Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 muutoksia ihmiskunnan pitk\u00e4ss\u00e4 tarinassa on maanviljelyn ja karjanhoidon omaksuminen. Maanviljely naulitsi ihmisyhteis\u00f6t paikoilleen. Seurauksena oli suuria muutoksia paitsi ravintotaloudessa my\u00f6s aineellisessa ja henkisess\u00e4 kulttuurissa.<\/p>\n
Vanhimmat merkit maanviljelyst\u00e4 ajalta n. 9000 eaa. on l\u00f6ydetty L\u00e4hi-id\u00e4n yl\u00e4nk\u00f6alueilta, Eufratin ja Tigriin jokitasankoa id\u00e4ss\u00e4 ja pohjoisessa rajaavista Zagros- ja Taurusvuoristoista. Maanviljelytaito levisi seuraavien vuosituhansien kuluessa yl\u00e4ng\u00f6ilt\u00e4 alas jokilaaksoihin, joihin kehittyiv\u00e4t varhaisimmat korkeakulttuurit, vanhimpina n\u00e4ist\u00e4 Kaksoisvirtainmaa sek\u00e4 Egypti.<\/p>\n
N\u00e4iden kulttuurien vauraus lep\u00e4si tuottoisan maanviljelyn varassa. Tehokas maanviljely tuotti niin paljon elintarvikkeita, ett\u00e4 kaikkien ei tarvinnut en\u00e4\u00e4 suoraan osallistua ravinnonhankintaan. Ihmisyhteis\u00f6ist\u00e4 kehittyi hierarkkisia. Alkoi erottua etuoikeutettuja ryhmi\u00e4: papit, jotka hoitivat suhteita jumalmaailmaan, sek\u00e4 sotilaat, jotka puolustivat yhteis\u00f6\u00e4 tunkeutujia vastaan. Tavallinen kansa oli suurena enemmist\u00f6n\u00e4 ja sekin erikoistuneena moniin ammatteihin. Maanviljelykulttuuri toi mukanaan my\u00f6s orjuuden.<\/p>\n
Oli k\u00e4skij\u00f6it\u00e4 ja k\u00e4skett\u00e4vi\u00e4. Verrattuna keruu- ja pyyntikulttuureihin ihmisyhteis\u00f6t olivat paljon suurempia ja ne olivat j\u00e4rjestyneet valtioiksi. Valtion onnen ja menestyksen t\u00e4rke\u00e4 tae oli jumalten suosio. Siksi papit olivat t\u00e4rkeit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Korkeakulttuureille olikin tyypillist\u00e4 hyvinkin laajoiksi ja monimutkaisiksi kehittyv\u00e4t monijumalaiset uskontoj\u00e4rjestelm\u00e4t sek\u00e4 monimutkaisia kulttimenoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 uskontoel\u00e4m\u00e4. Uskonto ei ollut yksitt\u00e4isen ihmisen uskon- ja pelastuksentunteen kokemus, kuten nyky\u00e4\u00e4n, vaan valtion virallinen kultti. Valtio ja sen uskonto olivat melkein yksi ja sama asia, ja valtion hallitsija samalla ylimm\u00e4inen pappi.<\/p>\n
Kaksoisvirtainmaa<\/strong><\/p>\n K\u00e4site Kaksoisvirtainmaa \u2013 tai Mesopotamia, Jokien v\u00e4linen maa \u2013 on l\u00e4hinn\u00e4 maantieteellinen ja tarkoittaa suurin piirtein nykyisen Irakin aluetta. Vanhin tunnettu korkeakulttuuri tunnetaan Sumerin kulttuurin nimell\u00e4. Se kehittyi kaupunkivaltiokulttuurina Kaksoisvirtainmaan suurten jokien Eufratin ja Tigriin suualueille 3500 eaa. tienoilla ja kukoisti yli tuhat vuotta, kunnes kuihtui ja syrj\u00e4ytyi uusien suurempien valtiomuodostelmien tielt\u00e4.<\/p>\n Sumerin my\u00f6t\u00e4 taidehistorialliseen aineistoon ilmaantuvat temppelirakennukset sek\u00e4 selv\u00e4sti tunnistettavat jumalten kuvat. Hierarkkisen yhteiskunnan tuottamissa kuvissa n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s ihmisten v\u00e4liset valtasuhteet. Saman tien, kun valtio hallitsijoineen ja alamaisineen kehittyy, alkaa my\u00f6s kuvien k\u00e4ytt\u00e4minen propagandatarkoituksiin, julistamaan hallitsijoiden ja jumalien mahtia. Maanpinnan tasoa kuvaava perusviiva on my\u00f6s uutuus verrattuna esihistoriallisiin kuviin, joissa olevat el\u00e4imet, ihmiset ja esineet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t leijailevan ilmassa.