Valistusaatteita heijastelevan uusklassismin hengess\u00e4 vaihtui vuosisata. Vuotta 1800 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t vuosikymmenet olivat Euroopan \u2013 ja koko maailmankin \u2013 kehityksen kannalta eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa. Oli k\u00e4ynniss\u00e4 kaksikin suurta vallankumousta.<\/p>\n
Ranskan suuri vallankumous oli t\u00e4rke\u00e4 poliittinen ja kulttuurinen vedenjakaja, v\u00e4kivaltainen murroskausi \u201dvanhan\u201d ja \u201duuden\u201d Euroopan v\u00e4lill\u00e4. Euroopan ideologinen ilmasto 1800-luvulla oli pitk\u00e4lti Ranskan vallankumouksen seurausta.<\/p>\n
Samaan aikaan oli p\u00e4\u00e4ssyt vauhtiin my\u00f6s taloudellinen vallankumous, joka ei saanut aikaan yht\u00e4 rep\u00e4isev\u00e4\u00e4 toimintaa, mutta sen seuraukset olivat viel\u00e4 vallankumouksellisempia: 1700-luvun lopulla Englannissa k\u00e4yntiin l\u00e4htenyt teollinen vallankumous.<\/p>\n
Molemmat l\u00f6iv\u00e4t leimansa 1800-luvun historiaan. Verrattuna aikaisempien vuosisatojen paljon verkkaisempaan el\u00e4m\u00e4nmenoon muutostahti kiihtyi yhteiskunnan kaikilla alueilla, my\u00f6s taiteissa. Kiihtyv\u00e4 muutostahti n\u00e4kyi toisaalta uusina kokeiluina ja sit\u00e4 mukaa lis\u00e4\u00e4ntyvin\u00e4 taidesuuntauksina sek\u00e4 taiteilijan oman n\u00e4kemyksen nousuna v\u00e4hitellen itseisarvoiseen asemaan. Toisaalta muutostahti synnytti ep\u00e4varmuuden tunnetta, joka n\u00e4kyi suorastaan kouristusmaisena takertumisena perinteeseen, n\u00e4in varsinkin rakennustaiteessa.<\/p>\n
Teollistuminen sai aikaan porvariston nousun yh\u00e4 vaikutusvaltaisemmaksi yhteiskuntaluokaksi. Teollistumisen aikaansaama vaurastuminen lis\u00e4si my\u00f6s porvariston poliittista vaikutusvaltaa. 1800-luvulla taide-el\u00e4m\u00e4 oli luonteeltaan yh\u00e4 porvarillisempaa, ja taiteesta tuli yh\u00e4 voittopuolisemmin osa porvarillista kulttuuria. Nousevan porvariston tielt\u00e4 menettiv\u00e4t entisi\u00e4 yhteiskunnallisia asemiaan kirkko sek\u00e4 aatelisto, my\u00f6s siihen asti johtavan asemansa taiteen tilaajina ja taiteen m\u00e4\u00e4rittelij\u00f6in\u00e4.<\/p>\n
1800-luvun poliittisten aatteiden kehitys oli osittain seurausta teollistumisen aikaansaamista yhteiskunnallisista muutoksista. Yhteiskunta alkoi jakautua rikkaisiin ja k\u00f6yhiin \u2013 porvaristoon ja ty\u00f6l\u00e4isiin \u2013 eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 etuoikeutettuihin s\u00e4\u00e4tyihin ja rahvaaseen, kuten aikaisempina vuosisatoina. Uudet poliittiset aatteet liberalismi ja sosialismi heijastelivat t\u00e4t\u00e4 muutosta. Ranskan vallankumouksen kaksi vuosikymment\u00e4 kest\u00e4neet l\u00e4hes koko Euroopan aluetta koskettaneet sodat vaikuttivat my\u00f6s poliittiseen ilmapiiriin. Oli kehittynyt uudenlainen k\u00e4sitys \u201dis\u00e4nmaasta\u201d. Kansallisuusaate eli nationalismi olikin 1800-luvun voimakkaimpia poliittisia aatteita.<\/p>\n
Kaikki t\u00e4m\u00e4 vaikutti taiteiden kehitykseen pitkin 1800-lukua. My\u00f6s nopeutuva tieteellinen ja teknologinen kehitys l\u00f6i leimansa taideilmaisuun. Kaiken kaikkiaan 1800-luku oli vauhdikas vuosisata, jonka loppuvuosina Eurooppa n\u00e4ytti jo aivan toisenlaiselta verrattuna vuosisadan alkuun. Tuskin on pahasti liioiteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 1800-luvun aikana Eurooppa muuttui enemm\u00e4n kuin edelt\u00e4vin\u00e4 parina vuosituhantena yhteens\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 1800-luvun taide-el\u00e4m\u00e4n esittelyst\u00e4 kehkeytyy helposti jo melkoisen monimutkainen tarina. Keskiaikaa oli kest\u00e4nyt vuosituhannen verran ja renessanssia kaksi vuosisataa. Barokin kausi oli satavuotinen, rokokoo sek\u00e4 uusklassismi kumpikin puoli vuosisataa. N\u00e4ihin pitkiin jaksoihin verrattuna 1800-luku n\u00e4ki jo kymmenitt\u00e4in erilaisia taidesuuntauksia.<\/p>\n
Taiteen \u201dporvarillistumisen\u201d tuloksena taide-el\u00e4m\u00e4 monipuolistui 1800-luvulla muutenkin kuin lis\u00e4\u00e4ntyvin\u00e4 taidesuuntauksina. Taide-el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4jiksi luotiin Euroopan eri maissa t\u00e4rkeit\u00e4 instituutioita, kuten j\u00e4rjestelm\u00e4llinen korkeakoulutasoinen taidekoulutus sek\u00e4 taidemuseo- ja n\u00e4yttelytoiminta, kuten my\u00f6s taidekauppa.<\/p>\n
