Rooman kaupunkivaltiolla on kauas esihistorian h\u00e4m\u00e4riin ulottuva menneisyytens\u00e4. Tiberin rannan kukkulat Isola Tiberinan \u2013 Tiberin saaren \u2013 kohdalla ovat olleet asuttuja jo varhaisella rautakaudella. T\u00e4m\u00e4 pikkuvaltio alkoi 300-luvulla eaa. laajentaa aluettaan, alisti valtaansa ensin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kaupunkivaltiot, sitten koko Italian niemimaan, hankki l\u00e4ntisen V\u00e4limeren herruuden kukistamalla Karthagon, k\u00e4\u00e4ntyi sitten it\u00e4\u00e4n p\u00e4in, valloittaen yksi kerrallaan V\u00e4limeren it\u00e4isen alueen heikkenev\u00e4t hellenistiset suurvallat. Suurimmillaan Rooman imperiumi ymp\u00e4r\u00f6i V\u00e4limerta joka puolelta ja se ulottui L\u00e4nsi-Euroopan sis\u00e4osissa Reinille ja Tonavalle asti. T\u00e4m\u00e4n monisatavuotisen suurvaltakunnan perint\u00f6 el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 eurooppalaisessa kulttuurissa.<\/p>\n
Verrattuna aikalaisiinsa, teoreettiseen ajatteluun taipuvaisiin antiikin kreikkalaisiin, roomalaisten mielenkiinto kohdistui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempiin asioihin: sotataitoon, hallintotaitoon sek\u00e4 rakentamiseen. Varsinkin tunkeutuessaan id\u00e4n suuntaan roomalaiset kohtasivat omaansa verrattuna paljon korkeammalle kehittyneit\u00e4 vanhoja kulttuureja ja omaksuivat niist\u00e4 innokkaasti vaikutteita. Roomalaisia on moitittu matkijoiksi. He olivat pikemminkin nokkelia oppimaan uutta sek\u00e4 osasivat soveltaa vieraista kulttuureista per\u00e4isin olevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 soveltumaan omiin tarkoitusperiins\u00e4.<\/p>\n
Jo ennen laajentumisvaihettaan Rooma sai vahvoja vaikutteita kreikkalaisesta kulttuurista. Italian niemimaan etel\u00e4osissa oli vahva kreikkalainen siirtokunta-asutus. Rooman pohjoispuolella sijaitsivat etruskien alueet. N\u00e4ill\u00e4 oli kauppayhteyksi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n, ja Rooma sijaitsi Etruriaa ja Etel\u00e4-Italiaa yhdist\u00e4v\u00e4n tien varrella. Roomalaiset ihailivat kreikkalaista kulttuuria. Kreikkalaisen kulttuurin vaikutus vain lis\u00e4\u00e4ntyi roomalaisten ottaessa kreikkalaisten asuinalueet suoraan hallintaansa.<\/p>\n
Roomalainen rakennustaide oli oikein silmiinpist\u00e4v\u00e4n kreikkalaisvaikutteista, ja t\u00e4m\u00e4 vaikutus tuli ennen kaikkea temppelirakentamisen kautta. Roomalaiset jumalat \u201dkreikkalaistuivat\u201d. Niist\u00e4 kehittyi l\u00e4hes yksi yhteen vastineita kreikkalaisille jumalille. Monijumalaisille uskonnoille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 eri jumalhahmoina ovat edustettuina t\u00e4rke\u00e4t elementit taivas, maa, meri ja kuolema sek\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t ihmisel\u00e4m\u00e4n osa-alueet, kuten maanviljely, koti, rakkaus ja sodank\u00e4ynti. Eri kulttuurien vastaavat jumaluudet pystyiv\u00e4t n\u00e4in helposti sulautumaan yhteen. Monijumalaiseen jumalperheeseen voitiin my\u00f6s omaksua uusia jumalolentoja ja liitt\u00e4\u00e4 siten eri kansoja mytologiseen sukulaisuussuhteeseen.<\/p>\n
Roomalainen monijumalainen uskonto oli l\u00e4hinn\u00e4 valtion kultti, ei jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n el\u00e4v\u00e4 osa kuten kreikkalaisilla. Uskonnollisilla menoilla osoitettiin uskollisuutta roomalaista esivaltaa kohtaan. Roomalaisen uskonnon ymp\u00e4rille ei kehittynyt l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin verrattoman rikasta tarustoa, kuin mit\u00e4 liittyi kreikkalaisiin jumaliin. Kaiketi n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 roomalaisten jumalien kuvat ovat mit\u00e4\u00e4nsanomattoman tuntuisia kuolleita kivipatsaita verrattuna salaper\u00e4ist\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 henkist\u00e4 voimaa uhkuviin kreikkalaisiin jumalien kuviin. Roomalaisten jumalien kuvia on s\u00e4ilynyt v\u00e4h\u00e4n. Kun kristinusko saavutti virallisen uskonnon aseman, kirkollinen hallinto h\u00e4vitti \u201dpakanalliset\u201d kuvat.<\/p>\n
