Monet nykyisen \u201deurooppalaisen\u201d tai laajemmin \u201dl\u00e4nsimaisen\u201d kulttuurin tunnusomaiset piirteet ovat muualta kuin Euroopan alueelta kotoisin olevia kulttuurilainoja ja -siirtymi\u00e4. Kulttuuriliikenteen p\u00e4\u00e4suunta on ollut id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen. Varhaisimmat korkeakulttuurit kehittyiv\u00e4t L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja s\u00e4teiliv\u00e4t vaikutustaan l\u00e4nnemm\u00e4s, ensin V\u00e4limeren piiriin ja sittemmin Rooman valtakunnan v\u00e4lityksell\u00e4 Euroopan manneralueen sis\u00e4osiin.<\/p>\n
Varsinkin vanhempi l\u00e4nsimainen historiankirjoitus antoi antiikin kreikkalaiselle kulttuurille suorastaan ylisuuren merkityksen eurooppalaisen kulttuurin perustana ja halusi painaa taustalle L\u00e4hi-id\u00e4n merkityksen eurooppalaisen kulttuurin vanhempana kehtona. Kreikkalainen kulttuuri ei suinkaan kehittynyt tyhj\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 kotoper\u00e4isesti, vaan se sai runsaasti vaikutteita idemp\u00e4\u00e4, V\u00e4limeren it\u00e4osien vanhemmista korkeakulttuureista. V\u00e4limerellinen sijainti mahdollisti vilkkaat kauppayhteydet, jotka edesauttoivat kulttuurivaikutteiden siirtymist\u00e4.<\/p>\n
Kreikkalaiselle taiteelle oli ominaista pyrkimys t\u00e4ydelliseen suhdeharmoniaan sek\u00e4 n\u00e4k\u00f6havainnon j\u00e4ljittely. Kreikkalaisen taideilmaisun ihanteet muodostavat l\u00e4nsimaisen kauneusk\u00e4sityksen perustan, mihin vahvana osasyyn\u00e4 on Euroopassa 1400-luvulla her\u00e4nnyt antiikin kulttuurin ihailu. Renessanssin aikana sek\u00e4 kuvataiteessa ett\u00e4 arkkitehtuurissa otettiin mallia antiikin esikuvista. Noilta ajoilta on my\u00f6s per\u00e4isin antiikin kulttuurin suoranainen yliarvostus sek\u00e4 keskiaikaisen kulttuurin kauan jatkunut aliarvostus.<\/p>\n
Kreikkalaisella kulttuurilla on pitk\u00e4t juuret, jotka ulottuvat pronssikaudelle minolaiseen ja mykenel\u00e4iseen kulttuuriin ja n\u00e4iden kautta L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, viel\u00e4kin kauemmas menneisyyteen. Varsinkin kreikkalainen mytologia polveutuu n\u00e4ist\u00e4 \u201desikreikkalaisista\u201d pronssikautisista kulttuureista, mutta kreikkalaisesta taideilmaisusta tuttuja piirteit\u00e4 on my\u00f6s n\u00e4kyviss\u00e4 jo tuhatkunta vuotta ennen varsinaista kreikkalaisen antiikin aikaa.<\/p>\n
Varhaisinta maantieteellisesti \u201dEuroopan\u201d alueella sijainnutta korkeakulttuuria kutsutaan minolaiseksi korkeakulttuuriksi. Sen kukoistuskausi ajoittuu aikav\u00e4lille 2000\u20131400 eaa. Tarukuningas Minoksen mukaan nimetyn vauraan kauppa- ja merenkulkukulttuurin keskusalue oli Kreetan saarella. Sijainti oli edullinen ja turvallinen keskell\u00e4 it\u00e4ist\u00e4 V\u00e4limerta. Voimakas laivasto huolehti paitsi kauppayhteyksist\u00e4 my\u00f6s puolustuksesta.<\/p>\n