Aikaisempina vuosisatoina taiteilijat olivat olleet maallisten sek\u00e4 kirkollisten ruhtinaiden tilauksista riippuvaisia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, toki parhaat ja nimekk\u00e4imm\u00e4t heist\u00e4 ylistettyj\u00e4 mestareita, jotka liikkuivat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispiireiss\u00e4 kuin kotonaan. 1800-luvun mittaan taiteilijan ammatti koki arvonnousun, siten, ett\u00e4 jopa aatelissukuinen henkil\u00f6 saattoi el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 taiteilijana ilman, ett\u00e4 h\u00e4net h\u00e4\u00e4dettiin mustana lampaana suvustaan.<\/p>\n
Edellytys \u201doikean\u201d taiteilijan asemaan oli kuitenkin virallisessa akateemisessa taidekoulussa suoritettu tutkinto. Vain tutkinnon suorittaneet taiteilijat saattoivat saada rahakkaita valtiollisia tilauksia, ja vain heid\u00e4n t\u00f6it\u00e4\u00e4n lunastettiin valtion yll\u00e4pit\u00e4miin taidemuseoihin.<\/p>\n
Taidemuseolaitoksen kehityksen kannalta t\u00e4rke\u00e4 etappi oli Ranskan kuninkaiden kokoelmien avaaminen yleis\u00f6lle Ranskan vallankumouksen aikana (mit\u00e4 tosin oli jo Ludvig XV suunnitellut). Louvren museo on yh\u00e4 maailman merkitt\u00e4vimpi\u00e4.<\/p>\n
Taiden\u00e4yttelytoiminta oli taiteilijoille t\u00e4rke\u00e4 foorumi tehd\u00e4 itse\u00e4\u00e4n tunnetuiksi ja saada teoksiaan kaupaksi. Yksi n\u00e4yttely oli arvostuksessa kaukana muiden yl\u00e4puolella.<\/p>\n
Pariisin asema \u201dmaailman kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkina\u201d oli 1800-luvulla vahvimmillaan. Pariisi m\u00e4\u00e4r\u00e4si muodin ja n\u00e4ytti mallia my\u00f6s taide-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Salon de Paris, Pariisin salonki, oli aina vuoden taidetapaus. Taiteilijalle ty\u00f6n saaminen karsinnan l\u00e4pi n\u00e4yttelyyn oli iso edistysaskel uralla.<\/p>\n
Salon de Paris oli Ranskan kaunotaiteiden akatemian \u2013 Acad\u00e9mie des Beaux-Arts \u2013 virallinen taiden\u00e4yttely. Taideakatemia oli niin sanotun \u201dakateemisen taiteen\u201d kehto ja perustettu jo 1600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ranskalaisen hovibarokkikulttuurin tarpeisiin. Pariisin salongin historia oli melkein yht\u00e4 pitk\u00e4. N\u00e4m\u00e4 taidelaitokset olivat ylivoimaisesti vaikutusvaltaisimmat 1800-luvun taiteen normien m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4t. Niiden asema oli suorastaan tukahduttavan vahva, mik\u00e4 olikin yksi syy taiteilijoiden kapinaan ja virallisten taidenormien romuttamiseen vuosisadan lopulla.<\/p>\n
1800-luvun monipuolinen ideologinen ilmasto vaikutti vahvasti tuon vuosisadan taidesuuntauksiin. T\u00e4rke\u00e4 innoituksen l\u00e4hde oli romantiikan henkinen virtaus, joka oli kehittynyt 1700-luvun lopulta l\u00e4htien vastalauseeksi valistukselle. J\u00e4rjen palvonnan katsottiin menneen liiallisuuksiin, jos sen seurauksena oli jotakin niin j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 kuin Ranskan vallankumous ja sit\u00e4 seurannut ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mittakaavan sotakausi.<\/p>\n
Romantiikka painotti j\u00e4rjen ohella my\u00f6s tunteen merkityst\u00e4. Romantiikan aateilmaston yhdistyess\u00e4 kansakuntien voimistuvaan tietoisuuteen omasta kansallisesta erityisluonteestaan tuloksena oli historiasta ja perinteest\u00e4 kiinnostunut aikakausi. Nationalismin hengess\u00e4 rakennettiin kansallisia kertomuksia, joiden sis\u00e4ll\u00f6ksi etsittiin menneisyyden kohokohtia, maineikkaita hetki\u00e4 ja henkil\u00f6it\u00e4, voittoisia taisteluja ja suuria sankareita, todellisia \u2013 ja todellisten puutteessa mytologisia. N\u00e4it\u00e4 tarinoita tehtiin kirjallisuuden \u2013 historiateosten sek\u00e4 kansanrunokokoelmien ja romaanitaiteen \u2013 keinoin. Kuvataiteiden keinoin n\u00e4ille kansallisille sankarikertomuksille annettiin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 hahmoa.<\/p>\n
1800-luvun kuvataiteissa \u2013 arkkitehtuuri mukaan lukien \u2013 erottuu kaksi kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaista suuntausta: toisaalta pyrkimys ilmaisun uudistamiseen, toisaalta konservatiivisuus, sit\u00e4kin silm\u00e4\u00e4npist\u00e4v\u00e4mpi, kun vuosisata ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli nopean muutoksen aikaa.<\/p>\n
