Hanke on päättynyt

Digikamut-hanke on päättynyt – kiitos kaikille toiminnassa mukana olleille kouluille!

Tutustu hankkeen tuotoksiin Materiaalit-sivulla.

Wäinö Aaltosen koulu – Digikamut hankkeemme loppuraportti

Wäinö Aaltosen koulu lähti mukaan Digikamuihin tukemaan toisia kouluja ja vakiinnuttamaan toimintatapoja koulussamme. Koulumme oli tehnyt jo vuosia esivalmisteluja mediakoulun aikaansaamiseksi ja vasta hankkeen myötä saimme vakiinnutettua TVT-taidot kaikkien oppilaiden ja opettajien arkeen.

Digikamut on osuva nimi, koska koulussamme on yleisenä käytäntönä, että TVT-taidoiltaan taitavammat oppilaat neuvovat toisia oppilaita. Myös taitavammat opettajat ”digikamuilevat” toisilleen ja myös opettajat ovat saaneet apua taitavilla oppilaistaan. Menetelmä on tehokas ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja osallisuuden menetelmiä käyttäen. Myös koulumme Wäiski-tv perustuu oppilaiden vuorovaikutukseen ja keskinäiseen opettamiseen.

Wäinö Aaltosen koulu on ollut ”digikamuilemassa” mm. Moision koulussa. Moision koulun tutustuttivat meidät interaktiivisten magos-peliin ja Wäiskin oppilaat opettivat miten oppimisalusta edmodoa käytetään.

Wäinö Aaltosen koulu sai Digikamut-hankkeen myötä 50 kpl Microsoft Surface- tablettitietokonetta. Kyseiset koneet osoittautuivat koulukäytössä varsin käteviksi. Enemmän työtä aiheuttikin laitteiden käyttöönotto, joka osoittautui melkoisen haastavaksi tehtäväksi. Etenkin pienten oppilaiden kanssa vaihtoehtoisten sähköpostiosoitteiden, puhelinnumeroiden yms. lisääminen käyttäjätilin luomista varten oli melkoisen työlästä ja aikaavievää. Laitteiden saaminen käyttäjäystävällisiksi myös koulumaailmaan – siinä onkin ohjelmistokehittelijöille mietittävää!

Surfacet ovat pääasiassa käytössä neljän luokan kesken kierrätysperiaatteella ja niitä käytetään normaaliin koulutyöhön: tiedon hakemiseen, sen prosessointiin ja esittämiseen. Tuttujen Office-ohjelmien myötä uusien ohjelmien opettelemiseen ei mennyt aikaa. Windows- ympäristö toimii koulukäytössä mainiosti.

Surfaceihin hankittiin myös näppäimistö lisävarusteena, joka osoittautui viisaaksi sijoitukseksi. Vaikka kosketusnäyttö onkin ominaisuutena, kertoi moni oppilas kirjoittamisen kuitenkin sujuvan luontevammin ”perinteisellä” näppäimistöllä. Vähintäänkin yhtä moni päätyi käyttämään hiirtä usb-portin kautta kosketusnäytön sijaan.

Kaiken kaikkiaan kokemukset Surface-tableteista ovat varsin positiiviset ja ennen kaikkea sen käytettävyys koulutyössä tekee siitä erittäin mieluisen oppimisvälineen. Ja mikä parasta, myös luotettavan: toimivuus on ollut huippuluokkaa ja ainoat ongelmat käytössä ovat johtuneet enemmänkin koulun sisäisistä verkko-ongelmista kuin itse tableteista.

Wäinö Aaltosen koulussa on hankkeen myötä kaikilla luokilla käytössä sähköinen oppimisalusta.     Tämä on mahdollista toteuttaa monipuolisen TVT-laitteiston avulla, jota digikamut oli tukemassa. Koulussamme oppilailla on mahdollisuus käyttää läppäreiden ja miniläppäreiden lisäksi iPadeja sekä Microsoftin surface tabletteja. Oppilailla on myös mahdollisuus käyttää koulussa omia älypuhelimia sekä kotona omia laitteita kotitehtäviä ja projekteja tehden.

