Yksi 1800-luvun loppupuolen uusista taiteellisista suuntauksista oli nuoren polven arkkitehtien kapinaliike kertaustyylej\u00e4 vastaan. Aikaisemmin oli jo puhetta, miten sin\u00e4ns\u00e4 nopean eteenp\u00e4inmenon vuosisadalla arkkitehtuuri oli aivan silmiinpist\u00e4v\u00e4n konservatiivista ja perinnetietoista, ik\u00e4\u00e4n kuin pelon heijastusta, kun teollistumisen etenemisen mukana maailma tuntui muuttuvan liian nopeasti.<\/p>\n
Jugend-ajattelu antoi suomalaiselle taide-el\u00e4m\u00e4lle vahvaa s\u00e4vy\u00e4. Siksi omistan t\u00e4lle tyylisuunnalle oman katsauksen.<\/p>\n
Suomessa t\u00e4t\u00e4 uutta taiteellista ajattelutapaa on totuttu kutsumaan jugend-tyylin nimell\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 1900-luvun alkupuolelle asti t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen sivistyneist\u00f6 otti kulttuuriset vaikutteensa ennen kaikkea Saksasta. Nimitys Jugend, \u201dnuoruus\u201d, oli Saksassa omaksuttu M\u00fcncheniss\u00e4 ilmestyv\u00e4n samannimisen ja -henkisen aikakauslehden nimest\u00e4. Samaa taidesuuntausta tarkoitetaan, kun Ranskassa ja anglosaksisissa maissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4 Art Nouveau, Italiassa Stile Liberty sek\u00e4 It\u00e4valta-Unkarissa Secession.<\/p>\n
K\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4mme kuitenkin tuttua jugend-tyylin nime\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 samoihin aikoihin kehittynyt impressionismi alkoi mullistaa maalaustaidetta, jugend-tyylin ominta aluetta oli ennen kaikkea arkkitehtuuri, rakennusten sisustaminen sek\u00e4 huonekaluihin ja sisustusesineisiin liittyv\u00e4 koristetaide. Jugend vaikutti toki my\u00f6s kuvataiteeseen.<\/p>\n
Vapautus julkisivun orjuudesta oli jugendin t\u00e4rkein pyrkimys ja manifesti. Nuorten arkkitehtien ohjelmanjulistuksesta todella oli kyse, \u00e4k\u00e4isest\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 vakiintuneita pyhi\u00e4 arkkitehtuurin normeja vastaan. Kiivasta debattia k\u00e4ytiin alan ammattilehdiss\u00e4.<\/p>\n
Renessanssin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n normin mukaan rakennuksen mittasuhteiden tuli noudattaa kultaisen leikkauksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Ikkuna-aukkojen tuli olla tasav\u00e4liset. Useampikerroksisessa rakennuksessa ikkuna-akselien tuli olla p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Tarvittaessa nuo vaatimukset t\u00e4ytettiin valeikkunoin. P\u00e4\u00e4oven tuli olla julkisivun keskell\u00e4 ja koko rakennuksen symmetrinen. Koristelua oli tyylisuunnasta riippuen milloin enemm\u00e4n milloin v\u00e4hemm\u00e4n, mutta aina antiikista per\u00e4isin olevia aiheita soveltaen.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 normeja noudattamalla saatiin aikaan parhaimmillaan eritt\u00e4in vaikuttavan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 rakennuksia, mutta sis\u00e4tilan kustannuksella. Sis\u00e4tilat olivat alisteiset julkisivulle. Ulkoiset muotovaatimukset pakottivat sis\u00e4tilat kankeiksi huoneriveiksi.<\/p>\n
