Tekijä: Lotta Laine

Luokkamme päätoimittajat

Luokkamme keskuudesta on valittu kolme päätoimittajaa blogiamme varten. Päätoimittajia ovat olleet: Anni, Hanna, Sini-Tuulia, Tatu, Salla ja Saara. Nykyiset päätoimittajat ovat: Anni, Sini-Tuulia ja Lassi.

Kaikki ehkeivät juttuja blogiin artikkelina.  Myös päätoimittajat tekevät juttuja blogiin. Päätoimittajien ensisijainen tehtävä on lukea valmiiksi tulleita juttuja ja julkaista niitä. Kun juttu on valmis sen otsikkoon kirjoitetaan VALMIS, jotta päätoimittajat tietävät sen. He lukevat ja tarkistavat valmiit tekstit ja jos niissä ei ole korjattavaa he julkaisevat jutun. Jos jutussa on tarkistuksen myötä huomattu jotain parannettavaa he kirjoittavat pinkille muistilapuille, mitä korjattavaa jutussa on ja vievät sen jutun kirjoittajan pulpetin päälle. Kun jutun kirjoittaja on korjannut tekstin se luetaan uudestaan jos se on hyvä teksti julkaistaan

Haastattelin Lassia ja Sini-Tuuliaa, jotka ovat nykyisiä päätoimittajia.

Lassin haastattelu

Päätoimittajana on ihan kivaa. Helpointa ja samaan aikaan vaikeinta on juttujen lukeminen ja julkaiseminen. Siinä kivointa on koko päätoimittajana oleminen eli kaikki päätoimittajan tehtävät.

Sini-Tuulian haastattelu:

Päätoimittajana on ihan kivaa. Helpointa on juttujen lukeminen jos ne on hyvin kirjoitettu. Vaikeinta on juttujen lukeminen jos tekstissä on paljon kirjoitusvirheitä. Kivointa on juttujen lukeminen, niin aja nähdä mitä muut kirjoittavat.

Kirjoittnut: Lotta

 

 

RINGETTE

Ringette on Sam Jacksin kehittämä naisten jääpeli

Historia                                                                                                                                              Ringette on lähtöisin Kanadasta vuodelta 1963. Lajiin on yhdistetty jääkiekon nopea pelirytmi ja koripallon pelistragedia. Vuonna 1979 Juhani Whlsten toi pelin Suomeen. Hänen ansiostaan Suomessa on jo tuhansia ringeten harrastajia. Suomen ensimmäinen ringette-MM on vuodelta 1994. Suomen kolmas peräkkäinen ringeten-MM kulta on vuodelta 2010.

Pelikenttä                                                                                                                                          Jääkiekkokaukalo on myös ringeten pelikenttä. Kentän molempiin päihin on maalattu päädyn ja siniviivan väliin ohut punainen viiva, tunnetuimmin ringetteviiva. Ringetteviivojen välissä saavat pelata kaikki kentällä olevat pelaajat. Päädyn ja ringetteviivan välissä saavat pelata vain puolustavan joukkueen maalivahti ja molemmista joukkuista kolme kenttäpelaajaa.

Pelivälineet ja varusteet                                                                                          Varusteet ovat: luistimet kasvosuojattu kypärä, polvi-ja kyynersuonjat, kaulasuoja ja pelihanskat. Mikäli pelaajalla ei ole kaikkia varusteita hänet lähetetään koppiin täydentäömäään varustustaan. Pelivälineenä toimii kuminen rengas ja rinkula. Maila on suoravartinen ja on joko puu, aila tai komposiittimaila.

Säännöt

Ringetyen säännöt on kehitetty naisten ehdoilla. Taklaaminen ja kontaktipelaaminen on kieletty. Ringette on taito-ja älylaji, eikä voimalaji. Pieniä rikkeitä tuomitaan jäähyillä. Ringeten säännöt korostavat yhteishenkeä. Joukkueessa on oltava vähintään seitsemän kenttäpelaajaa ja maalivahti.

VG-62

Itse pelaan ringetteä seurassa VG-62, joka on naantalilainen ringetteseura. Seuralla on edustusjoukkue ja B-F juniorijoukkueet. Itse pelaan D-junioreissa. Joukkueessamme on 2 valmentajaa, 22 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia. Pelaajat on jaettu kahteen peliryhmään mustat ja keltaiset. Pelaan mustissa.

