OAJ:n kysely osoitti selkeästi täydennyskoulutuksen yhteyden opetuksen uudistumiseen

Kuva: Flickr / Craig Taylor (CC BY-NC-SA 2.0)

Selvitimme OAJ:ssä lukion opettajien näkemyksiä lukion kehittämisestä ja opettajien työoloista. Kysyimme myös tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tuhannelle opettajalle lähetettyyn kyselyyn vastasi opettajista neljä sataa.

Noin kolmannes lukion opettajista oli antanut etä- tai verkko-opetusta, jossa tieto- ja viestintätekniikalla oli tärkeä rooli. Aikuislukioissa tällaista opetusta anteita opettajia oli yli 70 prosenttia vastanneista. Eniten tällaista opetusta olivat antaneet reaaliaineitten opettajat (yli 45 %) ja opinto-ohjaajat (yli 35 %).

Opettajan ikä, sukupuoli tai lukion koko eivät näytä selittävän TVT:n opetuskäytön yleisyyttä. Kokeneemmat opettajat mainitsivat useammin syyksi oman kiinnostuksen, kun nuoremmat useammin määrättiin antamaan tällaista opetusta. Kokeneet opettajat saivat nuoria useammin erillistä korvausta TVT:n käytöstä ja tekivät sopimuksia tekijänoikeuksista useammin kuin nuoremmat.

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyen oli oppimateriaalia itselleen valmistanut yli 80 prosenttia lukion opettajista, mutta kollegoilleen vajaa neljännes. Työnantajalle tällaista oppimateriaalia oli tehnyt päivälukion opettajista noin 10 prosenttia ja aikuislukion opettajista yli 20 prosenttia.

Kyselyssä tarkasteltiin myös opettajien työvälineitä. Osalla opettajista ei edelleenkään ollut työpaikallaan mahdollisuutta päästä nettiin itselleen sopivana ajankohtana (13%) ja alle puolella lukion opettajista oli käytössään työnantajan järjestämä henkilökohtainen tietokone.

Kyselyssä selvitettiin myös osallistumista täydennyskoulutukseen. Neljännes opettajista ei ollut osallistunut kyselyä edeltäneen vuoden aikana täydennyskoulutukseen (VESO-päiviä ei tässä laskettu täydennyskoulutukseksi). Täydennyskoulutuksessa olleista reilusti yli 80 prosenttia vastasi opetuksensa uudistuneen viime vuosina, mutta täydennyskoulutusta vaille jääneistä vain n. 60 prosenttia. Kun samaa asiaa kysyttiin toisinpäin, niin täydennyskoulutusta vailla olevista 40 prosenttia vastasi opetuksensa olevan samanlaista kuin kymmenen vuotta sitten, mutta täydennyskoulutuksessa olleista vain 20 prosenttia.

Täydennyskoulutuksella on siis vaikuttavuutta opetuksen uudistumiseen, mitä voi pitää hienona asiana. Huolta pitäisi nyt kantaa erityisesti niistä, jotka eivät täydennyskoulutukseen ole päässeet, sillä heillä tuntuvat asiat olevan muutoinkin huonosti. Alle 60 prosenttia täydennyskoulutusta vaille jääneistä pääsi kehityskeskusteluihin säännöllisesti esimiehensä kanssa, kun yli 80 prosenttia täydennyskoulutuksessa olleista kävi kehityskeskustelut esimiehensä kanssa.

Miltei puolella täydennyskoulutukseen päässeistä opettajista oli käytössään työnantajan järjestämä henkilökohtainen tietokone, mutta täydennyskoulutusta ilman jääneillä vain alle kolmanneksella.

Jos lukion pedagogiikkaa halutaan uudistaa, niin kaikille opettajille tulisi laatia kehityskeskusteluissa henkilökohtaiset täydennyskoulutussuunnitelmat ja heidän henkilökohtaisista työvälineistään tulisi huolehtia paremmin. Tähän johtopäätökseen ei voi olla päätymättä perehdyttyään OAJ:n vuonna 2012 valmistuneeseen kyselyyn.

 


Olavi Arra
OAJ:n erityisasiantuntija
TVT:n opetuskäyttöön liittyvät asiat