<\/p>\n Temppelitorni, Zikkurat, on keinotekoinen kukkula, jonka huipulla on temppelirakennus. Sen on tulkittu symbolisoivan maailmanvuorta, monissa vanhoissa kulttuureissa yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 maailman rakenteesta. Zikkurat on siis maailma pienoiskoossa. Jumalat ovat ihmisten yl\u00e4puolella, niinp\u00e4 jumalaa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 edustava kuva asuu kukkulan huipulla ylimp\u00e4n\u00e4, l\u00e4hell\u00e4 taivasta.<\/p>\n Vaikka sumerilainen kulttuuri hiipui 2000-luvun eaa. kuluessa, se j\u00e4tti silti vahvat j\u00e4ljet. Alueen my\u00f6hempien korkeakulttuurien uskonnollinen perinne kehittyi sumerilaiselta pohjalta, samoin tuon perinteen ilmaisutapa konkreettisten kuvien muodossa.<\/p>\n Kaksoisvirtainmaan vaiheet olivat eritt\u00e4in myrskyis\u00e4t. Valtiomuodostelmia syntyi ja entisi\u00e4 kukistui. Useampaan kertaan my\u00f6s ulkopuolinen valloittaja otti alueet haltuunsa. Sumerin kulttuurin j\u00e4lkeen Kaksoisvirtainmaan tarina oli suurien imperium-tyyppisten valtakuntien historiaa. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t olivat kesken\u00e4\u00e4n ylivallasta kilpailevat kaksoisvirtainlaakson Babylonia ja Assyria, kunnes 500-luvulla eaa. id\u00e4st\u00e4 p\u00e4in laajeneva Persian valtakunta alisti n\u00e4m\u00e4 alueet herruuteensa.<\/p>\n Persian aikoihin asti kaksoisvirtainmaalainen ikivanha perinne on selv\u00e4sti tunnistettavissa, huolimatta poliittisista suurista muutoksista. Uusi ylivalta k\u00e4ytti hyv\u00e4kseen vanhoja hallitsemistapoja sek\u00e4 uskonnollisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Niinp\u00e4 kuvien sek\u00e4 rakennusten ilmaisutapa muuttui paljon hitaammin, kuin mit\u00e4 muuttui poliittinen tilanne. Toki ilmaisutapa sai pitk\u00e4n ajan kuluessa uusia s\u00e4vyj\u00e4, mutta Sumerista asti periytyv\u00e4 kulttuurijatkumo on yh\u00e4 tunnistettavissa.<\/p>\n Zikkurat on selvimmin sumerilainen muisto. Tapa kuvata jumalia ja valtaa heijastelee enemm\u00e4n alueen my\u00f6hempien seemil\u00e4isten valtakuntien kulttuuria. N\u00e4m\u00e4 kun toivat tullessaan uusia jumalia ja niiden mukana uusia uskonnollisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Suurten valtakuntien hallitseminen sek\u00e4 alamaisten kurissapit\u00e4minen antavat oman s\u00e4vyns\u00e4 kuvien aiheisiin ja k\u00e4sittelytapaan. Hallitsijahahmot ovat korostetussa asemassa. Heid\u00e4n valtansa symbolit, vaatetus, p\u00e4\u00e4hine sek\u00e4 taidokkaasti k\u00e4herretty parta, s\u00e4ilyv\u00e4t samankaltaisina vuosisadasta toiseen, vaikka valta ehtii aikojen kuluessa vaihtua monta kertaa. Hallitsijakuvat esitt\u00e4v\u00e4tkin paremminkin valtainstituutiota kuin yksitt\u00e4ist\u00e4 hallitsijaa.<\/p>\n Hierarkkinen yhteiskunta n\u00e4kyy arvoperspektiiviss\u00e4. T\u00e4rke\u00e4t henkil\u00f6t kuvataan muita suurempaan kokoon. Kuuluisalle Hammurapin mallituomiokokoelmalle annettiin n\u00e4kyv\u00e4 muoto kaivertamalla lakiteksti kiviin. Lakikiven yl\u00e4osassa Hammurapi saa lain auringonjumala Shamashilta. Hammurapi seisoo, h\u00e4nt\u00e4 ylempi jumalolento istuu, p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n jumaluudesta kertova sarvikyp\u00e4r\u00e4. Valta on siis jumalilta saatua. Lakikiven muodossa n\u00e4kee helposti fallossymboliikkaa, kuten usein poliittisissa muistomerkeiss\u00e4. Valta on miehist\u00e4.