Erityisen vahva perinteeseen tarrautuminen n\u00e4kyy rakennustaiteessa. 1800-luvun arkkitehtuuri ei oikeastaan luonut mit\u00e4\u00e4n uutta ennen kuin aivan vuosisadan lopulla. P\u00e4invastoin katsottiin entist\u00e4 tarkemmin menneisyyteen ja k\u00e4ytiin koko antiikin ajoista saakka kertynyt taidehistoriallinen tyylivalikoima l\u00e4pi kaikenlaisina \u201duustyylein\u00e4\u201d. Arkkitehtuurin menneisyys ymm\u00e4rrettiin tyylivarastona, josta sopi lainata sopivia aineksia eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin.<\/p>\n
Keskiaikainen gotiikka her\u00e4tettiin henkiin uusgotiikkana, joka oli muutamilla arkkitehtuurin osa-alueilla valtatyylin\u00e4 l\u00e4hes koko 1800-luvun ajan, muiden uustyylien vaihtuessa nopeampaan tahtiin.<\/p>\n
Oltuaan keskiajalla ennen kaikkea kirkkoarkkitehtuuria gotiikka her\u00e4tti sujuvasti uskonnollisia mielikuvia, joten gotiikan aineksia suippokaarineen ja ruusuikkunoineen sek\u00e4 ter\u00e4vine torneineen sovellettiin varsinkin kirkkorakentamisessa.<\/p>\n
Uusgotiikka miellytti my\u00f6s aatelistoa johdattaessaan ajatukset ritarien aikoihin. Niinp\u00e4 aateliss\u00e4\u00e4dyn kokoustaloja \u2013 ritarihuoneita \u2013 rakennettiin mielell\u00e4\u00e4n uusgoottilaiseen tyyliin, samoin maaseudun aateliskartanoita.<\/p>\n
Uusgotiikka sai suosiota my\u00f6s tehdasrakentamisessa. Suurikokoiset tehtaat korkeine puhtaaksimuurattuine punatiilimuureineen saattoivat tuoda mieleen keskiaikaiset linnat. Niinp\u00e4 tehtaiden yl\u00e4rakenteita somistettiin sakaramuurikoristein sek\u00e4 koristetornein.<\/p>\n
Elettiin suurten asevelvollisuusarmeijoiden aikaa. Siisp\u00e4 oli tarvetta suurille kasarmirakennuksille. N\u00e4m\u00e4kin olivat usein punatiilest\u00e4 muurattuja ja uusgotiikan hengess\u00e4 koristeltuja.<\/p>\n
Uhkea uusbarokki antoi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n vaikutelman, joten se sopi esiintym\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 mahtipontisten esitt\u00e4vien taiteenlajien kanssa: konsertti- ja oopperataloihin sek\u00e4 teatterirakennuksiin.<\/p>\n
Rikkaudellaan pr\u00f6yst\u00e4ilev\u00e4t tehtailijamiljon\u00e4\u00e4rit saattoivat rakennuttaa palatsimaiset talonsa vaikkapa uusbarokkityylisiksi. Kevyempi ja keimailevampi uusrokokoo soveltui samoihin tarkoituksiin. Osittain rahamiesten maussa heijastui my\u00f6s pyrkimys imitoida ylempi\u00e4\u00e4n. Uusi raha-aateli pyrki j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n vanhan s\u00e4\u00e4tyaatelin el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n
Uusrenessanssin katsottiin soveltuvan ennen kaikkea kulttuuri- ja sivistyslaitoksiin, koska renessanssin vuosisatoja pidettiin eurooppalaisen uudenaikaisen kulttuurin auringonnousun aikana. Varsinkin taidemuseoita ja koulutaloja rakennettiin uusrenessanssin hengess\u00e4. Her\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n mielikuvia korkealle kehittyneest\u00e4 kulttuurin tasosta uusrenessanssia voitiin kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melkeinp\u00e4 mihin tahansa edustusrakentamiseen. Samankaltaisia mielikuvia her\u00e4ttiv\u00e4t kreikkalaisesta ja roomalaisesta antiikista poimitut tyylilainat.<\/p>\n
Antiikin arvostus eurooppalaisen kulttuurin kehtona oli yh\u00e4 korkealla, joten my\u00f6s 1700- ja 1800-lukujen taitteen uusklassismi her\u00e4si uudelleen henkiin. Nyt kai voitaisiin puhua jo uus-uusklassismista. Kuten varhaisemmassakin uusklassismissa, nytkin hy\u00f6dynnettiin eri pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmien antamia erilaisia vaikutelmia.<\/p>\n
Karu ja yksinkertainen doorilainen pylv\u00e4sj\u00e4rjestelm\u00e4 soveltui vaikkapa armeijan esikuntarakennuksiin. Rivi koruttomia doorilaisia pylv\u00e4it\u00e4 on kuin sotilasrivist\u00f6 paraatissa.<\/p>\n
Joonialaisen pylv\u00e4\u00e4n voluuttikiehkurakapiteeli muistuttaa suoraan edest\u00e4p\u00e4in katsottuna keskelt\u00e4 avattua kirjak\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4. Niinp\u00e4 se tuntuu vihjaavan kirjallisiin harrastuksiin ja siten soveltuu koristamaan vaikkapa yliopistorakennusten julkisivuja, kuten Engelin piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Helsingin yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksessa.<\/p>\n
Runsas ja koristeltu korinttilainen pylv\u00e4s antaa vauraan vaikutelman. Niinp\u00e4 se oli ollut jo ylellisyyteen mieltyneiden roomalaisten suosiossa sek\u00e4 sopinut vallan mainiosti runsautta tavoittelevaan barokki-ilmaisuun ja sit\u00e4 kautta periytynyt my\u00f6s 1800-luvun uusbarokkiin. Julkisen vallan edustusrakennukset k\u00e4yttiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n korinttilaista tyyli\u00e4.<\/p>\n
