taiteella<\/a> jotakin sellaista, jonka tekemiseen ei kuka tahansa k\u00e4dellinen kykene. Saatamme taidemuseossa ihastella \u00f6ljymaalausta, joka antaa l\u00e4hes t\u00e4ydellisen luonnonmukaisen vaikutelman esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n aiheesta. Materiaalintuntu on aito. Taidemaalari on osannut kuvata huonetilan valot ja varjot, metallin ja lasin kiillon, eri kangaslaatujen hohteen, anatomian, ihon ja hiukset, silmien ter\u00e4v\u00e4n ilmeen. Kuitenkin, kun katsomme kuvaa tarpeeksi l\u00e4helt\u00e4, tila- ja materiaali-illuusio katoavat, ja kuva on pelkki\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 tasolla. Osa taiteen arvosta ja arvostuksesta liittyy toki tekij\u00e4n kykyyn \u201dk\u00e4ske\u00e4 ainetta\u201d \u2013 saada materiaalit tottelemaan tahtoaan.<\/p>\nKuten usein abstraktik\u00e4sitteet, sana \u201dtaide\u201d on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti. Sanaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikilla mahdollisilla symbolisen ilmaisun alueilla ja se on sit\u00e4 mukaa merkityssis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n tavattoman laaja \u2013 jopa mahdoton kattavasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4ksi, koska taiteen teht\u00e4v\u00e4 on koko ajan etsi\u00e4 uutta, ja sit\u00e4 mukaa taiteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4kin muuttuu koko ajan.<\/p>\n
Historiatieteen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sana \u201dtaide\u201d on my\u00f6s hankala tapaus. K\u00e4yt\u00e4mme yht\u00e4 ja samaa sanaa tarkoittamaan kaikkina aikoina tehtyj\u00e4 kuvia. Taidegallerian sein\u00e4ll\u00e4 roikkuu kuva, jossa on keltaisella pohjalla vihre\u00e4 kolmio, punainen neli\u00f6 ja sininen ympyr\u00e4. Alakulmassa on vauhdikkaasti vet\u00e4isty tunnetun taiteilijan nimikirjoitus. Tuo kuva on varmaankin syntynyt erilaisista motiiveista kuin kuusituhatta vuotta sitten kalliosein\u00e4\u00e4n maalattu kuva hirvest\u00e4, jolla on keih\u00e4s niskassaan. Silti molemmista kuvista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanaa \u201dtaide\u201d.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 kurssi keskittyy sellaiseen \u201dtaiteeseen\u201d, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy (sic!) jonkinlaisen kuvan muodossa, joko kaksiulotteisena tasolla tai kolmiulotteisena kappaleena. L\u00e4hestymme silloin \u201dtaiteen\u201d k\u00e4sitett\u00e4 hyvin kapeasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, koska esimerkiksi musiikki ja kirjallisuus sek\u00e4 teatteri j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomiomme ulkopuolelle. T\u00e4ll\u00e4 kurssilla k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 taide vastaanotetaan ensisijaisesti n\u00e4k\u00f6aistin v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 kurssi rajoittuu k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n jotakin sellaista, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 \u201dkuvataide\u201d, mutta t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n taas mahdollisimman laajassa merkityksess\u00e4, koska siihen on sis\u00e4llytetty my\u00f6s \u201drakennustaide\u201d. Kuten kuvanveiston, my\u00f6s rakentamisen tuloksena on kolmiulotteinen kappale, jolla tosin on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tarkoituksensa – se suojaa s\u00e4\u00e4lt\u00e4 \u2013 mutta se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s symbolisia merkityksi\u00e4 ja viittauksia johonkin itse\u00e4\u00e4n laajempaan \u2013 niin sanottuun kulttuuriin.<\/p>\n
Viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 rajoituksia: Historiassa kaikki on valtavaa, erityisalueetkin. Vaikka onkin kyse kapeasti rajatusta n\u00e4k\u00f6kulmasta menneisyyteen, t\u00e4m\u00e4kin on j\u00e4ttim\u00e4inen. Joudumme valitettavasti rajoittumaan l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ns. \u201dl\u00e4nsimaiseen\u201d kuvakulttuuriin ja ly\u00f6m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 mukaa laimin monia eritt\u00e4in rikkaita ja omaper\u00e4isi\u00e4 kuvailmaisun perinteit\u00e4, esimerkiksi Kaukoid\u00e4n ja islamilaisen kulttuurialueen sek\u00e4 niin sanotut alkuper\u00e4iskulttuurit.<\/p>\n
Palatkaamme ajatusyhteyksiin, joista sana taide on kehittynyt, ja jotka antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taide on pohjimmiltaan taitoa \u2013 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
Onko taide pelkk\u00e4\u00e4 taitavaa k\u00e4sity\u00f6t\u00e4? Osaava veneentekij\u00e4 rakentaa savolaismallisen soutuveneen. Se on kevyt soutaa ja lis\u00e4ksi silm\u00e4\u00e4 hivelev\u00e4n linjakas. Emme silti pid\u00e4 veneentekij\u00e4\u00e4 taiteilijana. H\u00e4nh\u00e4n tekee jotakin hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n
Onko taide todellisuuden taitavaa j\u00e4ljent\u00e4mist\u00e4? Otan kameralla kuvan. Mit\u00e4 laadukkaampi kamera, sit\u00e4 paremmin se j\u00e4ljent\u00e4\u00e4 todellisuutta. Lomakuvien r\u00e4psiminen ei tee minusta kuitenkaan taiteilijaa. Mutta: Onnistun vangitsemaan kuvaan jotakin ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaikkapa katun\u00e4kym\u00e4n, jossa on samassa kuvassa t\u00e4p\u00f6t\u00e4ysi\u00e4 Kahjot P\u00e4iv\u00e4t \u2013muovikasseja molemmat k\u00e4det t\u00e4ynn\u00e4 raahaava hyvin puettu nainen sek\u00e4 roskisdyykkari, joka ker\u00e4\u00e4 tyhji\u00e4 pulloja samanlaisiin fosforinkeltaisiin muovikasseihin. Yhdess\u00e4 kuvassa n\u00e4ytt\u00e4ytyy kaksi maailmaa ja niiden v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4nnite, jonka kuvan katsoja pystyy aistimaan. Olen onnistunut saamaan aikaan jotakin puhuttelevaa, jotakin taiteen kaltaista.<\/p>\n
Tekninen taituruus on toki taiteen yksi osa-alue. Silti se on vain v\u00e4line, joka mahdollistaa taiteilijan p\u00e4\u00e4st\u00e4 tavoitteeseensa \u2013 tai edes l\u00e4helle sit\u00e4. Taiturimainen tekniikka ei viel\u00e4 riit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kuvasta taidetta. Teknisen taidon merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4si kykenee antamaan taiteilijan mielensis\u00e4isille visioille n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 hahmoa katsojan tulkittavaksi.<\/p>\n
Korkeatasoinen taide ei ole todellisuuden j\u00e4ljent\u00e4mist\u00e4, vaikka taiteilija hakee ja saa vaikutteita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 todellisuudesta. Taide\u00a0 muuttaa nuo vaikutteet toiseksi todellisuudeksi. Taide on todellisuuden uudenlaista hahmottamista, syvemm\u00e4ll\u00e4 symbolisella tasolla.<\/p>\n
Ihminen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ainetta kolmella tavalla: eloonj\u00e4\u00e4miseen, puolustautumiseen ja symbolisesti.<\/p>\n
Ensiksi ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainetta suoraan ravinnokseen. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa ihminen on viel\u00e4 samalla viivalla kaikkien elollisten luontokappaleiden kanssa. Mutta ihminen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ainetta my\u00f6s ravinnon hankkimiseen, toisin sanoen h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuv\u00e4lineit\u00e4 mets\u00e4st\u00e4miseen, kalastamiseen ja maanviljelyyn. T\u00e4m\u00e4 toiminta palvelee ihmisen t\u00e4rkeint\u00e4 perustarvetta, henkiin j\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja lajin s\u00e4ilymist\u00e4. Suojan eli asunnon rakentaminen palvelee samaa tarkoitusta.<\/p>\n