Tyypillinen pohjakaava oli kaksi rivi\u00e4 huoneita, joita yhdistiv\u00e4t toisiinsa kesken\u00e4\u00e4n linjaan asetetut ovet. Ovien ollessa avoinna muodostui niin sanottu enfilade, ampumalinja, koko rakennuksen l\u00e4pi. Pitk\u00e4 salirivi antoi edustavan vaikutelman, mutta se oli vaikea ja ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen sisustaa sek\u00e4 yksityistilojen kohdalla vailla mit\u00e4\u00e4n intimiteettisuojaa, kun huoneesta toiseen kuljettiin toisten huoneiden l\u00e4pi.<\/p>\n
Jugend-ajattelusta innoittuneet rakennustaiteilijat ottivat l\u00e4ht\u00f6kohdakseen sis\u00e4tilan ja mukavan asumisen. Rakennuksen pohjakaava piirrettiin sis\u00e4lt\u00e4 ulosp\u00e4in eik\u00e4 p\u00e4invastoin, kuten t\u00e4h\u00e4n asti. Huoneet ryhmiteltiin ja niiden pinta-alat sek\u00e4 sijainnit rakennuksen sis\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan, pit\u00e4en huolta my\u00f6s helposta p\u00e4\u00e4syst\u00e4 rakennuksen eri tiloihin. Rakennuksen ulkomuoto m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi huoneiden sijoittelun seurauksena. Siit\u00e4 tuli sek\u00e4 kokonaishahmoltaan ett\u00e4 ikkuna-aukkojen ja sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntien suhteen ep\u00e4symmetrinen, toisinaan suorastaan itsetarkoituksellisesti.<\/p>\n
Usein jugend-tyylinen asuintalo rakentui keskiaikaista linnansalia muistuttavan keskushuoneen ymp\u00e4rille. Antiikin muotokielest\u00e4 per\u00e4isin olevia rakenne- ja koristeluperiaatteita v\u00e4lteltiin tietoisesti. Vaikutteita poimittiin mieluummin keskiaikaisista linnoista sek\u00e4 my\u00f6s 1800-luvun uusgotiikasta, jossa siin\u00e4kin jo esiintyi toisinaan ep\u00e4symmetrisyytt\u00e4. Rakennuksia koristeltiin romanttisilla linnamaisilla torneilla sek\u00e4 parvekkeilla ja erkkereill\u00e4, ikkunoilla varustetuilla sein\u00e4syvennyksill\u00e4, jotka tulevat julkisivusta ulos.<\/p>\n
Jugendin koristeornamentiikan innoitus poimittiin kasvien kaartuvista muodoista, toisinaan my\u00f6s rakennusten muotojen viitatessa orgaaniseen kasvimaailmaan. Toisiinsa kietoutuvissa kasvien varsissa sek\u00e4 kukissa voi aistia eroottista j\u00e4nnitett\u00e4. Koristeaiheisiin otettiin lainoja my\u00f6s kansanomaisesta perinteisest\u00e4 ornamentiikasta.<\/p>\n
Jugend-rakennuksessa ihanteena oli pyrkimys kokonaistaideteokseen. Paitsi itse rakennus, my\u00f6s sisustus yksityiskohtia my\u00f6ten suunniteltiin sopimaan kokonaisuuteen. Niinp\u00e4 jugendin ihanteisiin ei sopinut sarjavalmistus. Happaman suhtautumisen kertaustyyleihin lis\u00e4ksi jugend saarnasi my\u00f6s teollistumisen latistavaa vaikutusta vastaan. Jugend ihaili k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
Jugend-ilmi\u00f6n yksi ideologinen seuralainen oli brittil\u00e4inen Arts and Crafts \u2013liike, taiteilijoiden vastaveto teollistumisen synnytt\u00e4mille massatuotteille. Arts and Crafts \u2013suuntaus pyrki nostamaan unohtumaan p\u00e4in olevan k\u00e4sity\u00f6taidon uudelleen kunniaan ja etsi omaa ilmaisua, joka oli vapaa yht\u00e4 lailla kuluneista kertaustyylien malleista kuin teollisuustuotteiden hengett\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n