Teollistumisen mukanaan tuomat uudenlaiset rakenteet sek\u00e4 rakennustyypit yhdistyiv\u00e4t usein edell\u00e4kuvatun kaltaiseen perivanhoilliseen ilmaisuun. Esimerkiksi rautatieasemat olivat 1800-luvun mukanaan tuoma kokonaan uusi rakennustyyppi. Kovasti teknisilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t asemalaiturien lasikaterakennelmat ter\u00e4srunkoineen naamioitiin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin kadulle p\u00e4in, kun noiden rakennelmien eteen pystytettiin jotakin kertaustyyli\u00e4 edustava runsaasti koristeltu jo uudesta l\u00e4htien vanhalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 asemarakennus. Uusi tekniikka tehtiin n\u00e4in v\u00e4hemm\u00e4n pelottavaksi ja uhkaavaksi, kun puhkuvat ja puhisevat junat oli piilotettu tuon sin\u00e4ns\u00e4 tutunn\u00e4k\u00f6isen koristekuorrutuksen taakse.<\/p>\n
Yksi selitys t\u00e4lle tyylij\u00e4ljittelylle oli rakennuttajien konservatiivisuudessa, joka ei antanut rakennustaiteilijoille tilaa toteuttaa omia visioitaan. Se m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka maksaa. Vakavahenkisess\u00e4 edustusrakentamisessa ei k\u00e4yty helposti pelleilem\u00e4\u00e4n uusilla kokeiluilla \u2013 sen paremmin julkisen vallan kuin yksityisten varakkaiden ihmisten ollessa rakennusten tilaajia. Rakennus on n\u00e4kyv\u00e4 ja pitk\u00e4ik\u00e4inen merkki maisemassa ja kertoo omaa kielt\u00e4\u00e4n rakennuttajansa ajatusmaailmasta. Rakentaminen on my\u00f6s kallista ja vaatii tarkat etuk\u00e4teispiirustukset. Vasta kun tilaaja on hyv\u00e4ksynyt suunnitelman, saattaa arkkitehdin visio tulla todeksi.<\/p>\n
Kertaustyylit her\u00e4ttiv\u00e4tkin kritiikki\u00e4 varsinkin nuoremmissa arkkitehtipiireiss\u00e4, jotka haukkuivat kertaustyylirakentamista hengett\u00f6m\u00e4ksi matkimiseksi ja \u201dtyylinaamiaisiksi\u201d. Vasta aivan vuosisadan lopulla teollistumisen ja sen aikaansaaman nopean yhteiskunnallisen muutoksen vaikutukset alkoivat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s arkkitehtuuri-ilmaisun uudistumisena.<\/p>\n
Suomen kaupungeissa rakennettiin runsaasti 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Sek\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4, kulttuuriel\u00e4m\u00e4, koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ett\u00e4 hallinnon instituutiot laajenivat ja kehittyiv\u00e4t nopeasti, vaatien samalla itselleen my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 toimitiloja. Varsinkin uusrenessanssityyli on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvin edustettuna, koulurakennuksissa, asuin-liiketaloissa sek\u00e4 pankkirakennuksissa. Viimeksi mainittuihin soveltui erinomaisesti firenzel\u00e4istyylisen palatsin hahmo melko suljettuine julkisivuineen ja jykevine rustiikkamuureineen: t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rahanne ovat turvassa.<\/p>\n
Helsingin ydinkeskusta laajeni v\u00e4kiluvun nopeasti kasvaessa, ja puutalokorttelit saivat v\u00e4isty\u00e4 kivirakennusten tielt\u00e4. Senaatintorin l\u00e4hikaupunginosien rakennuksista suuri osa on uusrenessanssityylisi\u00e4.<\/p>\n
Kirkkorakentamista hallitsi pitkin 1800-lukua uusgotiikka. Per\u00e4ti kuutisenkymment\u00e4 tiilest\u00e4 tai puusta rakennettua kirkkoa kaupungeissa ja maaseudulla edustaa t\u00e4t\u00e4 tyyli\u00e4.<\/p>\n
Koska historiatietoista vuosisataa kerran elettiin, 1800-luvun kuvataiteen yksi luonteenomainen piirre olivat suurikokoiset \u2013 usein monta metri\u00e4 kanttiinsa oleville kankaille maalatut \u2013 mahtipontiset historiamaalaukset. N\u00e4m\u00e4 olivat valtion edustus- ja tilaustaidetta, ja n\u00e4it\u00e4 saivat teht\u00e4v\u00e4kseen vain akateemisen taiteilijatutkinnon suorittaneet taiteilijat, mik\u00e4 her\u00e4tti katkeruutta omasta mielest\u00e4\u00e4n \u201doikeissa\u201d k\u00f6yhiss\u00e4 n\u00e4lk\u00e4taiteilijoissa.<\/p>\n
Historiamaalausten aiheiksi oli poimittu ylv\u00e4it\u00e4 kohokohtia kansallisesta menneisyydest\u00e4, kuten maineikkaita taisteluja ja poliittisia tapahtumia sek\u00e4 menneisyyden merkkihenkil\u00f6it\u00e4. My\u00f6s oman ajan t\u00e4rkeit\u00e4 tapahtumia ikuistettiin tauluiksi, kuvattuna ihannoivaan ja omaa kansallista kunniaa korostavaan s\u00e4vyyn.<\/p>\n