Suuret ja hyvin rakennetut palatsit kertovat rikkaudesta sek\u00e4 rauhallisista oloista. Palatseissa \u2013 joista Knossoksen palatsi on suurin ja tunnetuin \u2013 ei ole linnoituslaitteita. Palatsien pylv\u00e4srakenteissa esiintyy samankaltainen kapiteeli kuin my\u00f6hemmin kreikkalaisissa doorilaisissa pylv\u00e4iss\u00e4. Palatsit olivat ennen kaikkea mukavia ja ylellisi\u00e4 asuntoja. Niiss\u00e4 oli my\u00f6s suuria varastotiloja.<\/p>\n
Sein\u00e4maalaukset, joissa nuoret ja kauniit ihmiset kisailevat kesken\u00e4\u00e4n, antavat kuvan hienostuneesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Niiden ilmaisutavassa on samankaltaista luonnonmukaisen ilmaisun tavoittelua kuin my\u00f6hemmin kreikkalaisessa taiteessa. Sotaiset aiheet puuttuvat tyystin. Naishahmoja esitt\u00e4vi\u00e4 kuvia on runsaasti.<\/p>\n
Minolaisen kulttuurin ihmiset eiv\u00e4t olleet antiikin kreikkalaisten esi-isi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 he puhuneet edes kreikansukuista kielt\u00e4. Suhde my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n kreikkalaiseen kulttuuriin liittyy l\u00e4hinn\u00e4 mytologiaan, samaan merelliseen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 Manner-Kreikkaan levinneisiin minolaisiin kulttuurivaikutteisiin.<\/p>\n
Rauhanomaiselta vaikuttava minolainen kulttuuri koki v\u00e4kivaltaisen lopun. Manner-Kreikasta tulleet doorilaiset alistivat Kreetan saaren valtaansa ja ottivat kauppayhteydet hallintaansa. Minolainen kulttuuri joutui mykenel\u00e4isen kulttuurin syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ksi.<\/p>\n
Mykenel\u00e4isen kulttuurin kukoistusaika oli 1500\u20131100-luvuilla eaa. Mykenel\u00e4iset olivat antiikin kreikkalaisten suoria esi-isi\u00e4. Mykenel\u00e4inen kulttuuri on saanut nimens\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n l\u00f6yt\u00f6paikan mukaan. Mykenen kaupunki sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa l\u00e4hell\u00e4 Korintin kannasta.<\/p>\n
Minolaiseen verrattuna mykenel\u00e4inen kulttuuri oli sotilasaristokratiakulttuuria ja se antaa itsest\u00e4\u00e4n huomattavan sotaisen vaikutelman. Mykenel\u00e4inen kulttuuripiiri oli jakautunut lukuisiksi pieniksi kesken\u00e4\u00e4n alituisesti sotiviksi pieniksi soturiaatelin hallitsemiksi valtioiksi. My\u00f6hempi antiikin kreikkalainen kaupunkivaltiorakenne pohjautui mykenel\u00e4isen ajan valtioihin.<\/p>\n
Kulttuurin sotainen yleisilme kertoo levottomista ajoista. Mykenel\u00e4iskaupunkien ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t puolustustarpeet. Kaupungit ovat minolaisiin palatseihin verrattuna paljon karkeammin rakennettuja ja muurit sek\u00e4 huonerivit noudattelevat maaston muotoja.<\/p>\n
Mykenen kaupungin p\u00e4\u00e4porttia koristaa Euroopan vanhin tunnettu kivest\u00e4 hakattu monumentaaliveistos, reliefi, johon on kuvattu kaksi vastakkain seisovaa leijonaa, siit\u00e4 nimitys \u201dLeijonaportti\u201d. Leijonien v\u00e4liss\u00e4 oleva pylv\u00e4s muistuttaa Knossoksen palatsin pylv\u00e4it\u00e4. Leijona viittaa jo aiheena id\u00e4n suuntaan ja kulttuuriyhteyksiin. Leijonalle on vanhastaan annettu vartijael\u00e4imen merkitys ja se on tuhansia vuosia ollut suosittu aihe palatsien, temppelien sek\u00e4 kaupunginmuurien sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntien koristeluissa.<\/p>\n