Toiseksi ihminen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ainetta puolustautumiseen, mik\u00e4 tosin usein tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja palvelee pohjimmiltaan tuota samaa henkiinj\u00e4\u00e4misen tavoitetta. Historia on t\u00e4ynn\u00e4 synkeit\u00e4 tarinoita t\u00e4st\u00e4 ihmistoiminnan osa-alueesta.<\/p>\n
Kolmanneksi ihminen laatii monimutkaisia uskomusj\u00e4rjestelmi\u00e4, maailmanselityksi\u00e4 ja mielikuvitustodellisuuksia. Ihminen pystyy kuvittelemaan olevaksi jotakin, joka ei ole k\u00e4sin kosketeltavasti olemassa siin\u00e4 aineellisessa maailmassa, johon h\u00e4n on fyysisesti vangittuna harjoittamassa noita kahta aiemmin mainittua aktiviteettia. N\u00e4ille uskomuksilleen ja mieless\u00e4\u00e4n oleville kuville h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 antaa konkreettisen muodon. T\u00e4m\u00e4 pyrkimys, joka sekin pohjimmiltaan usein palvelee tuota samaa henkiinj\u00e4\u00e4misen tarkoitusta \u2013 joko t\u00e4ss\u00e4 maailmassa tai viimeist\u00e4\u00e4n jossakin kuolemanj\u00e4lkeisess\u00e4 tuonpuoleisessa \u2013 saa aikaan sellaisia ihmistoiminnan konkreettisia tuloksia, joita me nimit\u00e4mme taiteeksi.<\/p>\n
Milloin jokin ihmisen tekem\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 taiteeksi? T\u00e4ytyy olla kyse jollakin tavoin symbolisesta esityksest\u00e4, jostakin, joka on enemm\u00e4n kuin pelk\u00e4t raaka-aineet ja kuvantekij\u00e4n niille antama muoto yhdess\u00e4. Taideteos on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 kaunis kuva, rakennus tai k\u00e4ytt\u00f6esine. On kyse kuvasta, jonka pintatason alle k\u00e4tkeytyy merkityksi\u00e4 ja intohimoja, kuvasta, joka kertoo \u2013 tai tulee kertoneeksi \u2013 jotakin ytimek\u00e4st\u00e4 ja valaisevaa siit\u00e4 kulttuurista ja ajatustavasta, jonka vaikutuspiiriss\u00e4 tuo kuva on syntynyt.<\/p>\n
Jatkossa k\u00e4yt\u00e4n sanaa \u201dkuva\u201d merkitsem\u00e4\u00e4n kaikkia n\u00e4it\u00e4: maalattu tai piirretty kuva, veistokuva, rakennus.<\/p>\n
Taideteokseksi aistittava ”kuva” on yritys vangita todellisuus koko rajattomuudessaan rajalliseen tilaan niin, ett\u00e4 tuo rajallinen tila kykenee muodostamaan uuden rajattoman todellisuuden.<\/p>\n
Tuo kuva on tehty palvelemaan jotakin tavoitetta. Tavoite voi liitty\u00e4 esimerkiksi magiaan tai uskontoon. Kuva voi olla tarkoitettu edist\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikkapa poliittisia tarkoitusperi\u00e4 tai se ilmaisee jotakin maailmankatsomusta. My\u00f6s voi olla kyse kuvantekij\u00e4n omasta pyrkimyksest\u00e4 kertoa meille jotakin h\u00e4nen mielensis\u00e4iseen maailmaansa liittyv\u00e4\u00e4. Viimeksi mainittu motiivi on jotakin sellaista, mit\u00e4 taiteella ja taiteilijalla nykyisin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. Taide v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa ihmisest\u00e4: miten ihminen on kokenut maailman eri aikoina?<\/p>\n
Taideteoksella on pintatasonsa, ulkoinen olemus, joka kuitenkin vangitsee sis\u00e4lleen enemm\u00e4n, \u201dsis\u00e4ll\u00f6n\u201d, jota se tarjoutuu paljastamaan taideteoksen kokijalle, jos t\u00e4m\u00e4 vain osaa lukea kuvaan ladattuja merkityksi\u00e4. Kuitenkaan kuvaa ei lueta suoraan ja yksiselitteisesti niin kuin ostoslistaa tai porakoneen k\u00e4ytt\u00f6ohjetta vaan kukin lukija omalla tavallaan, tulkitsemalla.<\/p>\n
Miten nuo kuvaan ladatut merkitykset ja intohimot pit\u00e4\u00e4 tulkita? T\u00e4ss\u00e4 juuri piilee taiteen vieh\u00e4tysvoima ja kyky puhutella kokijaansa, kutakin yksil\u00f6llisesti.<\/p>\n
Taiteen tulkinnassa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme osapuolta: Taiteilija laatii teoksen. H\u00e4n haluaa kertoa jotakin, ja h\u00e4n kertoo kerrottavansa teoksen v\u00e4lityksell\u00e4. Katsoja puolestaan lukee teoksesta ulos oman tulkintansa ja yritt\u00e4\u00e4 teoksen v\u00e4lityksell\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille taiteilijan aivoituksista: Mit\u00e4 taiteilija yritti kertoa? N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat eri asioita.<\/p>\n