Tulevaisuuden haasteena on ylläpitää toimiva TVT-kapasiteetti jatkuvien säästöjen takia, sekä ylläpitää ajantasalla pysyvä tietotaito.

Pikke Syrjä-Väisänen
Tero Jaakkola
Saku Holmqvist
Henri Littunen

Luolavuoren koulussa jokainen on vuorollaan VIP-oppilas

Luolavuoren koulussa toteutettiin oppilaiden itsetuntoa kasvattava projekti, jossa hyödynettiin iPadeja. Oppimiskokeilun on suunnitellut LO Laura Viljamaa osana erikoistumisopintojaan.


VIP-SEINÄ

MITÄ?
Jokainen luokan oppilas on vuorollaan VIP-oppilas. VIP-oppilas tuo kouluun näytille itselleen tärkeitä asioita, joista keskustellaan yhdessä päivän aikana. VIP-oppilas saa vaikuttaa koulupäivän kulkuun valinnoillaan.

MIKSI?
VIP-oppilaana lapsen on mahdollista harjoitella omista asioistaan kertomista tutussa ympäristössä itse valitsemiensa kuvien ja muun materiaalin avulla. VIP-oppilas saa myönteistä huomiota kukin vuorollaan samalla, kun muut luokan oppilaat harjoittelevat positiivisen huomion antamista ja kuuntelemista. VIP-oppilas harjoittelee oman mielipiteen ilmaisemista ja päätöksentekoa.

MITEN?
Luokkaan rakennetaan VIP-seinä, johon VIP-oppilas asettaa itselleen tärkeät tavarat, kuvat ja muun materiaalin näytille. Oppilas esittelee seinän ja kertoo itsestään sen verran, kun pystyy. Muut saavat kysellä. VIP-oppilaalla on VIP-merkki rinnassaan koko koulupäivän ajan. Hän saa päättää, mihin aikaan mennään ruokailemaan ja mahdollisesti myös muita asioita.

KOKEMUKSIA:
Koska oppimiskokeilun luokalle oli vaikea keksiä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, päätettiin, että luokan aikuiset saavat myös oman VIP-päivänsä. Opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja olivat kumpikin ensin vuorollaan VIP-henkilöitä. Näin oppilaat saivat esimerkkiä, minkälaisia asioita kouluun voi tuoda ja mitä kertoa. Kun luokan aikuiset paljastivat itsestään ja elämästään luottamuksellisia asioita ja kaikenlaisia muistoja, luokan yleinen tunnelma lähentyi selvästi ja lapset motivoituivat projektiin. Oppilaat keksivät itse VIP-merkin.

Omista muistoista ja esimerkiksi perheestä kertominen oli oppilaille helpompaa kuin aiemmin, sillä mukana oli konkreettisia asioita, kuvia, matkalippuja, leluja kertomisen tukena. Jokainen oli selvästi mielellään VIP-oppilas, mutta osalla lapsista jännitys ja muiden positiivinen huomio aiheutti levottomuutta ja pientä häiriökäytöstä. Osalle lapsista kavereiden juttujen kuunteleminen oli haastavaa, mutta kaikki yrittivät parhaansa mukaan keksiä esimerkiksi kysymyksiä VIP-oppilaalle. Vaikka päätösten tekeminen ja omien mielipiteiden ilmaiseminen on yleensä kyseisen luokan oppilaille vaikeaa, VIP-oppilaana lähes jokainen pystyi varmasti päättämään, mihin aikaan mennään syömään.

Oppimiskokeilussa omia vahvuuksia ja heikkouksia mietittiin aluksi piirtämällä itsensä kymmenen vuoden päästä. Kuvaan sai kirjoittaa asioita, jotka ovat itselleen tärkeitä. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Toisena tehtävänä mietittiin, mitä rooleja jokaisella on tällä hetkellä: jokainen on jonkun lapsi, koululainen jne. Tämä tehtävä puolestaan oli kokeiluoppilaille selkeä ja helppo tehdä. Keskustelua jatkettiin tekemällä lyhyt Kahoot-kysely, joka on laadittu itsetuntemus-mittareiden pohjalta (ks. lisää Myllykoski, Melamies, Kangas toim. 2004). Linkki löytyy blogista.