Verrattuna barokin ja uusklassismin v\u00e4riasteikkoihin romantiikan ajan historiamaalauksissa on usein keltaiseen painottuva v\u00e4riasteikko, ik\u00e4\u00e4n kuin ukkospilven alta kurkistavan matalalla paistavan ilta-auringon valo. Syntyy vaikutelma vanhuuttaan kellastuneesta maalauksesta, mik\u00e4 on antavinaan kuvan esitt\u00e4m\u00e4lle menneisyyden kohtaukselle lis\u00e4\u00e4 autenttisuutta.<\/p>\n
Romantiikan ajan maalauksissa on yleens\u00e4kin voimakkaan tunne-el\u00e4myksen tuntu. Tunnevaikutelma saattaa olla ylen m\u00e4\u00e4rin dramatisoiva, vaikkapa vaikuttavaa luonnonilmi\u00f6t\u00e4 kuvattaessa, tai ylen m\u00e4\u00e4rin ihannoiva, kuvaten todellisuuden kauniimmaksi kuin mit\u00e4 se onkaan. Romantiikan ajan kuvissa esiintyy usein luonto, jota ei kuitenkaan kuvata toteavaan eik\u00e4 j\u00e4ljent\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn, vaan taiteilijan siveltimeen on pist\u00e4nyt lis\u00e4vauhtia vahva tunnetila, haltioituminen luonnon mahtavuudesta.<\/p>\n
Kuvanveist\u00e4jill\u00e4 oli 1800-luvulla hyv\u00e4t ajat. Sama nationalismin henki, joka pisti julkisen vallan tilaamaan historiamaalauksia, pisti vauhtia my\u00f6s julkisten muistomerkkien pystytt\u00e4miseen. Puhutaankin 1800-luvun \u201dpatsasmaniasta\u201d. Kansalliset merkkihenkil\u00f6t olivat tietenkin patsaiden aiheina, ja ilmaisun esikuvia poimittiin uusklassismin ohella my\u00f6s roomalaisen antiikin esitystavasta.<\/p>\n
Patsaan piti olla esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 henkil\u00f6n n\u00e4k\u00f6inen sek\u00e4 arvokkaan ihannoivasti kuvattu. 1800-luvun kuvanveisto oli siksi luonteeltaan konservatiivista, kuten oli rakennustaidekin. T\u00e4ll\u00e4kin taiteen sektorilla taiteilijat olivat tilaajiensa tahdon vankeja. Merkitt\u00e4v\u00e4 veistos oli suuri ja kallis hanke, joka saattoi ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 kuvanveist\u00e4j\u00e4n vuosikausiksi. Muistomerkist\u00e4 tuli my\u00f6s helposti ankaran kritiikin kohde, sit\u00e4 ankaramman mit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4st\u00e4 kansallisesta henkil\u00f6st\u00e4 oli kysymys.<\/p>\n
Erilaiset veistokuvatyypit soveltuivat kuvaamaan eri tavalla ansioituneita henkil\u00f6it\u00e4. Ylevin patsasmuistomerkki oli ratsastajapatsas, joka saattoi tulla kyseeseen vain merkitt\u00e4vimpien kuninkaiden sek\u00e4 suurimpien sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden muistomerkeiss\u00e4. Filosofi ratsun sel\u00e4ss\u00e4 olisi jo ajatuksena naurettava.<\/p>\n
Kokovartaloveistos soveltui ikuistettaessa henkil\u00f6it\u00e4, jotka olivat osallistuneet jollakin tapaa koko vartalollaan kansallisen suuren tarinan rakentamiseen, esimerkiksi merkitt\u00e4v\u00e4t poliitikot ja tiedemiehet, olympia-aatteen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s urheilusankarit vuosisadan loppupuolelta l\u00e4htien.<\/p>\n
Kuuluisa kirjailija, runoilija tai filosofi saatettiin kuvata mietteli\u00e4\u00e4n\u00e4 ajattelijan tuolissaan. T\u00e4m\u00e4nkaltaiset henkil\u00f6t, jotka olivat tehneet ty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n, saatettiin kuvata my\u00f6s rintakuvana, varsinkin jos kyseess\u00e4 ei ollut aivan maailmanluokkaa oleva alansa edustaja.<\/p>\n
Muistomerkkien aiheina saattoi olla my\u00f6s fiktiivisi\u00e4 menneisyyden tarusankareita ja tarumaisia tapahtumia. Kertomusmainen reliefikuva soveltui t\u00e4llaisiin aiheisiin.<\/p>\n
Roomalaista perua olevaa riemukaariaihetta sek\u00e4 kunniapylv\u00e4st\u00e4 sovellettiin my\u00f6s, varsinkin ensin mainittua silloin, kun rakennettiin kaikkein mahtipontisimpia kansallisia muistomerkkej\u00e4, kuten Napoleonin riemukaari Pariisissa sek\u00e4 Brandenburger Tor Berliiniss\u00e4. Riemukaari toi tietysti heti mieleen Rooman valtakunnan. Riemukaarimaisen muistomerkin omaksi kunniakseen pystytt\u00e4nyt valtio halusi n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 sek\u00e4 esitell\u00e4 itsens\u00e4 maailmalle Rooman valtakunnan henkisen\u00e4 perillisen\u00e4.<\/p>\n
Historiamaalarit sek\u00e4 kansallisten muistomerkkien rakentajat olivat j\u00e4rjestelm\u00e4n palveluksessa ja kertoivat teoksissaan j\u00e4rjestelm\u00e4n tarinaa: mink\u00e4laisena valtio ja kansakunta halusi itsens\u00e4 n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n
1800-luku toi tullessaan my\u00f6s kriittisi\u00e4 taidesuuntauksia, kriittisi\u00e4 yhteiskuntaa kohtaan sek\u00e4 kriittisi\u00e4 vakiintunutta taideilmaisua kohtana.<\/p>\n