     Kirjoittanut: Lotta

Paattisten koulun Itsenäisyysjuhla

Koulussamme oli Itsenäisyyspäivä juhlat. Jokainen luokka teki nukketaiteilija Lotta Virtasen kanssa esityksen.

4.12 koulussamme vietettiin itsenäisyyspäiväjuhlaa, joka alkoi lipun saapumisella saliin. Tämän jälkeen luokat 1S ja 1K lauloivat Kotimaa-laulun. Mukavan laulun jälkeen kaksi kuudesluokkalaista oppilasta pitivät tervetulopuheen vierailioille.

Seuraavana saimme nähdä kaikenlaisia metsän eläimiä 2R ja 2M luokkien upeassa eläinnäytelmässä. Näytelmän jälkeen lauloimme yhdessä laulun ”On Suomi meidän maamme.”

Koulumme oppilailla oli mahdollisuus osallistua itsenäisyyspuheen kirjoituskilpailuun. Kilpailun voittivat  kaksi oppilasta 2R-luokalta ja he lukivat tekemänsä puheet yhteislaulun jälkeen.

Puheiden jälkeen 3-luokkalaiset esittivät laulunäytelmän jonka nimi oli Suomessa on hauska matkustaa. Näytelmän kohteena oli juhlat presidentin linnassa. Esitys oli hauska ja oppilaiden itse keksimä.

Seuraavaksi osa neljännen luokan oppilaista runoilivat sini-valkoisista asioista jotka muistuttavat siniristilipustamme. Lopuksi saimme kuulla muiden nelosluokkalaisten huilusoitantaa.

Muutamia viikkoja  ennen esitystä 5-6A luokan oppilaat olivat tutustuneet Suomen presidentteihin. Jokaisella parilla oli yksi presidentti, josta kirjoitettiin lyhyt esittelyteksi. Kerronnan tukena asioita esitettiin varjoteatterin keinoin. Yksi oppilas valittiin kertojaksi esitykseen ja  muut olivat näyttämässä symboleja.

Varjoteatteriesityksen jälkeen lauloimme yhteislaulun ”Sininen ja valkoinen”

Laulun jälkeen 5R luokan oppilaat esittivät näytelmän, jossa oli sota ja perhe joutui evakoiksi Paattisille. Näytelmä oli surullinen.

Viimeisenä lauluna lauloimme ”Maamme-laulun”.  Juhlan lopuksi rehtorimme Ari Rusi piti lyhyen puheen.

Kirjoittanut Sanni ja Lotta

Jacob Hashimoto on Yhsysvaltalainen taiteilija, jonka taiteen ideasta luokkamme tekee kuvataiteen töitä.

Suurin osa Jacob Hashimoton töistä esittävät leijoja jotka on tehty paperista. Niiden kiinnittämäiseen tarvitaan paljon kalastusvälineitä silloin kun ne kiinnitetään kattoon. Hänen työnsä ovat tehty usein tarkoista suunnitelmista mutta jotkut työt tehty abstrakti taide tyylillä. Hashimoto iloitsee, kun lapset rakastavat hänen taidettaan. Jacobin työt ovat usein todella värikkäitä, mutta välillä ne ovat tummia tai valkoisia. Jacob Hashimoto on saanut jo vuosia vastata näihin kysymyksiin: Kuinka monta leijaa teoksissa on? Kuinka kauan yhden tekeminen kestää?

Turkulaisessa Wäinö Aaltosen taidemuseossa on järjestetty kesällä 2017 Jacob Hashimoton näyttely, näyttely oli ilmainen. Tässä näyttelyssä esitettiin ensimmäistä kertaa Jacob Hashimoton taidetta näin laajasti Suomessa. Jacob Hashimoto kertoi: – Toin mukanani 70 000 leijaa, joista näyttelyssä käytetään liki 35 000. Hashimoto on sitä mieltä, että ei leijoja voi edes laskea sillä siitä tulee hulluksi. Näyttelyä järjesti Jacob Hashimoto ja hänen seitsemän avustajaa, joilla kaikilla oli oma tehtävänsä johon he olivat perehtyneet.

kirjoittanut:Lotta Laine