Uusi vuosituhat toi mukanaan uusia tuulia Lapin lukioihin, varsinkin Kemi-Tornion alueelle. Kevättalvella 2003 minulle ilmoitettiin, että saisin alkaa opettaa etäranskaa seuraavana syksynä. Jouduin pienen pakokauhun valtaan, sillä pelkäsin, etteivät atk-taitoni riittäisi. Koulutusta luvattiin ja sitä myös tuli. Pääsin moniin kiinnostaviin koulutuksiin, joita järjestettiin Heinolassa, Helsingissä ja Turussa. Yllätyksekseni minusta tulikin ranskan etäopetuksen ”uranuurtaja” Suomessa. Yhdessä Helsingin tilaisuudessa, jossa oli muiden kuin ranskan kielen etäopetuksen konkareita Itä-Suomesta ja Turusta, mieleeni jäivät erään ruotsin etäopettajan sanat (hän oli myös ranskanopettaja): ”En voi mitenkään ymmärtää, miten ranskan opetus voisi onnistua etänä, jo pelkästään ääntämisen vuoksi.” – No, hän oli väärässä; tänä päivänä kukaan ei enää sanoisi niin!