LEMPIPAIKKA JA KUVAKOKO
Tunnin aloitus: Lapset valitsevat pöydältä erilaisista taidekuvista mieleisensä. Ohjeena on valita kuva, joka jostain syystä kiinnittää ensimmäiseksi huomion. Kuvasta ympyröidään kiinnostava yksityiskohta, ja jokainen tulee näyttämään kuvan luokan eteen ja kertomaan, miksi juuri se kuva kiinnosti. Kiinnitetään huomiota kuvan rajaukseen: mitä kuvakokoa on käytetty (yleiskuva, kokokuva, puolikuva, lähikuva, erikoislähikuva).

Tehtävä iPadeillä:

Leikkikää valokuvaajaa. Yksi lapsista on vuorollaan valokuvaaja, joka pyörittää jokaista leikkijää vuorotellen itsensä ympäri. Kun valokuvaaja irrottaa otteen, kuvattava lennähtää johonkin asentoon ja jähmettyy patsaaksi. Kun kaikki leikkijät ovat jähmettyneinä, kuvaaja nappaa kuvan kustakin patsaasta haluamassaan kuvakoossa.

Tunnin lopetus: Kotiläksy, ota kuvia lempipaikastasi kaikkia kuvakokoja käyttämällä.

Tunteet ja kuvakulma:

Keskustellaan tunteista ja siltä, miten tunnetila näkyy ihmisessä. Otetaan parin kanssa kuvia, jossa on esim. surullinen, iloinen, vihainen, pelokas, yllättynyt ilme. Käytetään hyväksi eri kuvakulmia (yläviistoon otettu kuva, alaviistoon otettu kuva), ja mietitään, miten se vaikuttaa kuvan tunnelmaan. Muokataan kuvat iPadin kuvanmuokkausohjelmalla ja tehdään juliste PicCollagella.

ELOKUVATRAILERI itsestä:

Kootaan kaikki pikkutehtävät yhteen esim. iMovien traileriin/elokuvaan ja tehdään elokuva itsestä. Pidetään yhteinen ensi-ilta.

Eväät levällään – tarkoituksella

Puropellon koulun seitsemäsluokkalaiset tekivät kertaustehtäviä Team Action Zonen kehittämän Action Track-pelisovelluksen avulla. Kotitalouden tunneilla sovellusta on onnistuneesti hyödynnetty useasti. Oppilaat ovat esimerkiksi ottaneet sovelluksen avulla käytännön työtehtävistä kuvia ja tunnistaneet kotitalouksien hoitoon ja ruoanvalmistukseen liittyviä esineitä.

Tällä kertaa tutustuttiin Kauppahallin joulutunnelmaan. Jo matkalla oppilaat tekivät useita kotitalouteen liittyviä tehtäviä. Hallissa tutustuttiin muun muassa eri kalalajeihin ja haastateltiin kauppiaita. Pelin onnistunut suoritus vaati yhteistyötä. Tehtäviä tehdessään oppilaat kävelivät noin 7 km hymyssä suin. Opettajana seurasi oppilaiden kulkua kartalta ja pystyi keskustelemaan oppilaiden kanssa chatin avulla luokasta käsin.at

Kohti joulujuhlaa

Kahdeksasluokkalaiset ilmaisu-, näyttämötekniikka- ja videokurssilaiset työskentelevät jo täyttä häkää vuoden 2014 joulujuhlan parissa. Esimakua tulevan juhlan toteutuksen vaatimasta työstä saa vaikkapa katsomalla viime vuoden juhlan valmisteluista kertovan videon.