Varakas rakennuttaja tilasi uuden talonsa avaimet k\u00e4teen -periaatteella. Jugend-rakennukseen valmistettiin tyyliin sopiva kiinte\u00e4 sisustus sein\u00e4- ja kattopaneeleineen, portaikkoineen sek\u00e4 ovineen. Huonekalut suunniteltiin my\u00f6s uniikkikappaleina sopimaan juuri tuohon taloon, samoin pienemm\u00e4t sisustusesineet valaisimia my\u00f6ten. Lopputuloksena oli pienoismaailma, jossa jokainen yksityiskohta palveli kokonaisuutta, mutta jonka eleganssi h\u00e4iriintyi matonkulmalla olevista kotitohveleista.<\/p>\n
Jugend-tyyli\u00e4 sovellettiin my\u00f6s hy\u00f6tyrakentamiseen, kuten teollisuusrakennuksiin, rautatieasemiin sek\u00e4 kaupparakennuksiin. Linnamainen jugend-julkisivu sin\u00e4ns\u00e4 antoi menneisyyteen viittaavan vaikutelman, mutta sen taakse saattoi k\u00e4tkeyty\u00e4 hyvinkin uudenaikaisia rakenteita. Asuintaloissa jugend-rakentaminen perustui yh\u00e4 enimm\u00e4kseen tavanomaisiin paksuihin tiilimuureihin, mutta varsinkin hy\u00f6tyrakennuksissa jugend-suunnittelu alkoi ensimm\u00e4isten joukossa soveltaa my\u00f6s ter\u00e4srakenteita rakennusten runkoina.<\/p>\n
Suomessa jugendin vaikutus oli vahva, mik\u00e4 tekee t\u00e4st\u00e4 taidesuunnasta meik\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in erityisen mielenkiintoisen. Suomalainen kulttuurinationalismi eli 1800-luvun lopulla vahvaa nousuaan. \u201dSuomalaisuutta\u201d piti korostaa kaikin keinoin, osittain kulttuuritaisteluna ruotsalaisuuden haastamiseksi, osittain ulkoisen paineen kannustamana, kun em\u00e4maa Ven\u00e4j\u00e4 ryhtyi kaventamaan Suomen autonomisia oikeuksia.<\/p>\n
Suomalaiset taiteilijat ryhdist\u00e4ytyiv\u00e4t taiteensa keinoin vastarintaan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispolitiikkaa vastaan, ja tuloksena oli suomalaisen taiteen hienoimpana pidetty periodi, niin sanottu \u201dkultakausi\u201d. Innostunut pyrkimys omaleimaisen suomalaisen kulttuurin luomiseen l\u00f6i leimansa niihinkin teoksiin, jotka eiv\u00e4t olleet suoria nationalistisia poliittisia kannanottoja.<\/p>\n
Kansallisromantiikka innoitti 1800-luvun loppupuolen suomalaisia taiteilijoita, ja jugend-ilmaisu sopi hyvinkin heid\u00e4n tarkoituksiinsa. Kultakauden taiteessa n\u00e4kyy kuitenkin hyvin monenlaisia vaikutteita.<\/p>\n
Yksi t\u00e4rke\u00e4 innoittaja oli taiteilijoiden keskuudessa tuolloin vallinnut Karjala-innostus, kun kaukaa Suomen it\u00e4rajan takaa Ven\u00e4j\u00e4n-Karjalasta etsittiin jonkinlaista pilaantumatonta ja puhdasta kalevalaista suomalaisuutta. Kalevala-runouden lis\u00e4ksi vaikutteita otettiin karjalaistaloista sek\u00e4 karjalaisesta k\u00e4sity\u00f6perinteest\u00e4.<\/p>\n
Suomalaiset k\u00e4rkikaartin kuvataiteilijat opiskelivat tuolloin Pariisissa. Sielt\u00e4 tulivat tuliaisina uusien taidesuuntien antamat vaikutteet. Kultakauden taiteessa n\u00e4kyy varsinkin romantiikan, realismin sek\u00e4 my\u00f6s symbolismin s\u00e4vyj\u00e4. Impressionismi ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ottanut niink\u00e4\u00e4n tulta.<\/p>\n
Maalaustaiteen saralla kansallisromantikoistamme merkitt\u00e4vin oli Akseli Gallen-Kallela. H\u00e4nen Kalevala-maalaustensa patalakkinen V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen ja muut hahmot ovat muuttuneet suorastaan normeiksi, osaksi kansallista itseymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n