<\/p>\n Selvimmin omaksi ryhm\u00e4kseen tunnistettavia ovat assyrialaisten reliefi- ja veistokuvat, jotka nekin tunnistaa saman kulttuurialueen tuotteiksi. N\u00e4iss\u00e4 valta on erityisen selv\u00e4sti l\u00e4sn\u00e4, suorastaan v\u00e4kivaltaisena. Mieshahmojen fyysisi\u00e4 piirteit\u00e4 on korostettu. Vartalot on kuvattu lihaksikkaiksi, pohkeet ja k\u00e4sivarret ennen kaikkea. Taitavasti k\u00e4herretty parta on vallan symboli. Mieshahmot \u2013 usein kuninkaat \u2013 esitet\u00e4\u00e4n voittoisina vaarallisissa tilanteissa. Taistelukohtauksissa korostetaan uppiniskaisten vastustajien julmaa kohtelua. Mets\u00e4stystilanteissa kuningas rohkeasti surmaa vaarallisen pedon. T\u00e4m\u00e4nkaltaisilla reliefeill\u00e4 katettiin palatsien julkisten tilojen seini\u00e4. Vieraan valtioiden l\u00e4hettil\u00e4ille esiteltiin tarkoituksella assyrialaisten ankaruutta, jos vastusta ilmenee. Niniven kuninkaanpalatsin reliefikoristelu on erityisen hieno ja tunnettu esimerkki assyrialaisesta reliefitaiteesta.<\/p>\n Egypti<\/strong><\/p>\n Muinainen Egypti pystyy esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ainutlaatuisen pitk\u00e4n kulttuurijatkumon. Egyptil\u00e4inen kulttuuri, sellaisena kuin se ilmenee vaikkapa kuvaesityksiss\u00e4, s\u00e4ilyy tunnistettavan egyptil\u00e4isen\u00e4 yli kolmetuhatta vuotta. Egyptil\u00e4iselle korkeakulttuurille luonteenomainen esitystapa ilmaantuu taidehistorialliseen aineistoon t\u00e4ysin kehittyneen\u00e4 jo 3000 eaa., joten sen t\u00e4ytyy olla joitakin satoja vuosia vanhempaa perua.<\/p>\n Egyptil\u00e4inen kulttuuri n\u00e4ytt\u00e4ytyy \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen konservatiivisena ja muutosvihamielisen\u00e4. Tyypillist\u00e4 on aivan kouristusmainen takertuminen vanhaan perinteeseen. Siin\u00e4 on yksi syy tuolle pitk\u00e4lle kulttuurijatkumolle. Toinen syy on suotuisissa asuinolosuhteissa. Hedelm\u00e4llinen Niilin laakso antoi vauraan ja vakaan perustan aineelliselle el\u00e4m\u00e4lle. Niili saattoi oikutella: tulvat saattoivat olla liian korkeita tai matalia. Niilin pit\u00e4minen tyytyv\u00e4isen\u00e4 on osaselitys egyptil\u00e4isen kulttuurin varovaiselle asenteelle muutosta kohtaan.<\/p>\n Niilin laakso sijaitsi hyvin suojattuna keskell\u00e4 tylyj\u00e4 aavikoita. Niinp\u00e4 Egyptin kimppuun oli vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4, toisin kuin joka puolelta avoimeen ja suojattomaan Kaksoisvirtainmaan jokilaaksoon. Verrattuna Kaksoisvirtainmaan vauhdikkaisiin vaiheisiin vuoron per\u00e4\u00e4n nousevine ja kukistuvine monine valtakuntineen egyptil\u00e4iset saivat el\u00e4\u00e4 suhteellisen rauhassa.<\/p>\n Toki egyptil\u00e4isetkin saivat osansa el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuudesta. Oli j\u00e4rjestyneen valtion ja hajanaisuuden kausia, katovuosia ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, sek\u00e4 ulkopuolisia valloittajia. Toisinaan Egypti osoitti itsekin laajenemishaluista politiikkaa.