Kuutiorakennelmia linkkikuutioilla, MS PowerPointilla ja GeoGebralla

Puolalassa 9. luokan matematiikan tunneilla avaruusgeometriassa avaruudellista hahmottamista on harjaannutettu mm. rakentamalla lokakuussa kuutiorakennelmia linkkikuutioilla, MS PowerPointilla ja GeoGebralla. GeoGebralla pystyy rakentamaan 3D-kuutiorakennelmia ja pyörittelemään niitä näppärästi ruudulla. Kuutiorakennelmien luominen GeoGebralla oli vaikeampaa kuin PowerPointilla, mutta valmiita rakennelmia syntyi kuitenkin helposti kaksoistunnin puitteissa. Rakennelmat on tarkoitus vielä animoida viimeisellä viikolla ennen joululomaa ja tehdä niistä hahmottamistehtäviä toisille oppilaille. Turun Matikkamaa piti OPH:n rahoittamaa koulutusta lokakuun lopussa (Ilmaissovellukset matematiikan opetuksessa), jossa myös muiden koulujen opettajat pääsivät rakentelemaan kuutiorakennelmia GeoGebralla.

kuutiorakennelma

Edellinen GeoGebralla luotu rakennelma suoraan edestä:

edesta

Oikealta:

oikealta

Ylhäältä:

ylhaalta

Yhteenvetona:
Windows-tabletteja on käytetty hankkeen aikana Puolalassa matematiikan tunneilla iPadien rinnalla monin eri tavoin (drillaamiseen, havainnolliseen ja tuottamiseen). Onnistuneita kokeiluja tullaan käyttämään opetuksessa uudelleenkin niitä edelleen kehittäen. Tietotaitoa levitetään myös muille matematiikan opettajille mm. Turun Matikkamaan koulutusten kautta.

Moision Digikamut-hankkeen loppuraportti

Koulumme iso tavoite on kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetusta kokonaisvaltaisesti pienin askelin eteenpäin. Lähdimme liikkeelle aika alkeista. TVT- painoitteisten teemavuosien ja LSL/ Digikamut -hankkeiden myötä tuosta kehitystyöstä on tullut vakiintunut toimintapa. Toimintaa ohjaavat koulumme TVT -strategia ja lukuvuosittainen toimintasuunnitelma.

Opettajien osaaminen on laadukkaan opetuksen lähtökohta.  Jotta tämä toteutuisi, olemme panostaneet opettajien koulutukseen. Opettajat ovat suurin joukoin käyneet eri TVT-koulutuksissa. Myös koulumme TVT -tiimi on pitänyt koulutuksia koulun sisällä mm. iPadien ja kosketustaulujen opetuskäytöstä.

Haluamme osallistaa oppilaat itse opetukseen niin hyvin kuin mahdollista. Viime lukuvuonna loimme TVT -opetuspankin, jonka sisällöt opetettiin joka luokilta valituille tutoreille TVT-kerhossa. Opettajat saavat sieltä myös konkreettisia malleja opetukseensa.

Kummitoiminnassa kummit ovat opettaneet pienemmille oppilaille mm. ystäväkirjan tekoa iPadilla. Hankkeen kautta yhteistyö muiden koulujen kanssa on lisääntynyt. Olemme tehneet TVT- vaihtoa niin lähikoulumme Jäkärlän kuin Wäinö Aaltosen koulunkin kanssa. Yksi luokka opettaa toisen koulun luokalle jotakin uutta, esim. Edmodo-oppimisalustan käyttöä.

Oppilaiden on hallittava erilaisia TVT -käyttöympäristöjä. Tutun Windows-ympäristön rinnalle ovat tulleet iPadit(iOS). Innostuksen esteenä on ollut  laitteiden määrä. Ne ovat aina olleet varattuja. Onneksi nyt saamme toisen luokallisen iPad minejä. Koska jokaiselle oppilaalle ei ole omaa laitetta, olemme pyrkineet siihen, että joka kerta oppilas kuitenkin käyttää samannumeroista laitetta. Olemme tehneet muutaman viikon 1:1 -kokeiluja. Silloin opetus on helpointa ja joustavinta laitteilla järjestää.

iPadeja käytetään opetuksessa todella monipuolisesti.  Myös ymmärrys ohjelmien hyödyllisestä yhteiskäytöstä on ýmmärretty. Uusia ideoita pyritään jakamaan koko ajan. Jos koulutuksessa opittua ei ota heti käyttöön, se unohtuu. Tällä hetkellä mietinnssä ovat fiksut tallennusratkaisut ja pädien yhteinen konfigurointi.Opetuskäytössä on myös muutama älytaulu, joiden pedagoginen painopiste on alkuopetuksessa. Ipadien ja kosketustaulun yhteiskäyttö opetuksessa on mennyt eteenpäin. Kosketustaulua rohkaistaan käyttämään myös ylempien luokkien opetukseen.

