Turun seudun toisen asteen etärengas on alueellinen yhteistyömuoto, joka syntyi Opetushallituksen etäopetushankkeen myötä vuonna 2000. Opetushallituksen rahoitusta etärengas nautti vuosina 2000–2004. Rahoitus mahdollisti panostamisen alueelliseen etäopetuksen kehittämistyöhön. Enimmillään etärenkaan toiminnassa oli mukana 18 oppilaitosta, tällä hetkellä yksi vähemmän. Mukana ovat Turun kaupungin ylläpitämien suomenkielisten päivälukioiden (Klassillinen, Kerttuli, Luostarivuori, Lyseo, Puolalanmäki ja TSYK) lisäksi Turun iltalukio, Elisenvaaran lukio, Kaarinan lukio, Laitilan lukio, Naantalin lukio, Nousiaisten lukio, Paimion lukio, Paraisten lukio, Raision lukio ja Turun normaalikoulun lukio sekä Turun ammatti-instituutti.
Aihearkisto: Ajatuksia, ideoita ja vinkkejä
Riittävätkö diginatiivin digitaidot digiopiskeluun?
Uusi lukuvuosi on taas pyörähtänyt käyntiin. Digitaitojen hallinnan oletetaan olevan opiskelijoilla hyvin hallussa – ja samaa mieltä he ovat usein itsekin. Nuorethan käyttävät sujuvasti somea, jakavat kuvia, googlettavat ja tubettavat. Entäpä verkkotyöskentely, tietoturva, tekijänoikeudet tai yksilönsuoja, pitäisiköhän niistäkin tietää jotakin?
Monni on verkossa
Peruskoulussamme opiskelee parhaillaan joukko oppilaita kotoa käsin. Syitä kotiin jäämiseen on monia, joista tavallisimpia lienee psykiatriset ongelmat (ahdistus, masennus, paniikkihäiriö), koulukiusaaminen, sisäilmaongelmat ja koulumotivaatiopulmat. Näille oppilaille ovat lähikoulut räätälöineet erilaisia tapoja suorittaa peruskouluopintoja. Tavallisimmin oppilaat opiskelevat sovitut oppisisällöt itsenäisesti kotona ja antavat näytöt koulussa tenttimällä. Vanhempien kyky tukea oppilasta tällaisessa tilanteessa ennakoi vahvasti oppilaan mahdollisuuksia selviytyä perusopetuksen opinnoista. Suuremmissa kaupungeissa räätälöityjä opintopolkuja pystytään tukemaan pieniä kuntia tehokkaammin. Koulupolulta syrjäytymässä olevat oppilaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa sekä sosiaalisen taustansa että valtakunnallisen sijaintinsa näkökulmasta.
Kiltakoulut, oppimisympäristö
Kiltakoulut-mallin oppimisympäristön luominen lähtee työelämän tarpeista sekä opetussuunnitelman perusteista. Kiltakoulut-malli vastaa uusien opetussuunnitelmien tarpeisiin ja vaatimuksiin hyvin. Otan esimerkiksi pintakäsittelyalan, Pintakilta Originalin, jonkan opetussuunnitelmatyöstä vastaan.
Vihreämpää ruohoa kaikille – jakamisen ilo elää opeverkostoissa
“Linuxilainen avoimen lähdekoodin opetus on unelmani. Turhaudun, kun koen tekeväni samaa, mitä sadat muutkin opettajat yksin samaan aikaan tekevät. Opettajuuden yksinäisyys on ikävää. Itsensä kanssa on liian helppo olla samaa mieltä. Ja aina samat ideat… Minua turhauttaa myös ajallisesti niukka opettaja-opiskelijasuhde. Kyseenalaistaminen, vaihtoehtojen aito etsintä, avoimuus, toiminnallisuus, luovuus ja ihmettely hautautuvat liian helposti oppiaineksen tuottamiseen ja siirtämiseen opettajan kalvolta opiskelijoiden vihkoihin.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa verkossa
Tämän vuoden elokuussa astui voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jonka painopiste on ongelmien ratkaisemisen sijaan ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on luoda ennaltaehkäiseviä toimia, joiden myötä edistetään opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opiskeluhuollolla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Lumi-hanke: Loppuyhteenvedon aika
Tervehdys vielä kaikille Lapin alkutalvesta. Lumi-hanke alkaa olla vähitellen päätepysäkillään. Varsinainen hanketyö on lopeteltu viime keväänä, vielä jäljellä on hieman raportoitavaa.
Etäopetus seilaa myötätuulessa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on edennyt Opetushallituksessa jo lähes loppusuoralle. Tätä kirjoittaessani on menossa perusteluonnosten avoimen verkkokommentoinnin viimeinen päivä. Etäopetusta – tai kuten perusteluonnoksissa asia on ilmaistu: ”etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta” – on käsitelty perusteiden viidennessä luvussa kolmen kappaleen verran. Siis kolme kappaletta laajemmin kuin voimassa olevissa ops-perusteissa!
Virtuaalisesti teidän, Eppu.
Vuonna 2003 laskin, että olin tehnyt noin neljäsataa kirjailijavierailua eri puolilla Suomea. Laskutoimitus tapahtui matkalla sairaalaan. Putosin portailta ja pätkin jalkani kolmeen osaan. Siihen päättyi se kirjailijavierailu ja alkoi pitkä toipuminen. Asuimme ulkosaaristossa ja olin laivamatkojen ja huonojen kulkuyhteyksien takia jo entuudestaan hankala ja kallis kirjailijavieras. Yhden päivän vierailuun kun kului helposti kolmekin päivää ja tilaajaparka joutui maksamaan matkojen ja vierailupalkkion lisäksi päivärahat ja yöpymiseni. Onnettomuuden jälkeen muutuin entistä hankalammaksi. Liikkumiseni oli pitkään vaikeaa ja innoittavistakin vierailuista toipuminen nieli aina monta työpäivää. Niinpä aloin sanoa: ”Ei” lähes kaikille kirjailijavierailupyynnöille.
Tekijänoikeus ja avoimet oppimateriaalit etäopetuksessa
Nykyinen tekijänoikeuslaki aiheuttaa päänvaivaa opetuksessa, etenkin etäopetuksessa. Sen kanssa pystyy elämään, kun muistaa muutaman perusniksin.
Tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt huimasti sitten edellisen tekijänoikeuslain laatimisen. Hyvä esimerkki on Youtube-videoiden käyttö: niiden esittäminen ei ole nykyisen tekijänoikeuslain puitteissa sallittua opetuksen yhteydessä. Arkikäytäntö on kuitenkin selvä: Youtube-videoita on näytetty oppitunneilla vuosia, eikä oikeuskäytäntöä ole, koska kukaan ei ole toistaiseksi vienyt asiaa oikeuteen. Ja tuskin viekään.