Kuva-aineistoa on s\u00e4ilynyt v\u00e4h\u00e4n. Hautal\u00f6yd\u00f6t ovat t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hdeaineisto. Haudoista l\u00f6ydetyt aseet ja koruesineet ovat karkeahkoa ty\u00f6t\u00e4. Niiden muotokieli muistuttaa Keski-Euroopan laajalle levinneen kelttien La T\u00e8ne \u2013kulttuurin esineit\u00e4.<\/p>\n
Mykenel\u00e4inen kulttuuri oli t\u00e4rke\u00e4 vaikutteiden antaja antiikin kreikkalaiselle kulttuurille ennen kaikkea mytologisen perinn\u00f6n vuoksi. Homeroksen teokset Ilias ja Odysseia pohjautuvat mykenel\u00e4isen ajan taruihin.<\/p>\n
Mykenel\u00e4isen kulttuurin ja rautakautisen helleenisen antiikin (700\u2013300-l. eaa.) v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 monisatavuotinen huonosti tunnettu ajanjakso, ns. \u201dpime\u00e4t vuosisadat\u201d. Ajat ovat olleet ilmeisen levottomat. L\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Kirjoitustaitokin vaikuttaa v\u00e4lill\u00e4 kadonneen.<\/p>\n
Pimeiden vuosisatojen j\u00e4lkeen alkavat hahmottua antiikin kreikkalaisen kulttuurin tunnusomaiset piirteet: kaupunkivaltiot moninaisine hallintotapoineen, muistiin merkitty jumaltarusto, kirjallisuus, filosofia sek\u00e4 taideilmaisun monet muodot.<\/p>\n
Antiikilla ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ajanjaksoa 700-luvulta eaa. 400-luvun lopulle jKr. Antiikin kreikkalaisen kulttuurin kukoistuskausi ulottui suurin piirtein meid\u00e4n ajanlaskumme alkuun asti ja se eli siit\u00e4kin eteenp\u00e4in, vaikutteiden antajana, osittain sulautuneena roomalaiseen kulttuuriin.<\/p>\n
Kreikkalaisen antiikin ajalta on s\u00e4ilynyt v\u00e4h\u00e4n maalattuja kuvia. Kuvat ovat olleet enimm\u00e4kseen sein\u00e4maalauksia. Rakennukset ovat raunioituneet jo ajat sitten ja seinien mukana ovat kuvatkin tuhoutuneet. Kreikkalaisilla ei ollut liioin tapana haudata vainajiaan kuvilla koristeltuihin ja runsaalla esineist\u00f6ll\u00e4 varustettuihin hautakammioihin, kuten egyptil\u00e4isill\u00e4.<\/p>\n
Runsaasti kuvia on s\u00e4ilynyt keramiikkaesineiss\u00e4. Keramiikka onkin siksi t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hdeaineisto. Kreikkalainen keramiikkataide oli korkeatasoista ja tutkimukselle antoisaa ennen kaikkea maalauskoristelunsa ansiosta. Keramiikka-nimityskin tulee Ateenan savenvalajien kaupunginosasta nimelt\u00e4 Kerameikos.<\/p>\n
Keramiikan koristelussa erotetaan monia kehitysvaiheita, varhaisimpana ns. geometrinen kausi 800\u2013700-luvuilla, jolloin keramiikka-astioiden koristelu koostui vaakasuorista koristekuvionauhoista. Esitt\u00e4v\u00e4t kuvat tulivat my\u00f6hemmin. Silloinkin vanhemmat geometriselta kaudelta per\u00e4isin olevat koristenauha-aiheet olivat yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 rajaamassa kuvakentti\u00e4. Hienoimmat esineet ovat per\u00e4isin 500\u2013400-luvuilta, jonka j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 taidek\u00e4sity\u00f6perinne alkoi rappeutua.<\/p>\n