Romantiikan ja nationalismin hengess\u00e4 ihannoivaan s\u00e4vyyn kuvatut aiheet saivat kritiikkins\u00e4 realismin nimell\u00e4 tunnetussa taidesuuntauksessa 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen. Realismin keskukseksi muodostui Pariisi. Realismin tavoitteet olivat alun perin pyrkimys p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois romantiikan ylitunteellisuudesta ja kuvata todellisuutta sellaisenaan, vailla ihannointia.<\/p>\n
Kamera alkoi yleisty\u00e4 samoihin aikoihin. Uusi menetelm\u00e4 taltioida todellisuutta entist\u00e4 tarkemmin vaikutti my\u00f6s realismin ilmaisuun. Moni taiteilija k\u00e4yttikin kameraa teostensa luonnostelun apuna. Kamera sai toisaalta aikaan ty\u00f6njaon. Muotokuvamaalaus sek\u00e4 reportaasimaiset kuvat alkoivat osittain korvautua valokuvilla. Kameran otettua haltuunsa osan kuvantekij\u00f6iden vanhasta ty\u00f6kent\u00e4st\u00e4, taiteilijat alkoivat suuntautua sinne, minne kameran kylm\u00e4 silm\u00e4 ei voinut ulottua, todellisuuden tulkitsemiseen.<\/p>\n
Realismi oli kuvataiteen valtasuuntaus 1800-luvun lopulle asti. Monet varhaisimmat merkitt\u00e4v\u00e4t suomalaiset taidemaalarit \u2013 kuten Albert Edelfelt sek\u00e4 Akseli Gallen-Kallela \u2013 opiskelivat tuolloin Pariisissa ja saivat taidekoulutuksensa realismin ilmapiiriss\u00e4.<\/p>\n
Realismi toi muotiin ulkoilmamaalauksen, luonnonvaloa j\u00e4ljittelev\u00e4n v\u00e4riasteikon. Realismi ei aina ollut aivan niin \u201drealistista\u201d, kuin mit\u00e4 kuvat antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Moni realismin hengess\u00e4 maalattu teos syntyi ateljeessa, vaikka itse kuva olisikin esitt\u00e4nyt ulkoilmassa tapahtunutta. Taiteilija teki luonnoksia ulkoilmassa, k\u00e4ytti varta vasten hankittuja malleja, joskus useampaakin mallia yht\u00e4 ainoaa taulun henkil\u00f6\u00e4 varten, rakennutti jopa taustakulisseja sek\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kokosi realistiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kuvan erilaisista ja pitk\u00e4lle valmistelluista osa-aineksista.<\/p>\n
Realismissa oli jo kritiikki\u00e4 vanhempaa romantiikan ilmaisua kohtaan. Realismi alkoi pian saada my\u00f6s yhteiskunnallisen paatoksen ja kritiikin s\u00e4vy\u00e4, osittain sosialismin vaikutuksesta. Kansanel\u00e4m\u00e4n kuvaukset \u2013 laatukuvat \u2013 olivat sin\u00e4ns\u00e4 jo parisataa vuotta vanha kuvatyyppi. Varhaisemmissa laatukuvissa tavallisen kansan el\u00e4m\u00e4 oli kuvattu herttaisena idyllin\u00e4, katsoen uteliaasti ulkopuolelta. 1800-luvun loppupuolen realistisissa maalauksissa on enemm\u00e4n osanottoa rahvaan kohtaloon. Tavallisen kansan el\u00e4m\u00e4 kuvattiin paljon karumpana ja k\u00f6yhemp\u00e4n\u00e4, ankarana raadantana.<\/p>\n
Maalaustaiteen saralta l\u00e4hti 1800-luvun loppupuolella liikkeelle varsinainen taiteen vallankumous, se kehitys, joka n\u00e4kyy nykyp\u00e4iv\u00e4n monimuotoisessa ja vanhoista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 vapaassa taideilmaisussa. Maalaustaiteessa v\u00e4lineet ovat halvempia sek\u00e4 kuvantekij\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n riippuvainen teosten kustantajien tahdosta kuin suuren mittakaavan kuvanveistossa sek\u00e4 rakennustaiteessa. Niinp\u00e4 maalaustaide sallii kokeilut.<\/p>\n
Syntyi impressionismi, ensimm\u00e4inen moderni taiteen \u201dismi\u201d, joka heitti avoimen haasteen perinteisille normeille, jotka olivat satoja vuosia m\u00e4\u00e4ritelleet hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n taiteen rajoja. Taide riist\u00e4ytyi v\u00e4kisin irti akatemiaprofessorien kahleista ja otti itselleen oikeuden m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen, mik\u00e4 on taidetta. Seuraus oli alkava taiteen k\u00e4sitteen laajeneminen.<\/p>\n
Impressionismia enteiliv\u00e4t jo muutamien realistien maalaukset, varsinkin 1830\u201340-luvuilla J. M. William Turnerin teokset, joiden kuvaamat maisemat olivat enemm\u00e4nkin taiteilijan mielensis\u00e4isi\u00e4 visioita kuin j\u00e4ljent\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn kuvattuja. Kritiikki piti Turnerin teoksia mielenvikaisen houreisina t\u00f6herryksin\u00e4. Vasta j\u00e4lkimaailma huomasi miehen olleen vuosikymmeni\u00e4 aikaansa edell\u00e4.<\/p>\n