<\/p>\n Muutokset poliittisissa ja uskonnollisissa oloissa toivat toisinaan tilap\u00e4isi\u00e4 vivahdevaihteluja egyptil\u00e4iseen kulttuuriin, mutta lopulta palattiin aina vanhaan el\u00e4m\u00e4nmenoon, heti kun se oli mahdollista. Tunnettu ja selvin esimerkki muutoksen ajasta oli auringonpalvontakultti \u201dkerettil\u00e4isfarao\u201d Ekhnatonin (1352\u20131336 eaa.) aikana, kun farao yritti syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vahvan valtatekij\u00e4n, papiston, uuden uskontonsa avulla. Ekhnatonin aikana kuvaesityksiin tuli luonnollisempi, pehme\u00e4mpi ja intiimimpi s\u00e4vy.<\/p>\n Egyptin poliittiselle j\u00e4rjestelm\u00e4lle oli tyypillist\u00e4 voimakas keskusvalta. Faraon asema vaihteli. Usein h\u00e4n oli l\u00e4hinn\u00e4 symbolihahmo, jonka sel\u00e4n takana todellista valtaa k\u00e4ytti vahva papisto. Farao oli paremminkin instituutio ja k\u00e4site kuin ihmishenkil\u00f6. Farao ei ollut tavallinen ihminen vaan jumalhallitsija, Horus-jumalan maanp\u00e4\u00e4llinen inkarnaatio, jotakin maan ja taivaan v\u00e4lilt\u00e4. Yksi osoitus egyptil\u00e4isen kulttuurin perinnetietoisuudesta on sekin, miten faraon arvonmerkit, h\u00e4nen asemansa ulkoiset tunnukset, s\u00e4ilyiv\u00e4t l\u00e4hes muuttumattomina tuhansien vuosien ajan.<\/p>\n Rikkaassa Egyptiss\u00e4, jossa vahva keskusvalta kykeni laittamaan isot ihmisjoukot t\u00f6ihin, edustusrakentaminen saavutti poikkeuksellisen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mittasuhteet. Kaikille tuttuja ovat Egyptin pyramidit, faraoiden hautapaikat, joita rakennettiin Vanhan valtakunnan aikana 2000-luvulla eaa. Pyramidin muoto kehittyi mastabahaudasta, joka oli matala laakea suorakaiteen muotoinen tiilest\u00e4 rakennettu kumpu. Historian ensimm\u00e4inen nimelt\u00e4 tunnettu arkkitehti Imhotep suunnitteli farao Djoserille n. 2700\u20132600 eaa. Sakkaraan porraspyramidin. Sen kuusi porrasta tuo mieleen kuusi p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ladottua pienenev\u00e4\u00e4 mastabahautaa.<\/p>\n Porraspyramidi oli esikuva my\u00f6hemmille suorasivuisille pyramideille, joissa geometrinen muoto oli viety t\u00e4ydellisyyteen. N\u00e4ist\u00e4 kuuluisimmat ovat Gizan suuret pyramidit. Abstrakti muoto on ik\u00e4\u00e4n kuin vuori, josta on poistettu kaikki yksityiskohdat. Pyramidit olivat aikanaan p\u00e4\u00e4llystetyt sile\u00e4ksi hiotulla kalkkikivell\u00e4, mink\u00e4 vuoksi ne ovat olleet viel\u00e4 nykyist\u00e4kin ylimaallisempi n\u00e4ky loistaessaan kirkkaassa auringonpaisteessa. Pyramidi suippenee huippua kohti kadoten lopulta olemattomiin ja muodostaa siten yhteyden t\u00e4m\u00e4npuoleisen ja tuonpuoleisen v\u00e4lille.<\/p>\n Toinen tunnettu egyptil\u00e4inen monumenttityyppi, obeliski, pitk\u00e4 ja hoikka, pohjaltaan nelikulmainen ja yl\u00f6sp\u00e4in kapeneva kivipylv\u00e4s, tuntuu sekin liittyv\u00e4n taivaaseen. Obeliski on jo luontojaan kuin aurinkokellon osoitin, ja auringonpalvontaan obeliskien tulkitaankin liittyv\u00e4n. Obeliskin k\u00e4rki tuntuu my\u00f6s koskettavan taivasta, samalla tavalla kuin pyramidin k\u00e4rki.