Tekniikoita oli monia: mustakuvio-, punakuvio- sek\u00e4 valkopohjatekniikat. Varsinkin punakuviotekniikassa \u2013 mustaksi maalattu tausta ja savenv\u00e4riseksi j\u00e4tetyt kuvat \u2013 polttaminen oli monimutkainen prosessi ja vaati runsaasti tietoa eri l\u00e4mp\u00f6tilojen sek\u00e4 ilman vaikutuksesta polttotapahtumaan.<\/p>\n
Keramiikka oli arkista k\u00e4ytt\u00f6tavaraa, mutta varsinkin arvokkaampiin uskonnollisiin tarkoituksiin, kuten hautalahjoiksi, k\u00e4ytetyt esineet oli upeasti koristeltu maalauksin, ja aiheet oli valittu ylev\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaisesti. Symposion-illanviettoihin tarkoitetut viiniastiat olivat my\u00f6s usein hienosti koristeltuja juhlatalon is\u00e4nn\u00e4n ylpeydenaiheita. Niiden aihevalikoima puolestaan heijasteli symposiumin ilmapiiri\u00e4.<\/p>\n
Aiheita on laidasta laitaan, arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 jumaltaruihin sek\u00e4 pornografiaan asti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi keramiikkataide antaa eloisan kuvan kreikkalaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ajattelusta. Keramiikka-astioiden koristelussa n\u00e4kyy veistoksista tuttu pyrkimys kuvata ihmisten vartalot, asennot ja vaatetus tarkasti ja luonnonmukaisina. Kuvaesitykset ovat silti vahvasti symbolisia eik\u00e4 luonnonmukaisuuden tavoittelu ole itsetarkoitus. Moni ammattiylpe\u00e4 ruukkumaalari signeerasi teoksensa, ja heit\u00e4 tunnetaankin nimelt\u00e4 kymmeni\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4nsimainen rakennustaide on n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti kantanut kreikkalaista perint\u00f6\u00e4. Suorastaan ilmaisun vapautta rajoittavasti on ollut vallalla pyrkimys symmetriaan, ikkunoiden tasaisesti rei\u2019itt\u00e4miin rytmikk\u00e4isiin julkisivuihin sek\u00e4 suhdeharmonia, koskien sek\u00e4 rakennuksen mittasuhteita, osien suhdetta toisiinsa sek\u00e4 ikkuna- ja sein\u00e4pintojen v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n
Melkein mink\u00e4 tahansa suorakulmaisen rakennuksen mittasuhteet pohjimmiltaan perustuvat kreikkalaisen temppeliarkkitehtuurin suhdegeometriaan. Temppelien t\u00e4rke\u00e4 rakenne- sek\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6elementti olivat palkistoa kannattelevat pylv\u00e4srivit. T\u00e4rkeimm\u00e4t pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4t olivat doorilainen, joonialainen ja korinttilainen pylv\u00e4s. Nimitykset ovat j\u00e4lkimaailman antamia ja niill\u00e4 on tuskin paljoa tekemist\u00e4 indoeurooppalaisten kansainvaellusajan doorilaisten, Joonian rannikon tai Korintin kaupunkivaltion kanssa.<\/p>\n
Pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4t erotetaan toisistaan tunnusomaisen pylv\u00e4\u00e4n yl\u00e4osan \u2013 kapiteelin \u2013 perusteella. Doorilainen pylv\u00e4s on vanhin, yksinkertaisin ja jykevin. Sen kapiteeli on yksinkertainen: tyynym\u00e4inen py\u00f6re\u00e4 levy, jonka yl\u00e4puolella on suorakulmainen litte\u00e4 laatta. Varsinkin vanhemmissa doorilaisissa temppeleiss\u00e4 pylv\u00e4\u00e4t ovat melko lyhyit\u00e4 ja tanakoita, yleens\u00e4 uurrettuja, seisovat suoraan alustalla ilman jalustalevy\u00e4 sek\u00e4 kannattelevat massiivista palkistoa.<\/p>\n