Ohjelmointi on myös yksi painopistealueemme. Olemme tutkimuskouluna mukana Tampereen teknillisen yliopiston hankkeessa, jossa tutkijatohtori Kristian Kiilin johdolla tutkitaan pelillisyyttä oppimisessa. Testailemme Magos -pelintekoalustaa, jossa oppilaat saavat itse suunnitella ja luoda oppimispelin ko. aiheesta, sekä jakaa pelin muille. Pelejä voi pelata myös itse liikkumalla. Testaamme myös muutamaa muuta Kiilin oppimispeliä tällä hetkellä.

Olemme kehittelemässä osaamistasotestejä, joissa testataan oppilaan TVT- osaamista esim. 1-2- luokkien päättyessä. Oppilas saa läpi menneestä suorituksesta aina tietyn ”arvomerkin” ja voi näin edetä korkeammalle tasolle. Näin varmistetaan oppilaiden osaamista ja TVT-opetuksen laatua. Näitä testataan ensi kevään kerhoissa.

Iso tavoite on myös saada TVT -laitteiden opetuskäyttöön entistä järkevämpiä tapoja ja malleja. Sähköisten oppimisympäristöjen sekä pilvipalvelujen käyttöä opetuksessa olisi myös lisättävä. Näin opetuksesta tulee entistä kokonaisvaltaisempaa.Seuraavia askeleita ovat myös Microsoftin ”sponsoroima”New Pedagogies Deep Learning- hanke, joka nivoutuu hyvin tulevan opsin suunnittelun kanssa.Keskeinen kysymys kai on, mitä lisäarvoa laitteiden käyttö opetuksessa antaa, mitä ei voi tehdä iPädejä?

Digikamut-hanke Vasaramäen koulussa

Seuraavassa esitellään tietotekniikan hyödyntämistä Vasaramäen koulussa Digikamut-hankkeen tavoitteiden näkökulmasta. Kaikkea mitä koulussa on tehty, ei raportti varmastikaan sisällä, mutta toivottavasti se antaa kohtuullisen kattavan kuvauksen koulumme tietotekniikan hyödyntämisestä.

Oppilaita on ohjattu hyödyntämään tietotekniikkaa opiskelussa. Toimivan langattoman verkon saaminen kouluumme on mahdollistanut tiedon hakemisen, rakentelun ja esittämisen tietotekniikan avulla. Olemme hyödyntäneet kannettavia, pöytäkoneita, iPadeja ja myös oppilaiden omia laitteita. Olemme varsinkin tiedonhaussa käyttäneet myös BYOD (Bring Your Own Device) IT-strategiaa. Langattoman verkon myötä myös tiedon jakaminen ja esittäminen on helpottunut. Apple-Tv on helpottanut iPadeillä tehtyjen töiden esittämistä.

Perinteisten esitelmien ja tutkielmien lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa on mahdollistanut erilaisten työtapojen käyttämisen. IPadien avulla on tehty muun muassa animaatioita, sarjakuvia, musiikkivideoita, mainoksia ja elokuvia. Liikunnassa iPadeillä on kuvattu liikuntasuorituksia ja videon perusteella parannettu suoritusta. Fysiikan ja kemian tunneilla on kuvattu ja analysoitu kokeita videoiden avulla. Popplet sovelluksen kanssa on tehty käsitekarttoja, joiden avulla on pyritty hallitsemaan asiakokonaisuuksia. Book Creator sovelluksen kanssa on luotu kirjoja ja portfolioita.

IMG_0156

Osa oppilaista on myös tutustunut ohjelmointiin. Kemian tunnilla oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat pelejä  Kodu Game Lab- ohjelmalla. Tämän jälkeen oppilaat pelasivat itse tekemiään pelejä. Teknisen työn tunneilla oppilaat ovat tutustuneet Lego-ohjelmointiin. Valinnaisessa tietotekniikassa oppilaat ovat suunnitelleet pelejä Kodu Game Labin ja Scratchin kanssa. Koulussamme järjestettiin myös pelipaja halukkaille. Pelipajassa ulkopuolinen vierailija kertoi pelien suunnittellusta, jonka jälkeen tehtiin omia pelejä Scratchin kanssa. Ohjelmointiin on perehdytty myös Lightbot sovelluksen ja koodaustunti sivuston avulla.

