta m\u00e4\u00e4ritelleiksi normeiksi. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in 1800-luvulle asti kuvan piti olla ainakin periaatteessa \u201dn\u00e4k\u00f6inen\u201d, henkil\u00f6t anatomisesti oikein kuvattu, sek\u00e4 perspektiivivaikutelman piti antaa uskottava illuusio kolmiulotteisuudesta. Rakennusten piti pohjautua antiikin mittasuhteisiin sek\u00e4 olla symmetrisi\u00e4.<\/p>\n

1500-luvun loppupuolella alkaa j\u00e4lleen n\u00e4ky\u00e4 siirtym\u00e4kausi, muutaman vuosikymmenen pituinen jakso, josta j\u00e4lkimaailma k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 taas kerran \u2013 v\u00e4h\u00e4n halveksuvaa nimityst\u00e4 manierismi. Renessanssi-ilmaisua aletaan liioitella. \u00a0Kuvataiteessa ihmishahmojen mittasuhteet ja asennot venytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes luonnottomiksi ja kuvien tunneviritykset ovat yh\u00e4 kiihke\u00e4mpi\u00e4. Rakentamisessa mittasuhteet alkavat suurentua ja rakennuksista tulee yh\u00e4 koristeellisempia. Pyrit\u00e4\u00e4n yh\u00e4 vaikuttavampiin tehoihin. Renessanssityyli alkaa muuttua barokiksi.<\/p>\n

Seuraava artikkeli: 8 BAROKKI<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4sitteell\u00e4 renessanssi ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n jonkin asian uudelleen syntymist\u00e4. Sana on kotoisin italian kielest\u00e4: rinascita (nascita, syntym\u00e4, etuliite ri-, uudelleen, j\u00e4lleen). Sanan vakiinnutti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n italialainen taidemaalari ja taidehistorioitsija Giorgio Vasari (1511\u20131574). Renessanssi \u201disolla alkukirjaimella\u201d tarkoittaa Pohjois-Italiasta 1300-luvun lopulta l\u00e4htien liikkeelle l\u00e4htenytt\u00e4 kulttuurista murrosta, jonka vaikutuksesta keskiaikainen kulttuuri alkoi v\u00e4hitellen painua mailleen. Renessanssikulttuurin kaksi vuosisataa ovat t\u00e4rke\u00e4 taustavaikuttaja […]<\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5757],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-7-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/60"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}