Joonialainen pylv\u00e4s on doorilaista pitempi ja sirompi. Kapiteelissa on voluuttikiehkurat, jotka edest\u00e4 katsottuna muistuttavat kiemuraisia p\u00e4ssinsarvia tai keskelt\u00e4 avattua kirjak\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Korinttilaisen pylv\u00e4\u00e4n kapiteelia koristaa runsas monimutkainen kasviaihe, usein pienill\u00e4 voluuttikiehkuroilla t\u00e4ydennettyn\u00e4. Runsaasti koristeltu korinttilainen pylv\u00e4s vaati paljon k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ja oli siksi kallis.<\/p>\n
Pylv\u00e4srivi ja sen kannatuksella oleva palkisto on rakenteena melko primitiivinen ja vaikea tehd\u00e4 kivest\u00e4. Pylv\u00e4iden v\u00e4li\u00e4 ei voi kasvattaa kovin suureksi. Muuten painava vaakasuora palkistokivi katkeaa omasta painostaan. Rakenne ei salli suuria huonetiloja.<\/p>\n
Arvellaankin, ett\u00e4 pylv\u00e4s\u2013palkisto-rakenne muistelee puuarkkitehtuuria. Yl\u00f6sp\u00e4in suippenevat pylv\u00e4\u00e4t ovat kuin suuria puunrunkoja. Doorilaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n palkiston yleinen koristeaihe, kolmesta sormimaisesta osasta muodostuvat triglyfi-nimiset matalat pienet reliefit, ovat kuin kattoparrujen p\u00e4it\u00e4. Vanhempina aikoina, kun Kreikassa oli viel\u00e4 j\u00e4re\u00e4\u00e4 puutavaraa, temppelit olivat rakennetut puusta. Puutavaran v\u00e4hentyess\u00e4 sek\u00e4 kaupunkivaltioiden vaurastuessa puutemppelien tilalle alettiin rakentaa kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kivirakennuksia, mutta vanha muotokieli s\u00e4ilytettiin, ett\u00e4 temppeleiss\u00e4 asuvat jumalten kuvat tuntisivat olonsa kotoisiksi.<\/p>\n
Temppeli oli kaupunkivaltion suojelusjumalan kuvan asunto, ei uskonnollisiin menoihin tarkoitettu kokousrakennus. Suuria sis\u00e4tiloja ei tarvittu. Kulttimenot toimeenpantiin temppelin ulkopuolella. Sen vuoksi ulkomuoto oli t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n
Temppelien muotokieli hioutui satojen vuosien aikana yh\u00e4 hienostuneemmaksi. Temppelit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t katsojan silm\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen sopusuhtaisilta. Ihmissilm\u00e4n rakenteesta johtuen pitemm\u00e4t suorat linjat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaartuvan. Temppelien rakentajat osasivat kompensoida silm\u00e4n aiheuttamia virheit\u00e4. Temppeleihin onkin k\u00e4tketty optisia korjauksia. Temppelin runko on hieman kaareva, kulmapylv\u00e4\u00e4t muita paksumpia, pylv\u00e4sv\u00e4li pienenee nurkkia kohti jne.<\/p>\n