<\/p>\n Valtavat temppelit pylv\u00e4shalleineen olivat osoitus pappien vahvasta asemasta. Niilin merkitys el\u00e4m\u00e4n antajana n\u00e4kyy selv\u00e4sti temppelien rakenteissa. Pylv\u00e4slajeja on m\u00e4\u00e4ritelty monia kymmeni\u00e4. Yhteinen piirre niille on kasviaihe. Egyptil\u00e4isen temppelin pylv\u00e4shallit olivat er\u00e4\u00e4nlaisia kivettyneit\u00e4 metsi\u00e4. Pylv\u00e4\u00e4t ovat Niilin varressa kasvaneiden erilaisten kasvien j\u00e4ttiversioita kiveen veistettyin\u00e4.<\/p>\n Usein esiintyv\u00e4 kapiteelin \u2013 pylv\u00e4\u00e4n yl\u00e4osan \u2013 aihe esitt\u00e4\u00e4 papyruskaislan kukkaa, joko auenneena tai aivan nupussa. Kapiteeliaiheella on symbolinen merkityksens\u00e4. Papyrus oli t\u00e4rke\u00e4 kirjoitusalusta ja egyptil\u00e4inen vaikeasti hallittava kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 vallan v\u00e4line. Pappien asemaan liittyy oppineisuus. Kirjurit olivat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 ammattikunta.<\/p>\n Juhlallisen n\u00e4k\u00f6inen hieroglyfikirjoitus on tunnusomainen osa egyptil\u00e4ist\u00e4 kuvakulttuuria. Hieroglyfit eiv\u00e4t olleet arkikirjoitusmerkkej\u00e4 vaan niit\u00e4 k\u00e4ytettiin uskonnollisissa ja monumentaaliteksteiss\u00e4, joissa ne muodostavat yhdess\u00e4 kuvan kanssa sopusointuisen ja vaikuttavan kokonaisuuden.<\/p>\n Vanhoista korkeakulttuureista Egyptin kulttuuri on parhaiten tunnettu. T\u00e4m\u00e4 johtuu ennen kaikkea j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neest\u00e4 runsaasta aineistosta. Egyptil\u00e4isten kulttuuria hallitsi, selvemmin kuin kenties mit\u00e4\u00e4n muuta aikalaiskulttuuria, voimakas usko kuolemanj\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Varakkaat egyptil\u00e4iset sijoittivat huomattavan osan omaisuudestaan kuolemanj\u00e4lkeist\u00e4 tuonpuoleista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 varten. Hautakammiot varustettiin runsailla hauta-antimilla sek\u00e4 sein\u00e4maalauksilla. Molempien tarkoitus oli taata mukava ja turvallinen el\u00e4m\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. Arvokkaat hauta-antimet on enimm\u00e4kseen ry\u00f6stetty, usein melkein heti hautauksen j\u00e4lkeen, toisinaan jopa valtion itsens\u00e4 ry\u00f6st\u00e4m\u00e4n\u00e4 kassatilanteen parantamiseksi. Hautojen kuvaesitykset ovat kuitenkin yh\u00e4 tallella antamassa eloisaa kuvaa egyptil\u00e4isest\u00e4 kulttuurista.<\/p>\n Egyptil\u00e4iset olivat hyvin konservatiivisia. Jatkuvuuden ihannointi n\u00e4kyy kulttuurissa laidasta laitaan. Egyptil\u00e4iset tiesiv\u00e4t hyvin, ett\u00e4 heid\u00e4n hyvinvointinsa riippui Niilin k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Faraon uskottiin hallitsevan Niilin tulvia. Farao oli jumalten sukua oleva hallitsija. Siisp\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jumalat tyytyv\u00e4isin\u00e4. Konservatiivinen asenne johti kaavamaiseen esitystapaan, sit\u00e4 kaavamaisempaan, mit\u00e4 korkea-arvoisempaa kohdetta \u2013 hallitsijaa tai jumalaa \u2013 kuvattiin. Tavalliset ihmiset arkiaskareissaan esitettiin vapaamuotoisemmin.