Eri aikakaudet ovat tuottaneet erilaista taidetta. Taide ei ole mik\u00e4\u00e4n muusta historiasta irrallinen itsen\u00e4inen kulttuuri-ilmi\u00f6. Hyv\u00e4n taiteen uskotaan paljastavan jotakin syv\u00e4llist\u00e4 ja valaisevaa omasta ajastaan ja tekij\u00e4st\u00e4\u00e4n. Taide on osa laajempaa kulttuurirakennelmaa. Esimerkiksi ei ole mik\u00e4\u00e4n sattuma, ett\u00e4 juuri vahvan kuninkaanvallan aikana Euroopassa 1600\u20131700-luvuilla muotityyli oli mahtipontinen ja vaikuttaviin el\u00e4myksiin pyrkiv\u00e4 barokki, tai ett\u00e4 taidesuuntausten alkava monipuolistuminen ajoittuu juuri 1800-luvulle, ajanjaksoon, jolloin arvoj\u00e4rjestelm\u00e4t olivat muutenkin murroksessa. Syntyi kokonaan uusia arvorakennelmia ja vanhatkin etsiv\u00e4t uusia kehityssuuntia.<\/p>\n
Taidehistoria \u2013 tai taiteen historia \u2013 on yksi historiatieteen monista erikoisalueista, ja se on keskittynyt analysoimaan menneilt\u00e4 ajoilta j\u00e4lkimaailmalle s\u00e4ilyneit\u00e4 kuvallisen esityksen muotoon laadittuja j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, tavoitteenaan antaa oma tulkintansa ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 panoksensa keskusteluun siit\u00e4, millaiselle perustalle nykykulttuuri on rakennettu. Taidehistorian tutkimus uskoo tutkimuskohteensa kykenev\u00e4n antamaan meille lis\u00e4valaistusta esimerkiksi menneiden aikojen uskomuksista, rituaaleista, moraalis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, valtasuhteista, tieteist\u00e4 ja historiak\u00e4sityksest\u00e4.<\/p>\n
Taiteesta voi vallan mainiosti nauttia ilman mit\u00e4\u00e4n taustatietoja, mutta vanhojen kuvien merkityksen avautumisen kannalta on hy\u00f6dyllist\u00e4 tuntea historiaa yleens\u00e4. Antiikin kuvat voivat k\u00e4yd\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4viksi vain arvioituina omaa historiallista taustaansa vasten. Ja p\u00e4invastoin: antiikin ajoilta s\u00e4ilyneet kuvat muodostavat t\u00e4rke\u00e4n l\u00e4hdemateriaalin, kun j\u00e4lkimaailma yritt\u00e4\u00e4 rakentaa itselleen k\u00e4sityst\u00e4 antiikin kulttuurista.<\/p>\n
Kommunikaatiov\u00e4lineen\u00e4 taide on verrattavissa kieleen, sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 kuvan kieli on universaalimpaa kuin puhuttu tai kirjoitettu kieli: tunnistamme Australiassa kallioon piirretyss\u00e4 kuvassa olevan ihmishahmon, vaikka emme ymm\u00e4rr\u00e4k\u00e4\u00e4n aboriginaalien kielt\u00e4.<\/p>\n
Taide on oman aikansa filosofiaa kuvaesityksin\u00e4, koska se kertoo aikansa ihanteista ja arvostuksista. Kuten filosofiakin, taide pyrkii my\u00f6s tunkeutumaan ihmistiedon usvaiselle raja-alueelle, tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi jotakin, joka on olemassa aistien tuolla puolen, kuvantekij\u00e4n tajunnassa, jossakin platonisessa ideamaailmassa.<\/p>\n
Kuva pyrkii rakentamaan siltaa \u201dhavaitun\u201d ja \u201duskotun\u201d v\u00e4lille. Kuva esitt\u00e4\u00e4 jotakin. Samalla kuva tavoittelee kertoa jotakin muutakin, mutta mit\u00e4, se on tulkinnan asia, ja siihen ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 vastausta. Ellei t\u00e4t\u00e4 tulkintaulottuvuutta ole \u2013 jos kuva paljastaa koko sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4, kuten nakkipaketin kuva marketin mainoksessa \u2013 ei ole taideteostakaan.<\/p>\n