Taiteen vallankumous l\u00e4hti liikkeelle radikaalien kapinasta \u201dvirallista\u201d akatemiataidetta vastaan. Pariisin salongin karsinnasta rannalle j\u00e4\u00e4neiden taiteilijoiden t\u00f6it\u00e4 oli jo vuodesta 1863 l\u00e4htien esitelty varjon\u00e4yttelyss\u00e4, niin sanotussa Reputettujen salongissa, jonka ripustus her\u00e4tti usein enemm\u00e4n huomiota ja puheenaihetta kuin varsinainen p\u00f6n\u00e4k\u00f6ill\u00e4 historiamaalauksilla t\u00e4ytetty Pariisin salonki. Kapinallinen ismitaide aloitti t\u00e4\u00e4lt\u00e4 voittokulkunsa.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tarinassa on muuan huvittava piirre, koska Reputettujen salonki oli saanut alkunsa viralliselta valtiolliselta taholta, perinteisen nationalistisen ilmaisun vankimman tukipylv\u00e4\u00e4n, itsens\u00e4 keisari Napoleon III:n, aloitteesta.<\/p>\n
Impressionismille antoi nimens\u00e4 Claude Monet\u2019n maalaus Impression, soleil levant, \u201dVaikutelma auringonnoususta\u201d, joka ei ollut esill\u00e4 Reputettujen salongissa vaan riippumattomien taiteilijoiden yhteisn\u00e4yttelyss\u00e4 valokuvaaja F\u00e9lix Nadarin ateljeessa vuonna 1874. Kuvassa on sinert\u00e4v\u00e4 utuinen satamamaisema, jossa usvan l\u00e4pi h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 laivanmastoja sek\u00e4 punainen auringonkehr\u00e4.<\/p>\n
Verrattuna huolellisesti ty\u00f6stettyihin tavanomaisiin maalauksiin impressionismi pyrki antamaan illuusion v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vaikutelmasta, ik\u00e4\u00e4n kuin hajamielisest\u00e4 katseesta, joka vangitsee hetken, mutta mieli ei pys\u00e4hdy analysoimaan tuota hetkellist\u00e4 n\u00e4k\u00f6vaikutelmaa. Kuva on taiteilijan p\u00e4\u00e4nsis\u00e4inen maisema, ei todellisuuden j\u00e4ljent\u00e4mist\u00e4. Hetken tuntu syntyy vaikuttaa nopeasti ja h\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 maalatulta. Hajamielisen n\u00e4k\u00f6vaikutelman tunnelma syntyy t\u00e4st\u00e4. Nopeasti maalatun tuntu on vain illuusio; se on usein saavutettu valtavan ty\u00f6n tuloksena.<\/p>\n
Impressionistit l\u00e4hestyiv\u00e4t kuvantekemisen brobleemia eri n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin siihen asti oli l\u00e4hestytty. Sitten renessanssin oli taiteilijoiden tavoitteena ollut tehd\u00e4 kopio olemassa olevasta tai jotenkin mahdollisesta todellisuudesta. Uskonnolliset kuvat kuuluivat tuohon j\u00e4lkimm\u00e4iseen. Ne olivat tuonpuoleiden todellisuuden ilmi\u00f6it\u00e4 projisoituina t\u00e4h\u00e4n maailmaan.<\/p>\n
Impressionistit yrittiv\u00e4t tehd\u00e4 todellisiksi katsojan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rakentuvia kuvia. Kuva on pelkki\u00e4 v\u00e4rej\u00e4, pohjimmiltaan eriv\u00e4risi\u00e4 valoja. Todellisuudesta saamamme vaikutelma koostuu pienenpienist\u00e4 v\u00e4rialueista, mit\u00e4 impressionistit pyrkiv\u00e4t j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n. Maalaustekniikkaa kutsutaan \u201dpuhtaaksi paletiksi\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa perusv\u00e4reill\u00e4 maalaamista. V\u00e4rej\u00e4 ei sekoiteta kesken\u00e4\u00e4n halutun v\u00e4ris\u00e4vyn saamiseksi, vaan v\u00e4rien sekoittuminen tapahtuu katsojan tajunnassa.<\/p>\n
Pointillistit, esimerkiksi Georges Seurat, veiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hestymistavan \u00e4\u00e4rimmilleen ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4\u00e4n maalauksensa tuhansista pienist\u00e4 v\u00e4ripisteit\u00e4, jotka sulautuvat yhteen kuvaksi, kun taulua katsoo sopivalta et\u00e4isyydelt\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4k\u00f6havaintoa tutki my\u00f6s Paul C\u00e9zanne, t\u00e4rke\u00e4 modernin maalaustaiteen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 h\u00e4nkin. Ihmisen tajunta valikoi aistien antamia havaintoja ja karsii pois turhat yksityiskohdat. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t lopulta vain havainnon kohteen oleellisimmat osat pelkistettyin\u00e4 geometrisiksi peruskuvioiksi, ympyr\u00f6iksi, kolmioiksi ja neli\u00f6iksi. C\u00e9zannen pyrkimykset n\u00e4kyv\u00e4t h\u00e4nen \u201dp\u00e4\u00e4teoksessaan\u201d, sarjassa Montagne Sainte-Victoire \u2013vuorta esitt\u00e4vi\u00e4 tutkielmia. Kuvien sarja syntyi parin vuosikymmenen aikana. Kuva kuvalta ilmaisu pelkistyy ja yksityiskohdat v\u00e4henev\u00e4t. C\u00e9zanne oli my\u00f6s ensimm\u00e4isi\u00e4 taiteilijoita, jotka pyrkiv\u00e4t eroon optisen perspektiivin kahleista.<\/p>\n