Kreikkalainen kuvanveisto liittyy ennen kaikkea uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Varhaisissa kreikkalaisissa veistokuvissa arkaaisella ajalla (700\u2013500-luvut eaa.) n\u00e4kyy selv\u00e4sti egyptil\u00e4inen vaikutus. My\u00f6s kreikkalaisen keramiikan kuvituksessa esiintyi noina samoina vuosisatoina L\u00e4hi-id\u00e4n suunnalta lainattuja vaikutteita. Samalle aikakaudelle osuu kreikkalaisen siirtokunta-asutuksen muodostuminen joka puolelle V\u00e4limeren aluetta. Kreikkalaisten lis\u00e4\u00e4ntynyt liikkuminen on n\u00e4ille it\u00e4isille vaikutteille ainakin osaselitys. Muita osaselityksi\u00e4 voimistuvalle kulttuurisiirtym\u00e4lle id\u00e4st\u00e4 p\u00e4in voivat olla foinikialaisten Kreikan alueelle ulottuneet kaupparetket sek\u00e4 it\u00e4iseksi naapuriksi Joonian rannikolle asti levitt\u00e4ytyv\u00e4 Persian valtakunta.<\/p>\n
Varhaisimmat antiikin kreikkalaiset arkaaisen ajan veistokuvat ovat j\u00e4yk\u00e4sti seisovia suoraryhtisi\u00e4 marmoriveistoksia. Nuorta miest\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 veistoksia kutsutaan nimityksell\u00e4 kuros. Nuorta naista esitt\u00e4vist\u00e4 veistokuvista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 kore. Mieshahmot kuvataan alastomina kreikkalaiselle kuvataiteelle tyypilliseen tapaan. Naiset ovat vaatetettuja. Patsailla oli uskonnollinen tarkoitus votiivilahjoina. Veistoksissa on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 pyrkimys kuvata vartalo anatomisesti oikein, mutta varsinkin vanhemmat kuros- ja kore-hahmot ovat viel\u00e4 melko k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden patsaiden j\u00e4yk\u00e4ss\u00e4 ilmiasussa n\u00e4kyy egyptil\u00e4inen vaikutus. Veistokset on tarkoitettu suoraan edest\u00e4 katsottaviksi. Toinen jalka on v\u00e4h\u00e4n toisen edess\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin veistos ottaisi askelen kohti katsojaa. Kasvoilla on tyypillinen salaviisas hymy.<\/p>\n
Marmorink\u00e4sittelytaito kehittyi hiljalleen ja vartalon anatomiset yksityiskohdat sek\u00e4 vaatteiden laskokset opittiin ikuistamaan kovaan kiveen yh\u00e4 taidokkaammin. Uusia mahdollisuuksia antoi pronssivalutekniikka. Sitke\u00e4 metalli mahdollistaa rohkeatkin asennot ilman, ett\u00e4 veistos luhistuu omasta painostaan. Veistos voidaan valaa ontoksi, jolloin siit\u00e4 tulee kevyempi ja valuprosessi on helpommin hallittavissa. Kuros- ja kore-hahmoihin perustuva veistokuvaperinne kehittyi kohti t\u00e4ydellisyytt\u00e4 klassisella kaudella 400- ja 300-luvuilla eaa.<\/p>\n
Pyrkimyksess\u00e4 luonnonmukaisuuteen heijastuu my\u00f6s kreikkalaisten tieteellinen ja filosofinen asenne. Kreikkalainen veistokuva ei ole silti luonnon j\u00e4ljittely\u00e4 sellaisenaan, vaan pyrkimyksell\u00e4 el\u00e4vyyteen on symbolisia tavoitteita. Kreikkalaisessa kuvanveistoilmaisussa on vivahde-eroja eri vuosisatoina. Klassisen kauden alkuaikojen teosten ilmaisutavasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 \u201dankara tyyli\u201d. 300-luvulla ilmaisuun tulee lis\u00e4\u00e4 pehmeytt\u00e4. Klassisen kauden kuvia luonnehtii pyrkimys t\u00e4ydelliseen harmoniaan.<\/p>\n