Rakennustaiteen saralla elettiin my\u00f6s hienoa aikaa. Suomalaisen jugendin ja kansallisromantiikan johtavia nimi\u00e4 olivat arkkitehtitoimiston Gesellius, Lindgren & Saarinen j\u00e4senet sek\u00e4 Selim Lindqvist ja Lars Sonck.<\/p>\n
Kansallismuseo oli aikansa ilmapiiriin mainiosti sopiva suurhanke. Se on mainitun arkkitehtitoimiston t\u00e4rkeimpi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, samoin kolmikon ateljeetalokompleksi Hvittr\u00e4sk. Arkkitehtitoimiston hajottua vuonna 1905 j\u00e4senet jatkoivat itsen\u00e4isin\u00e4. Eliel Saarisen teoksista t\u00e4rkeimpi\u00e4 on Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasema, joka esiintyy usein ulkomaisissa arkkitehtuurin historiaa k\u00e4sitteleviss\u00e4 kirjoissa, osittain kaiketi siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6hempin\u00e4 vuosinaan Saarinen teki nimekk\u00e4\u00e4n uran Yhdysvalloissa.<\/p>\n
Selim Lindqvistin teoksista mainittakoon Helsingin keskustan Lundqvistin kauppapalatsi, nykyinen tavaratalo Aleksi 13, joka valmistui vuonna 1900, ja jonka ter\u00e4srunko mahdollistaa muunneltavat sis\u00e4tilat. Siksi se on viel\u00e4kin \u2013 yli satavuotiaana \u2013 rakenteellisesti hyvin toimiva tavaratalorakennus.<\/p>\n
Lars Sonck oli ennen kaikkea kirkkoarkkitehti. Turussa sijaitsee h\u00e4nen vasta 23-vuotiaana arkkitehtiopiskelijana suunnittelemansa Mikaelinkirkko, johon tekij\u00e4 itse oli sittemmin kaikkea muuta kuin tyytyv\u00e4inen. Mikaelinkirkko on mielenkiintoinen rakennus: se on ulkoap\u00e4in ennen kaikkea uusgoottilainen, sis\u00e4tilat ovat kuitenkin jugendin ja kansallisromantiikan muotokielt\u00e4. Tampereen tuomiokirkko on Sonckin kirkkorakennuksista merkitt\u00e4vin. Se oli alun perin tarkoitettu suurisuuntaisemman suunnitelman kruunuksi. Kirkon ymp\u00e4rille piti rakennettaman kokonainen pieni kaupunginosa kansallisromanttisine taloineen ja keskiaikaista muistuttavine mutkaisine katuineen.<\/p>\n
Helsingin keskustan rakennuksissa n\u00e4kyy hienosti kaupungin nopea laajeneminen pitkin 1800-lukua. P\u00e4\u00e4kaupungin asemaan nouseminen pisti vauhtia Helsingin kehitykseen. Helsingin ydin on autonomian ajan alussa rakennettu Senaatintori. Sen ymp\u00e4rille rakentui uusia kortteleita uusrenessanssityyliin, varsinkin Esplanadia reunustamaan. Jugendin ja kansallisromantiikan ollessa muotia kaupunki levitt\u00e4ytyi Katajanokalle sek\u00e4 Eiraan. My\u00f6hemp\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyyden ajan alun laajenemisvaihetta edustaa etenkin 1920-luvun klassismin hengess\u00e4 rakennettu T\u00f6\u00f6l\u00f6.<\/p>\n
Jugend-tyylin kehityksen \u2013 kuten kaiken muunkin, paitsi sotatekniikan kehityksen \u2013 katkaisi ensimm\u00e4inen maailmansota. Jugend-ajattelun l\u00e4ht\u00f6kohdista kehittynyt taideilmaisu jatkoi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 Manner-Euroopassa sek\u00e4 Yhdysvalloissa. T\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4isvaiheesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 Art Deco.<\/p>\n