Taiteiden saralla suurimman panoksensa roomalainen kulttuuri antoi l\u00e4nsimaisen rakennustaiteen historiaan. Roomalaiset olivat taitavia rakentajia, ja he osasivat yhdistell\u00e4 eri tahoilta per\u00e4isin olevia innovaatioita sek\u00e4 teknisesti toimiviksi ett\u00e4 esteettisesti miellytt\u00e4viksi kokonaisuuksiksi. Teknisin\u00e4 rakenteina merkitt\u00e4vi\u00e4 olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti etruskien hautakammioista omaksuttu holvikaari sek\u00e4 oma innovaatio opus caementum<\/em>, betoni. N\u00e4m\u00e4 tekiv\u00e4t mahdolliseksi rakentaa suuria katettuja tiloja eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin, kuten palatsirakennuksia sek\u00e4 kylpyl\u00f6it\u00e4 suurine kylpysaleineen. Kreikkalaisesta rakennustaiteesta lainattiin koriste-elementtej\u00e4 kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja koristamaan suurten rakennusten massiivisia julkisivuja sek\u00e4 sis\u00e4tiloja. Eri pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmist\u00e4 per\u00e4isin olevien aiheiden yhdistely sek\u00e4 monikerroksiset rakennelmat muistuttavat hellenistist\u00e4 k\u00e4sittelytapaa. Kreikkalaisen rakennuksen hallitseva osa olivat pylv\u00e4\u00e4t. Roomalaisissa rakennuksissa p\u00e4\u00e4osassa olivat sein\u00e4muurit, ja pylv\u00e4\u00e4t olivat muureille alisteiset, enemm\u00e4n koristeen roolissa.<\/p>\n Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4nsimaiseen rakentamiseen vaikuttanut roomalainen rakennustyyppi oli basilika, pitk\u00e4nomainen hallimainen rakennus, yleens\u00e4 kolmilaivainen. Suurimmat olivat viisilaivaisia. Keskilaiva oli sivulaivoja korkeampi. Keskilaivan yl\u00e4osaa kannattelivat pylv\u00e4\u00e4t. Keskilaivan ja sivulaivojen katonlappeiden v\u00e4liss\u00e4 oli pystysuora sein\u00e4, johon puhkotuista ikkunoista valo p\u00e4\u00e4si keskilaivaan. Takap\u00e4\u00e4dyss\u00e4 ovisein\u00e4\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 oli puolipy\u00f6re\u00e4 syvennys, apsidi<\/em>. Basilika oli yksinkertainen rakennus, johon mahtui paljon ihmisi\u00e4. Sit\u00e4 saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poliittisiin kokouksiin, oikeudenistuntoihin ja my\u00f6s kaupank\u00e4yntiin. Kristillinen kirkko \u2013 jonka uskonnonharjoituksen oleellinen osa olivat uskonnollisia menoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4enkokoukset \u2013 omaksui basilikarakennuksen jumalanpalvelustilakseen. Sek\u00e4 l\u00e4ntisen katolisen kirkon pitk\u00e4omainen kirkkorakennus ett\u00e4 id\u00e4n ortodoksisen kirkon kupolin kruunaama keskeiskirkko perustuvat roomalaiseen basilikaan.<\/p>\n Roomalainen ylimyst\u00f6 rikastui valloituksilla. Rikkaus n\u00e4kyi komeassa el\u00e4m\u00e4ntavassa sek\u00e4 roomalaisiin hyveisiin kuuluneena kotikaupungin kaunistamiseen t\u00e4hd\u00e4nneen\u00e4 rakennustoimintana. Monet roomalaisten kaupunkien julkiset rakennukset olivat yksityisten varakkaiden ihmisten kustantamia. Roomalainen varakkaan ihmisen patriisitalo oli kadulle p\u00e4in suljettu. Taloon p\u00e4\u00e4si vain yhdest\u00e4 oviaukosta. Huoneet sek\u00e4 ikkunat avautuivat atriumiin, joka oli huoneen ja sis\u00e4pihan yhdistelm\u00e4. Suurille maatiloilleen roomalaiset rakennuttivat ylellisi\u00e4 huviloita, joihin sopi vet\u00e4yty\u00e4 meluisista kaupungeista kes\u00e4kuukausiksi.