Paul Gauguin puolestaan hylk\u00e4si Leonardo da Vincin p\u00e4ivist\u00e4 l\u00e4htien maalausta hallinneen valoh\u00e4my- eli sfumato-tekniikan sek\u00e4 pyrkimyksen kolmiulotteisuuteen. H\u00e4nen maalaustensa vahvojen \u00e4\u00e4riviivojen rajaamat t\u00e4ytel\u00e4iset v\u00e4rikent\u00e4t saavat kuvan vaikuttamaan korostetun litte\u00e4lt\u00e4 ja antavat kudotun sein\u00e4vaatteen vaikutelman.<\/p>\n
Taiteilijan n\u00e4kemyksess\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n \u201dn\u00e4kij\u00e4n\u00e4\u201d, joka m\u00e4\u00e4rittelee itse taiteen kriteerit, on osittain Nietzschen filosofian vaikutusta. Nietzsche oli taiteilijaboheemipiirien suosikkifilosofi tuohon aikaan. Taiteilijat n\u00e4kiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n juuri itsens\u00e4 nietzschel\u00e4isin\u00e4 yli-ihmisin\u00e4, hengen j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4, joilla on lahja kohota tavallisen tusinaporvariston p\u00e4iden yl\u00e4puolelle ja sit\u00e4 mukaa n\u00e4hd\u00e4 enemm\u00e4n ja kauemmas.<\/p>\n
N\u00e4kij\u00e4n osa on raskas. Taiteilijoiden ollessa yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti tietoisia omasta erikoislaadustaan k\u00e4vi my\u00f6s taiteelle omistautuminen yh\u00e4 vimmaisemmaksi. Oikeastaan taiteilijan ei kuulunutkaan el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 vaan parhaassa tapauksessa uhrata itsens\u00e4 taiteensa alttarille ja tuhoutua ennen aikojaan taiteensa vuoksi, v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sairastua henkisesti, mielell\u00e4\u00e4n juoda itsens\u00e4 pilalle harhan\u00e4kyj\u00e4 aiheuttavalla absintilla, sairastua syfilikseen tai riutua hitaasti tuberkuloosin uhrina, mihin viimeksi mainittuun kylm\u00e4t Pariisin ullakkohuoneet antoivat hyv\u00e4n ennusteen.<\/p>\n
Oikein malliesimerkki traagisesta taiteilijakohtalosta on Vincent van Gogh, joka sai el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana vain yhden taulun kaupaksi. Nyt upporikkaat ker\u00e4ilij\u00e4t maksavat van Goghin teoksista kymmeni\u00e4 miljoonia. Traaginen el\u00e4m\u00e4 ja ennenaikainen v\u00e4kivaltainen kuolema antavat toki romanttista hohtoa van Goghin teoksille (ja runsaasti lis\u00e4\u00e4 hintaa), mutta teosten arvo on toki jossakin aivan muualla. Van Gogh oli t\u00e4rke\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 my\u00f6hemmille uusille kuvataiteen suuntauksille. H\u00e4nen teostensa taiteellinen arvo on enemm\u00e4n kuin erillisten taulujen taiteelliset arvot yhdess\u00e4, koska ne muodostavat kokonaisuuden, taiteilijan sairaskertomuksen. Van Gogh maalasi tauluihinsa hulluksi tulemisensa.<\/p>\n
Toinen arkkityyppinen \u201dhullu taiteilijanero\u201d oli norjalainen Edvard Munch, jonka parhaan luomiskauden teoksissa heijastuu ankara jaakobinpaini h\u00e4nen omien pelkojensa ja el\u00e4m\u00e4n viettelyksien kanssa, erityisesti h\u00e4nen vaikeat naissuhteensa. Teossarjaa kutsutaan nimell\u00e4 El\u00e4m\u00e4n friisi, ja se huipentuu teoksessa Huuto (1893), joka kuvaa taiteilijan hermoromahduksen hetke\u00e4. Munch sent\u00e4\u00e4n toipui ja eli loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 arvostettuna taiteilijana, mutta luomiskyvylt\u00e4\u00e4n aika lailla latistuneena. Sek\u00e4 van Goghin ett\u00e4 Munckin parhaat teokset ovat hulluuden partaalta maalattuja, siin\u00e4 niiden taiteellisen arvon yksi salaisuus.<\/p>\n
1800-l. lopulla impressionismin antamat her\u00e4tteet johtivat maalaustaiteen jakautumiseen ja kehittymiseen yh\u00e4 uusiksi kuvataiteen suuntauksiksi ja ismeiksi, vaikuttaen v\u00e4hitellen my\u00f6s kuvanveistotaiteeseen ja jopa rakennustaiteeseen. Viimeksi mainittu taiteenlaji on kaikkein lopultakin kaikkein kankein mukautumaan mielin m\u00e4\u00e4rin vision\u00e4\u00e4rien visioiksi. Rakennuksella on aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyysvaatimuksensa: tarvitaan ainakin l\u00e4hestulkoon vaakasuoria lattiapintoja sek\u00e4 seini\u00e4 ja kattoja suojaksi ilmastoa vastaan.<\/p>\n
Muidenkin taiteenalojen radikaalimmat edustajat olivat kyll\u00e4styneit\u00e4 omien taiteenlajiensa perinteisiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, kokivat ahdistusta ja etsiv\u00e4t uutta tiet\u00e4. Impressionismi antoi vaikutteita my\u00f6s esitt\u00e4viin taiteisiin: kirjallisuuteen, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteeseen ja musiikkiin.<\/p>\n