<\/p>\n Kuva tai veistos oli symboli, er\u00e4\u00e4nlainen \u201dhengen asunto\u201d. Samoin muumio oli vainajan sielun asunto, silloin kun vainajan sielu ajoittain vieraili t\u00e4m\u00e4npuoleisessa maailmassa, kuten uskottiin. Siksi oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada ruumis s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Egyptil\u00e4inen ihmisen kuva tuo mieleen kasvikokoelmassa olevan kasvin, joka on levitetty alustalle mahdollisimman n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti. Eri ruumiinosat on kuvattu mahdollisimman edustavasta kuvakulmasta: jalat sivusta, lantio ja yl\u00e4ruumis edest\u00e4, k\u00e4det ja p\u00e4\u00e4 sivusta ja silm\u00e4 edest\u00e4. Asentovalikoima on niukka ja asennot viittaavat usein uskonnollisiin k\u00e4sityksiin. Jumalat istuvat ylh\u00e4isin\u00e4. Ihmiset seisovat k\u00e4det palvonta-asennossa. Ruumiinosien mittasuhteet ovat tarkasti m\u00e4\u00e4ritellyt. On s\u00e4ilynyt puolivalmiita kuvia, joissa kuvantekemisen apuna k\u00e4ytetty ruudukko on n\u00e4kyviss\u00e4. Yleisimm\u00e4ss\u00e4 suhdekaaviossa perusyksikk\u00f6 on 1:18, k\u00e4mmenleveys. Kolme k\u00e4mmenleveytt\u00e4, 3:18, on jalka, 5:18 kyyn\u00e4r\u00e4 ja niin edelleen.<\/p>\n Veistokuvat on esitetty yht\u00e4 kaavamaiseen tyyliin, mutta niiss\u00e4 saattavat kasvot olla n\u00e4k\u00f6iskuvina, ymp\u00e4ttyn\u00e4 vakiovartaloon. Kuuluisa esimerkki n\u00e4k\u00f6iskuvasta on Louvren kirjurin nimell\u00e4 tunnettu lootusasennossa istuvaa miest\u00e4 kuvaava pieni veistos, jolla on persoonalliset kasvonpiirteet ja aivan h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n hypnoottinen el\u00e4v\u00e4 tuijottava ilme silmiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Egyptil\u00e4isen perinteen voima n\u00e4kyi viel\u00e4 hellenistisen\u00e4 aikana, 300-luvulta eaa. eteenp\u00e4in, jolloin Egypti\u00e4 hallitsi makedonialainen Ptolemaios-suku. Egyptiss\u00e4 varsinkin ylimm\u00e4t v\u00e4est\u00f6kerrokset alkoivat pikkuhiljaa kreikkalaistua, mutta viel\u00e4kin Egyptin hallitsijat mielell\u00e4\u00e4n kuvauttivat itsens\u00e4 perinteiseen egyptil\u00e4iseen tapaan, ollakseen ulkomaisesta alkuper\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kreikankielisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta alamaistensa silmiss\u00e4 uskottavia hallitsijoita.<\/p>\n Egypti menetti itsen\u00e4isyytens\u00e4 30 eaa. ja joutui osaksi laajenevaa Rooman valtapiiri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 suuri poliittinen muutos koitui lopulta yli 3000-vuotisen korkeakulttuurin tuhoksi, mutta tuon rikkaan kulttuurin muistona tavoittelevat yh\u00e4 taivaita Gizan pyramidit, ja pyramidien juurella oleva suuri sfinksi hymyilee yh\u00e4 arvoituksellista hymy\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Korkeakulttuurien kehittymisen my\u00f6t\u00e4 nousi esiin kuvataiteen yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 kautta aikojen: historian – todellisen tai kuvitellun – kuvaaminen. Mit\u00e4 l\u00e4heisemm\u00e4ss\u00e4 suhteessa taide on ollut tukemisj\u00e4rjestelmiins\u00e4 eli valtainstituutioihin – olivat ne sitten uskonnollista tai maallista lajia – sit\u00e4 korostetummin on taiteilijoille vallan taholta asetettuna tavoitteena ollut antaa kuvallinen hahmo historiallisille tapahtumille ja valtaj\u00e4rjestelmi\u00e4 p\u00f6nkitt\u00e4ville ideologioille. T\u00e4st\u00e4 kuvataiteen funktiosta muodostuu katkeamaton jatkumo Kaksoisvirtainmaan ja Egyptin p\u00e4ivist\u00e4 meid\u00e4n aikaamme asti.<\/p>\n