<\/p>\n Rikkaus n\u00e4kyi pyrkimyksen\u00e4 ylellisyyteen. Muodissa oli paljon k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 vaativa ja siksi kallis korinttilainen pylv\u00e4s. Yksityistalojen edustavimmat huoneet oli koristeltu runsailla sein\u00e4maalauksilla, joissa tavoiteltiin perspektiivivaikutelman avulla avaruuden tuntua. Mosaiikit olivat my\u00f6s suosittuja, varsinkin lattiapinnoissa. Mosaiikkeja onkin jonkin verran s\u00e4ilynyt, koska lattia ei tuhoudu niin helposti kuin sein\u00e4t.<\/p>\n Roomalaiset omaksuivat kuvailmaisunsa tavoitteet kreikkalaisilta, osittain kreikkalaisten veistosten kopioinnin kautta. Kreikkalaiset veistokset olivat haluttuja statusesineit\u00e4. V\u00e4limeren it\u00e4osien valloituksen seurauksena niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ry\u00f6st\u00f6saaliina koristamaan roomalaisten patriisitaloja ja puutarhoja. Koska alkuper\u00e4isi\u00e4 oli rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4, niit\u00e4 ryhdyttiin kopioimaan. Monet kreikkalaiset veistokuvat tunnetaankin vain vaihtelevantasoisina roomalaisina marmorikopioina.<\/p>\n Kreikkalainen alkuteos oli usein pronssiin valettu. Pronssikuvan kompositiota ei voi aina sellaisenaan siirt\u00e4\u00e4 painavaan marmoriin, vaan tarvitaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 tukirakenteita, yleens\u00e4 jalan vahvistukseksi, ettei veistos luhistu omasta painostaan. N\u00e4m\u00e4 rumennukset t\u00e4rveliv\u00e4t osan alkuteoksen kauneudesta. Kopioita saatettiin valmistaa kymmeni\u00e4 \u2013 kreikkalaiset itsekin tekiv\u00e4t niit\u00e4 huomattuaan niill\u00e4 olevan kysynt\u00e4\u00e4 \u2013 ja arvella sopii, ett\u00e4 alkuteoksen eleganssista ei ole paljoa j\u00e4ljell\u00e4. Kuitenkin n\u00e4ill\u00e4kin kuvilla on arvonsa, koska ilman kopiointia j\u00e4lkimaailmalla ei olisi monesta kreikkalaisesta veistokuvasta mit\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n Kreikkalaista kuvanveistotaidetta innoitti ennen kaikkea mytologia, roomalaista paremminkin politiikka. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 roomalaiset veistokuvat vaikuttavat kreikkalaisia hengett\u00f6m\u00e4mmilt\u00e4, mutta toisaalta persoonallisemmilta, koska ne esitt\u00e4v\u00e4t usein jotakin tietty\u00e4 ihmist\u00e4. Roomalaisen kuvanveistotaiteen ominta antia taidehistorialle ovatkin n\u00e4k\u00f6iskuvat. Yksi syy n\u00e4k\u00f6isyyden tavoitteluun oli roomalaiseen kulttuuriin liittynyt suvun p\u00e4\u00e4miehen vahva asema sek\u00e4 perinteinen tapa ottaa vainajasta kuolinnaamio, jota s\u00e4ilytettiin yhdess\u00e4 suvun muiden esi-isien kuolinnaamioiden kanssa talon p\u00e4\u00e4huoneessa atriumissa. Kuolinnaamioita kuljetettiin suvun p\u00e4\u00e4miehen hautajaiskulkueessa.<\/p>\n Kasvonpiirteiden ikuistamisen ensisijaisuus n\u00e4kyy rintakuvassa, joka on roomalainen kuvatyyppi. My\u00f6s ratsastajapatsas on roomalainen innovaatio. Molempia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n uudella ajalla, kun merkitt\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n muistopatsaita.<\/p>\n Rooman tarina on kertomus merkitt\u00e4vist\u00e4 teoista ja merkitt\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4. Rooman historia vilisee voimakkaita hallitsijoita sek\u00e4 nimekk\u00e4it\u00e4 sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4 ja poliitikkoja. Kulttuurisesti hajanaisen ja ylisuureksi paisuneen universaalivaltion l\u00e4hes ainoa yhdist\u00e4v\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4 oli keisari, jonka hahmo alkoi jo keisarikunnan alussa saada jumalhallitsijan piirteit\u00e4.<\/p>\n