Etäopiskelun mullistus vaatii uudenlaisia opiskelun valmiuksia

Internetin teknisen ja kulttuurisen kehityksen myötä opiskelun mahdollisuudet ovat lisääntyneet huimalla tavalla. Tämä on muuttanut tapaamme toimia ja samalla aiheuttanut myös murroksen tietokäsityksessämme. Informaatiota ei enää etsitä välttämättä kirjojen sivuilta, vaan se on jatkuvan muutoksen alla ja myös saatavilla ympärillämme. Sosiaalisten verkostojen merkitys on noussut olennaiseksi mahdollisuudeksi informaation hankinnassa, käsittelyssä ja jakamisessa.

Työssäoppimisen eturintamalla on puhuttu pitkään siitä, että koulutuksissa käyminen ja painettujen manuaalien lukeminen ei tarjoa lainkaan riittäviä mahdollisuuksia oppimiselle. Työssäoppijalta vaaditaankin uudenlaisia taitoja oppia työn ohessa verkkoja ja verkostoja hyödyntäen, ja kykyä osallistua oppijoiden verkostoihin. Tulevaisuudessa vaaditaan yhä erikoistuneempaa osaamista, kykyä toimia laajoissa verkostoissa ja etenkin nopeaa kykyä reagoida haasteisiin ja ratkaista ongelmia verkostojen osaamisen tuella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monilta keski- ja korkean asteenkin opiskelijoilta puuttuu kehittynyt kyky tai tahto oppia itsenäisesti yhteisöissä. Koulu ei välttämättä tue näiden taitojen kehittämistä vielä kovinkaan suunnitelmallisesti.

Samaan aikaan Internetin käyttäjien tarjolle on tullut avoimia verkkokursseja (MOOC, Massive open online course) joihin kuka tahansa voi osallistua, sekä valtavia määriä erityisesti videomuotoista opiskelumateriaalia (esim. Khan Academy). Suurin osa materiaalista ja kursseista on kuitenkin englanniksi. Kyky hyödyntää englannin kieltä nousee entistäkin tärkeämmäksi taidoksi. Oppijoilta vaaditaan erityisesti yhä parempia itsenäisen yhdessä oppimisen taitoja. Nämä taidot eroavat perinteisessä luokkaopetuksessa sovelletuista taidoista, ja suuri ero ilmenee toimintakulttuurissa ja oppimisen motiiveissa.

Tiedon hankintaa ja oppimista voidaan tukea yhä älykkäämpien järjestelmien avulla. Nämä järjestelmät kykenevät myös oppimaan siitä, mitä haluat oppia, mistä olet kiinnostunut ja mitä samoista asioista kiinnostuneet ihmiset ovat oppineet. Oppimista nämäkään järjestelmät eivät automatisoi, vaan asettavat etäopiskeluun uusia vaatimuksia, nimenomaan havainto-tulkinta-merkityksenantotaitojen osalta. Vaaditaan kykyä tunnistaa osaamistaan, oppimistarpeita ja relevantteja oppimisen lähteitä.

Opiskelijan tulee entistä paremmin osata rakentaa omaa oppimisympäristöään (PLE) ja verkostoaan (PLN). Motivaatioteoriat tukevat vahvasti erikoistumista itseä motivoivin ja innostaviin osa-alueisiin. Nykykoululaiset päivittävät tulevaisuudessa osaamista jatkuvasti niin osallistumalla erilaisten asiantuntijayhteisöjen kuratoiman informaation rakentamiseen ja toisaalta erilaisten globaalillakin tasolla järjestetyille verkkokursseille, joissa opitaan ryhmissä.

Koulun pitäisikin tukea etäopiskelun taitojen kehittämistä järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti, vaihe vaiheelta ja yksittäisiin taitoihin panostaen. Taitojen kehittämistä voidaan tukea  sisältöjen oppimisen ohessa hyödyntäen valikoituja pedagogisia menetelmiä. Opettajat tarvitsevat työkaluja tämän muutoksen hallintaan. Oppijoille tulee tarjota autenttisia oppimsitehtäviä, jotka ohjaavat nimenomaan olennaisten elinikäisen oppimisen taitojen hallinnassa ja tarjoavat esimerkiksi mahdollisuuksia luoda linkityksiä ilmiöiden välille. Oppimista tulee voida arvioida siten, että arviointi tukee myös näiden taitojen kehittämistä. Maailma on oppimisympäristömme, ja oppimisen mahdollisuudet ovat rajattomat. Siksi oppimisen taitoihin tulisi panostaa aiempaa järjestelmällisemmin.

 


Miikka Salavuo
Tabletkoulu
http://www.tabletkoulu.fi/

(kuva: Anne Rongas)