Pelillisyyttä on myös painotettu pelaamalla valmiita sovelluksia. Matematiikan tunneilla oppilaat pelasivat vastakkain polynomipeliä. Voittajat pelasivat aina vastakkain ja näin lopuksi selvitimme luokan ”polynomimestarin”.  Oppilaat myös suunnittelivat ja toteuttivat polynomeihin liittyvät pelin PowerPointin avulla.

Opetuksessa on hyödynnetty myös pilvi-palveluita ja verkko-oppimisalustoja. OneDrivea ja Office365 käytetään hyödyksi niin oppitunneilla kuin kotitehtävissä. Oppilaat pystyvät tekemään töitä yhdessä, jatkamaan keskeneräisiä töitä kotona ja jakamaan valmiit työt opettajalle. Verkko-oppimisalustoista on hyödynnetty Moodlea ja Edmodoa.

Olemme pitäneet myös sähköisiä kokeita. Valinnaisessa tietotekniikassa kokeet tehdään pääosin koneella. Lisäksi Socrative sovellusta on hyödynnetty kokeiden pitämisessä. Esimerkiksi kemiallisia merkkejä ja päässälaskuja on testattu sovelluksen avulla. Tehdyt kokeet ovat myös muiden opettajien käytössä.

Koulu on panostanut opettajien TVT-koulutukseen. Taksvärkkipäivänä opettajille järjestettiin iPad-koulutusta. Lisäksi suurin osa koulumme opettajista osallistui TVT-vesotorille, jossa varsinkin lisätty todellisuus –paja oli monen mielestä hyvin vaikuttava. Opettajat ovat myös käyneet TOP-keskuksen koulutuksissa ja lisäksi kouluttautumassa on käyty Erasmus+  -hankkeeseen liittyvällä Top-Swipe-Pinch kurssilla Portugalissa.

Koulussamme halutaan myös varmistaa, että kaikki oppilaat saisivat tarvittavat TVT-taidot. Tänä lukuvuonna jokaisen seitsemännen luokan kanssa käydään läpi TVT-taitoja. Työvälineohjelmia, internetin järkevää käyttöä ja medialukutaitoa käsitellään varta vasten näille asioille varatuilla tunneilla. Tunneilta on myös tarkoitus löytää tietotekniikasta kiinnostuneita ja taitavia oppilaita tutor-oppilaiksi.

Yksi koulukohtaisen hankkeen kehittämiskohteista oli tablettien hyödyntäminen opetuksessa. Olemme mielestämme saaneet hyvin iPadit opetuskäyttöön. Opettajat ovat kouluttautuneet ahkerasti ja vertaistuki on onnistunut laitteiden käyttöön otossa. Toinen koulukohtaisista kehittämiskohteista oli oppimispelien tekeminen ja käyttö. Pelillisyys ja ohjelmointiin tutustuminen on toteutunut hyvin, mutta varsinaisia oppimispelejä olisi voinut toteuttaa enemmänkin.

Yhteenvetona hankkeen loppuessa voisi todeta, että paljon on jo tehty, mutta paljon löytyy vielä tehtävää. TVT tarjoaa paljon uusia haasteita ja mahdollisuuksia  ­̶  niitä kohti uusien hankkeiden (NPDL-ohjelma) merkeissä.

Sävelletään intergroiden musiikkia, matikkaa ja iPadejä

Mindmap

ALOITUS:

Talvilaulun tekeminen alkoi mindmapistä. Keräsimme yhdessä aiheeseen liittyvää sanastoa.

image

SANOITUS:

Sanoista tehtiin lauseita ja haettiin lauluun oikeaa tunnelmaa ja riimejä.

image

RYTMI:

Laulun rytmi tehtiin näkyväksi unkarilaisilla laskusauvoilla.