Taiteen tekemisess\u00e4 on aina j\u00e4nnite, mahdottoman tavoittelu, pyrkimys konkretisoida rajalliseen maailmaan jotakin, joka on per\u00e4isin rajattomasta mielikuvituksesta. Taideteoksessa oleva voima \u2013 jonka taiteen kokija aistii \u2013 piilee ainakin osittain t\u00e4ss\u00e4 tavoitteiden ja mahdollisuuksien ikuisessa ja sovittamattomassa ristiriidassa. Ei ole ihme, ett\u00e4 moni taiteilija on ennen aikojaan tuhoutunut t\u00e4ss\u00e4 kamppailussa. Hyv\u00e4 taide ei synny virkamiesty\u00f6n\u00e4 eik\u00e4 kuukausipalkalla.<\/p>\n
Kuten jo alussa totesin, taide on k\u00e4sitteen\u00e4 tavattoman laaja ja voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n valtavan valikoiman eri aikoina ja eri kulttuureissa syntyneit\u00e4 symbolisten pyrkimysten tuotteita. Taide-sanaa on vaikea soveltaa kaukana menneisyydess\u00e4 syntyneiden kuvien arviointiin ja tulkitsemiseen, koska nykyp\u00e4iv\u00e4n kuvantekij\u00e4\u00e4 el\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4t mahdollisesti erilaiset motiivit kuin kuvantekij\u00e4\u00e4 vaikkapa kaksituhatta tai kymmenentuhatta vuotta sitten.<\/p>\n
Mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n jonkinlaiseksi taiteeksi? Se on vaihdellut eri aikoina. Kuvantekeminen oli kauan k\u00e4sity\u00f6ammatti siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin. Kreikkalaisen ja roomalaisen antiikin aikana kuvantekeminen oli viel\u00e4 taitavaa k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyytt\u00e4. Kuvantekij\u00e4 osasi kuvata uskottavasti ihmisruumiin anatomiaa ja asentoja. Keskiajalla hyv\u00e4 kuva osasi kertoa kristinuskon opetuksia luku- ja kirjoitustaidottomalle rahvaalle. Renessanssin vuosisatoina tekninen taito yhdistyi symboliseen vahvaan sanomaan ja taiteilijan vahvaan n\u00e4kemykseen. Taiteilijanerojen \u2013 sanan nykymerkityksess\u00e4 \u2013 aika alkoikin juuri renessanssista.<\/p>\n
Kapeimmin taide m\u00e4\u00e4riteltiin juuri ennen modernin taidek\u00e4sityksen esiinmurtautumista 1800-luvun alussa. Tuolloin taiteeksi hyv\u00e4ksyttiin vain ihailtujen aikakausien \u2013 antiikin ja renessanssin \u2013 mestariteokset sek\u00e4 oman aikansa \u201dakateeminen\u201d taide, joka otti mallinsa ja esikuvansa noiden ihailtujen mestariteosten ilmaisutavasta.<\/p>\n
Kun taideilmaisu alkoi vapautua my\u00f6hemmin 1800-luvulla, taiteen k\u00e4site alkoi saada yh\u00e4 laveampaa merkityssis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Taideyleis\u00f6n sijasta taiteilija omaksui itselleen valtuudet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yksinoikeudella, mik\u00e4 on taidetta. Niinp\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n mik\u00e4 tahansa on taidetta, vaikuttaa silt\u00e4, jos vain taiteilijalla on otsaa niin v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Seuraava artikkeli l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4: 2 ESIHISTORIALLINEN TAIDE<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen kielen sana \u201dtaide\u201d ei ole kovin vanha. Se tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1840-luvulla ja on tyypillinen tuon ajan uudissana. Sana on johdettu verbist\u00e4 \u201dtaitaa\u201d ja substantiivista \u201dtaito\u201d ja se noudattelee samanlaista logiikkaa kuin l\u00e4nsieurooppalaisten kielten vastaavat sanat yleens\u00e4. Saman k\u00e4sitteenm\u00e4\u00e4rittelyn tuloksena, ja vastapariksi ”taide”-sanalle, syntyi my\u00f6s toista inhimillisen toiminnan osa-aluetta kuvaava k\u00e4site ”tiede”. Latinan sanan \u201dars\u201d […]<\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7612],"tags":[],"class_list":["post-4","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-a1-mita-on-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":236,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4\/revisions\/236"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/hi8taidehistoria1\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}