Veistokset kuvaavat useimmiten jumaltarustoon liittyvi\u00e4 olentoja, harvoin tietty\u00e4 ihmist\u00e4. Niinp\u00e4 veistoksissa on pyrkimys yleisp\u00e4tevyyteen. Jumalat ovat arvokkaita olentoja. Niinp\u00e4 jumalan kuvaksi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sopii vain nuoren ihmisen t\u00e4ydellinen vartalo. Mieshahmojen alastomuudella on my\u00f6s symbolinen merkityksens\u00e4. Helleenit kuvataan alastomina, ei-helleenit eli barbaarit vaatetettuina. Klassisen ajan veistoshahmot huokuvat henkistynytt\u00e4 tyyneytt\u00e4. Ne eiv\u00e4t poseeraa j\u00e4yk\u00e4sti vaan ik\u00e4\u00e4n kuin pys\u00e4ytettyin\u00e4 kesken liikkeen. Kasvoilla on sis\u00e4\u00e4np\u00e4in tai jonnekin kaukaisuuteen tuijottava v\u00e4h\u00e4n hajamielinen ilme. K\u00e4si viittaa jonnekin tuntemattomaan. Veistoksen esitt\u00e4m\u00e4 hahmo tuntuu tiet\u00e4v\u00e4n jotakin tavallisilta ihmisilt\u00e4 salattua.<\/p>\n
Kreikkalaiset jumalat olivat tunneasteikoltaan inhimillisi\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s ihmisten esi-isi\u00e4. Mit\u00e4 veistoksien ilmaisutavalla lopultakin tavoiteltiin? Se on aina tulkinnan asia ja siksi v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4varmalla pohjalla. T\u00e4ydellisen kaunis ihmishahmo saattoi edustaa my\u00f6s pyrkimyst\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokin ihmisyyden ydin, ihmisen \u201didea\u201d, tai ilmaista ihmisess\u00e4 piilev\u00e4\u00e4 jumaluutta.<\/p>\n
Hellenistiseksi antiikiksi kutsutaan ajanjaksoa Aleksanteri Suuren valloituksista alkaen, 330-luvulta eaa. eteenp\u00e4in. Aleksanterin nopeasti luoma j\u00e4ttivaltakunta hajosi h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeisiss\u00e4 \u201dperinn\u00f6njakosodissa\u201d, mutta ei alkutekij\u00f6ihins\u00e4, vaan muodostui kolme laajaa makedonialaisten kuningassukujen hallitsemaa valtapiiri\u00e4: Antigonosten Makedonia-Kreikka, Seleukidien Syyria sek\u00e4 Ptolemaiosten Egypti.<\/p>\n
Hellenistisen\u00e4 aikana klassisen ajan kreikkalaisesta kulttuurista periytyv\u00e4\u00e4n taideilmaisuun tuli uutta dramaattisempaa s\u00e4vy\u00e4. Elettiin mahtavien hallitsijoiden ja komeaan tyyliin rakennettujen kaupunkien aikoja. Arkkitehtuurissa yleistyiv\u00e4t monikerroksiset rakenteet. Kreikkalaisen arkkitehtuurin yksinkertaisesta perusteemasta, pylv\u00e4s\u2013palkisto-rakenteesta, kehiteltiin uusia variaatioita. Eri pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmien muotokielt\u00e4 yhdisteltiin toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sittelytapa periytyi roomalaiseen arkkitehtuuriin.<\/p>\n
Hellenistisess\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 sulautui toisinaan yhteen kaksi kulttuuria. Esimerkiksi Jerusalemin temppeli rakennettiin Herodes-vasallikuninkaiden aikana uusiksi kreikkalaisvaikutteiseen tyyliin. Petran kaupunki nykyisen Jordanian alueella on kuuluisa pystysuoriin kallioseiniin hakatuista hautakammioistaan, joissa ikivanha paikallinen mahtihenkil\u00f6iden hautaustapa yhdistyi kreikkalaiseen ilmiasuun.<\/p>\n