 

image

Seuraavaksi on vuorossa A-osan toinen osuus, jonka jälkeen teemme kertosäkeen valmiiksi.

 

image

Sävellys kirjoitetaan tässä vaiheessa ”Anyone can make music”-sovellukselle odottamaan muokkausta.

 

image

MELODIA:

Tämän jälkeen on melodian vuoro.  Kehitellään melodian aiheita ”Free piano”- sovelluksen avulla…

 

Lopuksi valmis laulu kirjoitetaan  ”Anyone can make music”-sovellukselle ja tehdään lauluun hyvä sovitus.

 

Teija Laine, Pansion koulu, Turun Matikkamaa

Digikamut@Puropelto

Puropellon koulussa Digikamut-hankkeeseen valittiin kaksi tavoitetta, kehittää oppilaiden omien ja koulun mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa ja oppimisessa sekä kehittää ja laajentaa videolähetystekniikan käyttöä eri tilanteissa. Lisäksi hankkeen jo ollessa käynnissä tavoitteeksi lisättiin tietotekniikasta erittäin kiinnostuneiden oppilaiden tietotekniikan osaamisen syventäminen.

Koulun mobiililaitteiden määrää lisättiin hankkeen kautta hankittujen 50 Surface RT -tabletin lisäksi 30 iPad minillä. Laitteita hyödynnettiin likipitäen kaikissa oppiaineissa. Käyttö oli runsasta, mutta langattoman verkon rajoitukset aiheutti yhteysongelmia ja sitä kautta epävarmuutta laitteiden toiminnassa. Koulun visiona on hyödyntää etupäässä pilvipalveluja asennettavien ohjelmien sijaan. Tämä teki yhteysongelmista opetuksen kannalta erittäin hankalia.

Pilvipalveluista hyödynnettiin eri oppiaineissa eniten esimerkiksi OneDrivea, Preziä ja Edmodoa. Lisäksi käytettiin esimerkiksi Voxobobia ja Mattotelinettä. Koulu osallistui myös VDI-kokeiluun, jonka avulla eri laitteilla pystyy luomaan virtuaalisen Windows-työpöydän ja käyttämään samoja ohjelmistoja kuin koulun työasemassa. Tämä oli erittäin toimiva ratkaisu ja oppilaat käyttivät yhteyttä  esimerkiksi älypuhelimensa ja jopa älytelevisionsa kautta.

Oppilaiden omien laitteiden hyödyntämisessä on vielä kehitettävää. Oppilaille on ollut monen projektityön yhteydessä esimerkiksi fysiikassa ja kemiassa lupa hyödyntää koulun mobiililaitteiden sijaan omaa laitettaan esimerkiksi dokumentointiin ja kuvaamiseen tai tiedon hakemiseen ja Socrative-kyselyihin vastaamiseen. Käsityössä laitteita on käytetty työohjeiden kuvaamiseen ja matematiikassa esimerkiksi laskimena.

Ohjelmistomikseristä laitemikseriin siirtyminen videoiden suoratoistossa on ollut arvioitua työläämpää, joten suoratoistolähetyksiä ei vielä olla ehditty laajentamaan koulun juhlien ja vanhemmille tarkoitettujen tilaisuuksien ulkopuolelle. Tekniikka on osoittautunutkuitenkin jo nyt entistä varmemmaksi, joten lähiaikoina entistä useampi koulun tilaisuus on katsottavissa suorana verkkopalvelusta.

Tietoteknisten taitojen syventämiseksi on valinnaisaineena kotisivukurssin valinneille HTML- ja CSS-koodin lisäksi opetettu PHP-ohjelmointikielen alkeita. Laiteohjelmoinnista kiinnostuneille oppilaille on järjestetty Arduino-kerho parhaimmillaan kahdesti viikossa, jossa on opiskeltu elektroniikkaa, mikrokontrollereiden toimintaa ja ohjelmointia Digikamut-hankkeen kautta hankittujen Arduino-pakettien ja -ronotin kanssa. Hankkeen kautta tilatut Lego-robotit eivät ole vielä saapuneet, mutta myös niitä on aluksi tarkoitus käyttää kerhotoiminnassa.