Historiamme lyhyt oppimäärä

Historia

Maamme sivistyksestä huolestuneiden yksityishenkilöiden toimeenpaneman keräyksen turvin perustettiin kaupunkimme ja koko maakuntamme ensimmäinen suomenkielinen ylioppilastutkintoon johtava oppikoulu, länsimaista klassillista kulttuuriperintöä ylläpitävä TURUN SUOMALAINEN LYSEO (1879).

Uudeksi nimeksi tuli TURUN SUOMALAINEN VALTIOLYSEO (1883), kun yksityislyseoon lakattiin ottamasta uusia oppilaita. Yksityislyseon ja valtiolyseon sulauduttua yhdeksi oppikouluksi muodostui TURUN SUOMALAINEN LYSEO (1887).

 

 

Kun reaaliosasto oli erotettu erilliseksi kouluksi, vastasi TURUN SUOMALAINEN KLASSILLINEN LYSEO (1903), myöhempi TURUN KLASSILLINEN LYSEO (1950) yksin perinteisestä tehtävästään. Oppilaitoksen historian ensimmäisten tyttöjen tultua kouluun muodostui TURUN KLASSILLINEN YHTEISLYSEO (1972). Peruskoulujärjestelmän noudattama tapa nimittää koulu muun kuin tarkoitusperän mukaan pakotti Klassikonkin ottamaan nimet ESKELIN KOULU JA LUKIO (1976). Täyttäessään 100 vuotta oppilaitos sai takaisin sille kuuluvan nimen TURUN KLASSIKON LUKIO (1979). Yläasteesta puolestaan tuli KLASSIKON KOULU (1985).

Suurten ikäluokkien tullessa kouluikään 1950-luvulla tarvittiin Turussakin lisää koulutilaa. TURUN TOISEN YHTEISKOULUN kannatusyhdistys perustettiin 1958 ja TURUN TOINEN YHTEISKOULU alkoi toimia ylioppilastutkintoon johtavana kouluna iltavuorossa Kupittaan yhteiskoulun tiloissa syksyllä 1959. Koulun nimi muutettiin JUHANA HERTTUAN YHTEISKOU-LUKSI, kun uusi koulutalo otettiin  käyttöön 1960. Yhteiskoulu jaettiin 1976 peruskoulun tullessa  JUHANA HERTTUAN LUKIOKSI JA KOULUKSI.

Lukuvuoden 2013-2014 alusta Linnankadun kiinteistössä toimii vain lukio. Juhana Herttuan lukio, jossa toimii valtakunnallinen ilmaisulinja eli virallisemmin taideviestintälinja, ja Turun Klassikon lukio yhdistyivät 1.8.2013. Muodostetun uuden lukion nimeksi tuli Turun klassillinen lukio.

Tallenna