Kuvataiteessa heijastuu hellenistisen ajan ep\u00e4vakaa ilmapiiri suurine sotineen ja poliittisine intohimoineen sek\u00e4 my\u00f6s entisten vapaiden helleenien kohtaama uusi ep\u00e4varmempi el\u00e4m\u00e4 makedonialaisten kuninkaiden hallintoalamaisina. Varsinkin reliefikuvat k\u00e4yv\u00e4t aiheiltaan sotaisemmiksi. Niiden tarkoitus olikin esitell\u00e4 hallitsijoiden mahtitekoja propagandakuvien tyyliin.<\/p>\n
Klassisen ajan tyyneys katoaa ja tilalle tulee vahva tunnelataus. Kuvat ilmaisevat voimakkaita tunnetiloja sek\u00e4 rajua liikett\u00e4 ja toimintaa. Kuvanveiston tekninen taituruus on huipussaan. Hieno esimerkki hellenistisen ajan tunnekyll\u00e4isest\u00e4 kuvanveistosta on Samothraken Nike \u2013voitonjumalatarta esitt\u00e4v\u00e4 veistos, jossa kylm\u00e4\u00e4n ja kovaan kiveen on onnistuttu vangitsemaan \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4 pehmeiden aineiden vaikutelma. Jumalattaren p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ohut vaate, joka tuntuu hulmuavan rajun myrskyn kourissa. Vaate painautuu jumalattaren vartaloa vasten siten, ett\u00e4 vartalon muodot paljastuvat vaatteen alta.<\/p>\n
Vaikka Rooman valtakunta levitt\u00e4ytyikin kahden viimeisen esikristillisen vuosisadan aikana hallitsemaan poliittisesti koko V\u00e4limeren piiri\u00e4, ei hellenistinen antiikki silti kuollut, p\u00e4invastoin, Rooman valtakunta omaksui kreikkalaiset kulttuurivaikutteensa p\u00e4\u00e4asiallisesti hellenistisess\u00e4 muodossa. Rooman valtakunnan it\u00e4osa s\u00e4ilyi koko Rooman herruuden ajan hengelt\u00e4\u00e4n, kulttuuriltaan ja kielelt\u00e4\u00e4n kreikkalaisena eik\u00e4 latinalaistunut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin valtakunnan l\u00e4nsiosat. Rooman valtakunta on t\u00e4rke\u00e4 kreikkalaisen kulttuurin \u2013 sek\u00e4 kuvataiteiden alueella kreikkalaisen muotokielen ja ilmaisun \u2013 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4lle l\u00e4nsimaailmalle.<\/p>\n
Kreikkalainen taide saavutti pysyv\u00e4n arvon j\u00e4lkimaailman silmiss\u00e4 ja tuli asettaneeksi l\u00e4nsimaisen taideihanteen kauneusnormit, jotka m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t vuosisatoja l\u00e4nsimaisen kulttuurin k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 taidetta ja hyv\u00e4\u00e4 arkkitehtuuria. Kreikkalainen ilmaisu oli ideaali, jota j\u00e4ljiteltiin, jota kohti pyrittiin, ja johon taiteen saavutuksia verrattiin 1300-luvun lopulta l\u00e4htien aina 1900-luvun puolelle asti.<\/p>\n
Renessanssikulttuuri oli kreikkalaisten ihanteiden uudelleenher\u00e4tt\u00e4j\u00e4 keskiajan lopulla. My\u00f6hemm\u00e4t tyylikaudet kehittyiv\u00e4t renessanssi-ilmaisun pohjalta. Toisinaan oli muodissa r\u00f6nsyilev\u00e4mpi ilmaisutapa, kuten barokin ja rokokootyylin aikana 1600- ja 1700-luvulla. V\u00e4lill\u00e4 palattiin pelkistetymm\u00e4n ilmaisutavan kautta l\u00e4hemm\u00e4s antiikin ihanteita monissa klassismeissa ja uusklassismeissa.<\/p>\n
Tarvittiin kuitenkin roomalaisten v\u00e4litt\u00e4j\u00e4- ja soveltajarooli. Ilman antiikin roomalaisia kreikkalainen kulttuuri olisi v\u00e4hemm\u00e4n vahvassa asemassa eurooppalaisen kulttuurin vaikutteiden antajana.<\/p>\n